Sponsoroitko väärää urheilijaa?

Viisi suomalaista urheilijaa: Iivo Niskanen, Kaisa Mäkäräinen, Sanna-Maria Seilamo, Arto Saari ja Joni Humaloja. Ketä sinun yrityksesi lähtisi sponsoroimaan?

Jos vastauksesi on Iivo Niskanen, niin yritäpä uudelleen. Maastohiihdon kaksinkertainen olympiavoittaja ja Suomen kolminkertainen Vuoden urheilija on toki varsin validi vaihtoehto – jos yrityksesi myy metsäkoneita tai havittelee ylivoimaista markkinajohtajuutta energiajuoma-alalla. Mutta muissa tapauksissa Iivo Niskasen tuoma arvo juuri sinun yrityksellesi on suhteellisen heikko hintalappuunsa nähden. 

Miksi? No ensinnäkään Iivo Niskanen ei erityisemmin viihdy julkisuudessa. Hänen somekanavansa ovat ehkä kohtalaisen aktiivisia, mutta sisällöltään tavallisia. Mestarihiihtäjä kirjoittaa sponsorinsa sivulle myös blogia, mutta sen sisällöstä innostuvat vain maastohiihdon suurimmat ystävät. Ja niitä löytyy muuten Suomen lisäksi lähinnä Norjasta. Ja kun kaikesta tästä huolimatta Niskasen takaa löytyy jo valmiiksi maailmankin mittapuulla massiivisia yrityksiä, on sinun verrattain pieni puulaakisi todennäköisesti hierarkian häntäpäässä silloin kun Niskanen jakaa tarkasti rajattua näkyvyyttään tukijoilleen. 

Tiivistettynä Vuoden urheilija Iivo Niskanen on siis valtaosalle yrityksistä huono valinta sponsoroitavaksi urheilijaksi. Tämä ei ole haukku Niskaselle, joka kiistämättömänä kansainvälisen tason huippu-urheilijana käyttää aikansa mieluummin tasatyöntönsä treenaamiseen kuin Twitter-tilinsä päivittämiseen. En myöskään väitä, etteikö metsiemme mystisiä marginaalilajin mustikkasoppapartoja, eli maastohiihtäjiä, kannattaisi sponsoroida. Esimerkiksi suosittu YouTube-vloggari (ja siinä sivussa tuore maastohiidon kolminkertainen olympiavoittaja) Johannes Høsflot Klæbo on sponsoroinnin näkökumasta yksi tämän hetken mielenkiintoisimpia urheilijoita. Toisin kuin Iivo Niskanen.

Näkyvät urheilijat eivät aina loista Urheiluruudussa

Kerta Niskanen ei kelpaa, niin kuka sitten? Mikäli tavoittelet vanhemman ikäryhmän huomiota perinteisin medianäkyvyys- ja mainostusmittarein, valitset Kaisa Mäkäräisen. Mäkäräinen on tuoreimman Sponsor Navigator -tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväen parissa maan seuratuin urheilija (Iivo Niskasen ollessa sijalla seitsemän). Perinteisten medioiden lisäksi Mäkäräinen on Niskasta huomattavasti seuratumpi myös somessa (Mäkäräisellä eri somekanavissa yhteensä yli 306 000 seuraajaa vrt. Niskasen 96 000). Kaiken lisäksi ampumahiihto kerää lajina maastohiihtoa selvästi suuremman seuraajakunnan monille suomalaisyrityksille tärkeillä Keski-Euroopan markkinoilla, kuten Saksassa ja Ranskassa. 

Jos taas yrityksesi tavoittelee sponsoroitavan urheilijansa kautta sotavuosien jälkeen syntyneitä kohderyhmiä, unohdat perinteiset suomalaislajit ja Sponsor Navigator -tutkimukset. Nuorten parissa urheilijan somepresensillä on nimittäin jo suurempi merkitys kuin voitetuilla mitaleilla tai saavutetulla TV-ajalla. Vaikka fitness-urheilija Sanna-Maria Seilamoa ei nähdä ehkä Urheiluruudussa tai Urheilulehdessä, on hänellä silti pelkästään Instagramissa jo lähemmäs 280 000 seuraajaa. Se on enemmän kuin vaikkapa Alexander Barkovilla, Kiira Korvella ja Iivo Niskasella yhteensä.

Mikäli taas haluat sponsoroitavaltasi sekä urheilumenestystä, nuorison huomiota että ennen kaikkea laajaa kansainvälistä näkyvyyttä, valitset Arto Saaren. Niin teki myös Finnair, joka toteutti Saaren kanssa historiansa menestyneimmän mainoskampanjan. Vuoden urheilija äänestyksessä Saari ei ole kyllä koskaan sijoittunut, mutta hänen meriiteistään löytyy muun muassa valinta maailman parhaaksi rullalautailijaksi. Ja vaikka keihäänheittäjiä ja painijoita uppiniskaisesti äänestävät vanhan liiton urheilutoimittajat ehkä muuta luulevat, on Saari vaikkapa Yhdysvalloissa tai Aasiassa sata kertaa tunnetumpi suomalaisurheilija kuin Iivo Niskanen.

Sitten on vielä Joni Humaloja. Hän pelaa Playstationia ja tekee siitä videoita YouTubeen. Ja niitä videoita on katsottu yhteensä yli 100 miljoonaa kertaa. Vertailun vuoksi Iivo Niskasen 50 kilometrin olympiakultahiihtoa on katsottu YouTubesta reilut 170 000 kertaa.

Joten mieti vielä kerran, keneen urheilijaan yrityksesi sponsorointibudjetin sijoitat. Ja mikäli kaipaat apua etsiessäsi juuri sinun yrityksesi kohderyhmälle parhaiten sopivaa yhteistyöurheilijaa, ota meihin yhteyttä. Meillä kun on yritysten urheilijayhteistyöstä kokemus, kontaktit ja tulokset.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

2019 on videoiden vuosi – Miten videosisältösi erottuu massan keskeltä?

Videosisältö dominoi nyt kaikkialla. Valtaosa sisällöstä, jota kulutamme vuoden 2019 aikana on videota, ja liikkuva kuva on myös algoritmien suosiossa. 

Mutta miten erotut videosisällön avulla vuonna 2019? Tässä muutama vinkki, joiden avulla yrityksesi erottuu edukseen massan keskeltä.

Herätä huomio heti

Kovan kilpailun myötä videosi ensimmäiset kolme sekuntia nousevat elintärkeiksi etenkin sosiaalisessa mediassa. Älä siis aloita mustalla ruudulla tai staattisella kuvalla, vaan varasta katsojan huomio heti alusta alkaen. Miten se tehdään? Käytä visuaalista tykitystä, värejä tai tuo esiin vaikuttaja, jonka kanssa teette yhteistyötä. 

Ensimmäisten sekuntien lisäksi kuvasuhteella on paljon merkitystä. Esimerkiksi Instagramissa näkee 1.91:1 -kuvasuhteella tehtyjä mainoksia, jotka näkyvät feedissä melko pienenä. Suosi Instagramissa vertikaalista videota, joka vie ison osan näytöltä ja saa enemmän huomiota. Tarkista myös muiden kanavien kuvasuhteet, jotta saat kaiken hyödyn irti videostasi.

Somessa kannattaa huomioida, että videon pitää toimia ilman ääntä. Välittyykö viesti, kun videosi katsotaan kiireen keskellä tai kahvitauolla puhelimen ollessa äänettömällä? 

Lisää rehellistä tarinointia

Lyhytikäinen, nopea ja ajan hermoilla oleva visuaalinen viestintä kasvattaa edelleen suosiotaan vuonna 2019. Instagram Storiesin kulutus ylittää jo feedin selailun, ja tarinoita voi lisäksi jakaa Snapchatissa, Facebookissa, Youtubessa ja WhatsAppissa.

Yrityksille sosiaalisen median tarinankerronta toimii sisällön tasapainottajana. Nyt haetaan raakaa, rehellistä ja arjen asioita esiin tuovaa sisältöä. Nosta esille persoonia, fiilistä, paikkoja, lempiruokia ja epäonnistumisia. Ole vuorovaikutuksessa, kommentoi ja jaa yrityksestäsi julkaistua sisältöä. Osallistukaa ja näyttäkää, että olette osa yhteisöä!

Tarinoiksi kelpaavat sekä kuvat että videot. Kuvallinen tarina näkyy katsojalle kuitenkin vain viisi sekuntia, kun videotarina 15 sekuntia. Huomioi tarinoiden yhtenäistäminen, eli käytä samoja fontteja ja tyylejä, jos julkaiset useampia tarinoita saman päivän aikana. Visuaalisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla aivan loppuun asti hiottua: Instagram Storiesissa menestyvät kotikutoiset ja pintaa syvemmällä sukeltavat sisällöt.

Kokeile livevideota

Vuonna 2019 kuvataan enemmän livevideoita Instagramiin, Youtubeen ja Facebookiin.  Videoiden ei tarvitse olla elokuvalaatua, mutta kiinnitä huomiota visuaalisuuteen. Sopiihan tausta, valotus, asiat ja esineet siihen, mitä haluat viestiä?

Pohdi myös, mitä hyötyä videosta on potentiaaliselle asiakkaallesi? Miksi se pitäisi katsoa? Harkitse liveä vain, jos sille löytyy hyödyllinen tarkoitus. Parhaimmillaan reaaliaikaiset videot herättävät kiinnostuksen, tarjoavat tietoa ja sitouttavat. Livessä voi olla esimerkiksi ”behind the scenes” -materiaalia, demoja ja vastauksia asiakkaiden kysymyksiin.

Viime vuonna Instagram julkaisi oman videopalvelunsa IGTV:n ja Facebook suoratoistopalvelu Facebook Watchin. Molemmat jäivät pimentoon, mutta alustoihin satsataan varmasti tänä vuonna. Nähtäväksi jää, omaksuvatko käyttäjät nämä kaksi palvelua vuoden 2019 aikana?

Miksi videota?

Video toimii monenlaisen sisällön jakamisessa: niiden avulla voit kertoa yrityskulttuurista, herättää tunteita, osallistua ajankohtaiseen keskusteluun tai muistuttaa parhaista asiakaskokemuksista.

Video herättää herkemmin katsojan huomion, ja se on tehokkaampi tapa saada yleisö tykkäämään, jakamaan ja kommentoimaan. Ne tarjoavat myös reaaliaikaista analytiikkaa. Eiköhän tässä ole jo riittävän monta syytä?

Jos yrityksesi kanavista ei vielä löydy videoita, nyt on niiden aika. 2019 on videoiden vuosi, ja inspiraatiota löytyy monesta kanavasta. Kaiken sisällön ei tarvitse olla viimeisen päälle suunniteltua, tänä vuonna kaivataan arkea ja aitoutta.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181

Korner muutti Rikhardinkadulle

Viestintätoimistomme on muuttanut Kaartinkaupunkiin, osoitteeseen Rikhardinkatu 2. Kornerin löytää jatkossa rakennuksen neljännestä kerroksesta.

“Sijainti on parempi ja uudet tilat ovat nykyiselle, kasvaneelle porukalle toimivammat. Kiitos vielä muutto- ja sisustuskaksikolle Joelille ja Lauralle aherruksesta. Minun silmääni uusi toimistomme on samalla tyylikkään arvokas ja urbaanin nuorekas, ja on kiva toivottaa vieraat tervetulleeksi jatkossakin”, partneri Vellu Peltola toteaa.

Ensimmäisen erityismaininnan saavat muskettisoturilla varustettu kakluuni ja kaksi vessaa. Sijainnin myötä partnerit pystyvät myös paremmin integroitumaan keskustan elämään.

“Myönnettävähän se on: oli aika palauttaa Timo Paloste takaisin luonnolliseen elinympäristöönsä”, Vellu päättää.

ManaGeri oli hakusessa – Saimme tuplasti girlpoweria sekä Spice Girlsin comebackin

Korner haki elo-syyskuussa manageria aloittamaan firman oman markkinoinnin. Yli  viidenkymmenen hakijan joukosta palkkasimme lopulta kaksi haastatteluissa loistanutta. Kysyimme heiltä miksi hakivat, minkälaisesta taustasta tulevat ja mitä haluavat Kornerissa saada aikaiseksi. Julkaisemme heidän vastauksensa sensuroimattomina alla.

Mikä sai hakemaan Kornerille?

Laura:  Kornerilla aukesi loistava mahdollisuus lähteä kirkastamaan ja rakentamaan brändiviestintää kiinnostavaan uuteen firmaan, vahvan osaamisen ja kovan tekemisen ympärille.

Janette: Yleensä työpaikkoja hakiessa pitää kertoa kaikki mahdolliset tiedot, kuten jokaisen edellisen työn alkamis- ja päättymisajankohdat. Se on muuten tuskaista hommaa. Kornerin sivuilla oli vain laatikko: ”Kerro meille itsestäsi” tai jotain vastaavaa. Kiinnostuin heti!

Laura: Kornerin rivien välistä oli luettavissa omaan työtapaani istuva, sopivan suorasukainen meininki ja mahdollisuus liata kädet kunnolla.

Janette: Mulle tärkeintä on hyvä fiilis ja mielenkiintoiset projektit. Korner on rohkea, aito ja juuri sopivan kokoinen viestintätoimisto. Mun mielestä ollaan täydellinen match. Ja pääsin vihdoin viestintätoimistoon, oon haaveillut siitä opintojen alusta alkaen. 

Minkälaisesta taustasta tulet Kornerille?

Janette: Seitsemän vuotta vietin ”Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa” Vaasassa, ensin yliopistossa viestintää ja sen aikana + jälkeen toimittajan hommia Pohjalaisessa, Ilkassa ja Vaasan Ikkunassa. Viimeksi työskentelin PR-koordinaattorina hyvinvointialan yrityksessä. Vastuullani oli ”pienen” hyvinvointikiertueen järjestäminen, kiersimme kuudessa kuukaudessa Suomen jokaisessa 107 kaupungissa.

Laura: Hyppäsin Kornerin kelkkaan natiivistartupin johtoryhmän luovalta puolelta, jota ennen olen työskennellyt myös pienyrittäjänä tapahtumien visuaalisen tuotannon parissa sekä toimistopuolella tapahtumissa (kenttätyöstä puhumattakaan.. eli siitä ei puhuta). Taustaltani löytyy vahva kokemus sisältöjen, visuaalisen viestinnän, sisällöntuotannon ja elämyksellisen markkinoinnin parista.

Mitä haluat saavuttaa Kornerilla?

Janette: Haluan kehittyä entistä paremmaksi, etenkin sisällöntuottajana, mutta myös media- ja vaikuttajaviestinnässä. Toki haluan myös siivittää asiakkaita onnistumisiin ja saada uusia, mielenkiintoisia projekteja työn alle.

Laura: Kornerin omassa markkinoinnissa riittää rajattomasti mahdollisuuksia – tavoitteenani on rakentaa kestävä pohja tuleville vuosille sekä laajentuvalle tekemiselle ja kirjoittaa Kornerin nimi isolla katukuvaan.

Ja kyllä, Spice Girls ilmoitti marraskuun alussa tekevänsä comebackin. Keikat myytiin loppuun tunneissa. Viva forever!

Toinen tilikausi voitollinen – harrastamisen aika on ohi

Kornerin toinen tilikausi oli voitollinen. Liikevaihtoa kertyi 1,04 miljoonaa, ja viivan alle jäi verojen jälkeen yli 75 tuhatta euroa.

”Tässä on nyt kaksi vuotta harjoiteltu yrittäjyyttä omalla meiningillä ja on kiva huomata, ettei tässä nyt ainakaan kaikkea väärin tehdä”, Joel kommentoi.

Kakkosvuonna Kornerista siirtyi eteenpäin perustamisesta asti mukana ollut Antti Koirikivi ja joukkoomme liittyivät Veera Tuhkala, Jussi Kotila sekä Saku Uotila – kaikki Jyväskylän Yliopistossa viestintää opiskelleita. Lisäksi kiireapua ja uusia kumppaneita on löytynyt ilahduttava määrä useasta eri suunnasta. 

”Tässä vaiheessa, näin pienessä porukassa, on tärkeää sopia joukkoon. Haluamme luoda oman kulttuurimme, ja asiakastyönkin kannalta on tärkeää, että kaikki tulevat keskenään hyvin toimeen”, Timo kuvailee uusia rekrytointeja.

Asiakkuuksia on tullut taloon vanhojen kontaktien, entisten yhteistyökuvioiden ja satunnaisten kohtaamisten kautta.

”Kornerissa lyödään nyt kakkosvaihdetta silmään ja aletaan tehdä töitä sen eteen, että näyttäydymme vahvana vaihtoehtona myös niille, jotka eivät tunne meitä entuudestaan”, sanoo Vellu.

”On aika ottaa seuraava askel ja aloittaa Kornerin oman brändin rakentaminen. Meillä on hyvä vakaa perusta kahden vuoden rehkimisen jälkeen, ja nyt pitää panostaa kasvuun”, Joel lisää.

Korner muuttaa

Muutos ja kehitys. Kaksi avainsanaa Kornerin kolmantena toimintavuotena. Yksi merkittävimmistä muutoksista on toimiston muutto. 

Kaksi vuotta Liisankadulla ovat olleet jokaisen kornerilaisen kohdalla ainutlaatuista aikaa. Jokainen 27:aan astunut on ihastellut Edelfeltin vanhaa ateljeeta. Ainutlaatuisempaa toimistotilaa saa Helsingistä hakea, ja moni vierailija onkin kysellyt tilan vapautumisen perään.

Kasvu edellyttää kuitenkin uusia maisemia, ja jatkossa Kornerin löytää Kaartinkaupungista Rikhardinkadulta vanhasta oikeusministeriöstä.

“Eihän vanha oikeusministeriö nyt mikään taideateljee ole, mutta löysimme täydelliseltä paikalta meille täydelliset tilat. Ja jotain historiaahan tässäkin on, sillä firman perustamista juhlistettiin nurkan takana Savoyssa. Lisäksi tässä kiinteistössä on ollut aiemminkin Häkämiehiä”, Joel kommentoi viitaten Kari Häkämiehen aikaan oikeusministerinä.

Uudet tilat valmistuvat loppuvuodesta, ja sisustus- ja muuttoprojektia voi seurata Kornerin Instagramista.

Timo Paloste vuoden kuittientekijä

Kornerin toisen vuoden  “Vuoden kuittientekijäksi” on valittu Timo Paloste. Raati onnittelee Timoa menestyksekkäästä petraamisesta hallinnon arkiaskareiden parissa.

Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Palkinnon taustalla on Timon, Vellun ja Joelin katastrofaalinen maine kuittiselvitysten ja muiden hallinnollisten prosessien parissa edellisen työnantajan palveluksessa. 

“Lienee selvää, että Joel ei voita koskaan tätä palkintoa”, Vellu tyytyy kommentoimaan taputellessaan Timoa selkään.