Aloitin viestintäharjoittelun etänä – Kahvin keittäminen epäonnistui, mutta mokat luovat yhteyttä muihin

Aloitin muutama viikko sitten viestintäharjoittelun etänä. Olen tavannut kornerlaisista ainoastaan Timon henkilökohtaisesti, kun kävimme tutustumassa Kornerin toimistoon. Toimisto oli viihtyisä, tyylikäs ja lämminhenkinen. Sellainen, missä tekisin mielelläni töitä yhdessä muiden kanssa. Toimistokäynnin jälkeen pohdin syvemmin, mistä jään paitsi, kun perehdyttäminen tapahtuu etänä. 

Onneksi etäyhteydet mahdollistavat tutustumisen myös virtuaalisesti. Muiden kasvot, ääni ja etätyöpisteet ovat tulleet tutuiksi etäyhteyden välityksellä. Jussilla on hieno kattolamppu, Veeralla kiva vaaterekki, ja Joel juo palavereissa paljon vettä. Timosta näkyy yleensä vaan silmät ja päälaki, hänellä taitaa olla vähän rennompi työskentelyasento kameran toisella puolella. Tilanne on kaikille uusi ja erilainen. Ensimmäisten viikkojen aikana on herännyt erilaisia tunteita työstä, perehdytyksestä, omista kyvyistä ja muihin tutustumisesta virtuaalisesti.

Minulle oli laadittu kalenteriin aikataulu kahdeksi viikoksi. Kalenterissa oli perehdyttämistä, tutustumista ja yhteisiä kahvitaukoja. Kaikki vaikutti hyvältä ja hyvin suunnitellulta. Minut perehdytettiin viestintätoimiston arkeen ja Kornerin asiakkuuksiin. Pikkuhiljaa sain erilaisia tehtäviä ja pääsin tekemisen makuun – mahtavaa! 

Osoitanko heikkouteni, jos totean, että ensimmäiset viikot ovat tuntuneet raskailta?

Ensimmäisten viikkojen jälkeen huomasin olevani hieman väsynyt, eikä ihmekään. Uutta tietoa tuli uuden perään. Seuraava palaveri alkoi, kun toinen loppui. En aina muistanut pitää kunnollisia taukoja, kun uppouduin esimerkiksi eri ohjelmistojen käyttöön.

Monet asiat ovat minulle uusia, mikä on aivan selvää tässä vaiheessa. Osoitanko heikkouteni, jos totean, että ensimmäiset viikot ovat tuntuneet raskailta? Tunnollisena ihmisenä koen, että minulla pitäisi olla heti paljon annettavaa. Nämä ajatukset ovat herättäneet riittämättömyyden tunnetta.

Riittämättömyyden tunne voi liittyä myös siihen, että tutustuminen tapahtuu etänä. En ole säästynyt ajatukselta, millaisen kuvan olen antanut itsestäni muille. Diginatiivina olen tottunut kommunikoimaan sosiaalisen median välityksellä. Pystyn olemaan oma itseni videolla ja viesteillä kommunikoiden. Uuden työn aloittaminen etänä nostaa kuitenkin aidon sosiaalisen vuorovaikutuksen omaan arvoonsa. Mutta tilanne on tämä, ja siihen on sopeuduttava. 

Olen saanut tutustua jokaisen kornerlaisen kanssa kahden kesken sekä perehdyttämisen, työtehtävien ja yhteisten kahvitaukojen ohessa. Minun ei ole tarvinnut jännittää monen harjoittelijan mieleen juolahtanutta kysymystä, kuinka toimiston kahvinkeitin toimii. Perinteestä poikkeamatta kahvin keittäminen nousi puheenaiheeksi, kun onnistuin jättämään tippalukon päälle omasta kahvinkeittimestäni, ja myöhästyin tyylikkäästi yhteisestä kahvitauosta. Tälle kömmähdykselle naurettiin hyväntahtoisesti yhdessä. Ensimmäisenä päivänä myös nettiyhteyteni katkesi, enkä päässyt heti takaisin palaveriin. Vilpittömät mokat kuuluvat asiaan, ja jollain kumman tavalla ne luovat yhteyttä muihin. Voin vain todeta, että minut on otettu hyvin vastaan – mokista huolimatta.

Harjoittelulta toivon oppivani lisää markkinointiviestinnästä, mediaviestinnästä ja sisällöntuotannosta

Perehdytys on kaikin puolin suunniteltu hyvin ja kattavasti. ”Aina saa kysyä apua”, kaikki sanovat, ja sellainen olo minulla myös on. Etätyöskentelyssä on hyviä puolia perehdytyksen ja tutustumisen näkökulmista. Uusien asioiden sisäistäminen rauhassa tutussa ympäristössä on jollain tavalla mukavaa. Tutustumiseen on varattu aikaa kalenterista, kun spontaanit kohtaamiset toimistolla eivät ole mahdollisia. Etätyöskentely antaa myös yksilöille eri tavalla vastuun omasta jaksamisesta ja työn tauottamisesta. Avoimuus, luottamus ja rehellisyys merkitsevät tässä vaiheessa paljon, sillä silloin taataan tehokas työpanos ja työssä jaksaminen.

Monella työn tai harjoittelun etänä aloittavalla on varmasti samoja tuntemuksia riittämättömyydestä. Tahdon sanoa niille, jotka aloittavat uuden työn etänä, että kaikkea ei tarvitse oppia viikossa tai kahdessa. Eikä sitä myöskään sinulta edellytetä. Sitä vaatii itseltään helposti liikaa. On tyypillistä laatia korkeat tavoitteet jo ensimmäisille viikoille. On tärkeää oppia antamaan itselle aikaa uusien asioiden sisäistämiselle.

Harjoittelulta toivon oppivani, minkälaista työ viestintätoimistossa on käytännössä. Yliopiston viestinnän opinnot ovat teoriapainotteisia, joten on innostavaa päästä oppimaan viestinnästä tekemisen kautta. Odotan, että pääsen osallistumaan monipuolisesti erilaisiin tehtäviin esimerkiksi markkinointiviestinnän, mediaviestinnän ja sisällöntuotannon parissa sekä hyödyntämään opittuja taitojani sosiaalisesta mediasta. Itseltäni toivon ennen kaikkea luottamista omiin kykyihini ja omien vahvuuksieni löytämistä. On mahtavaa päästä oppimaan ja kehittymään Kornerin osaavassa ja innostavassa joukossa.

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Nuorempi viestintäkonsultti
sonja@korner.fi

Sonja aloitti toukokuussa Kornerin viestintäharjoittelijana. Vaasan yliopistossa opiskelevaa Sonjaa kiinnostavat erityisesti markkinointiviestintä, mediaviestintä ja sosiaalinen media, unohtamatta urheilua ja koiria.