Jaa söpö kuva lemmikistäsi Instagram-tarinassa – ja tue samalla suurta nettihuijausta

Nykypäivän somehuijaukset ovat yhä monimutkaisempia ja nokkelampia, eikä niitä häiritse hyväksikäyttää luonnonsuojelu- tai tasa-arvoliikkeitä. Nykypäivänä tarvitaankin medialukutaidon lisäksi myös sosiaalisen median lukutaitoa.

We’ll plant 1 tree for every pet picture.

Tämä Instagram-lupaus nousi salamannopeasti viraaliksi ilmiöksi. Vain muutamassa tunnissa jo 4,1 miljoonaa käyttäjää osallistui haasteeseen jakaen Instagram-tarinassaan kuvan lemmikistään.

Eikä ihme, sillä kukapa ei haluaisi pelastaa luontoa jakamalla söpöjä koirakuvia. Etenkin kun osallistumisesta on tehty äärimmäisen helppoa Instagramin uuden Lisää oma -ominaisuuden myötä. Sen avulla kuka tahansa voi aloittaa vastaavan ketjukirjeen.

Valitettavasti puiden istuttamista lupaavaan ketjukirjeeseen osallistumalla, tosi söpöstä koirakuvasta huolimatta, et todellisuudessa edesauta yhdenkään puun istuttamista. Sen sijaan olet levittämässä uutta somehuijausta.

Kuka ne 4,1 miljoonaa puuta istuttaa?


Julkaise kuva lemmikistäsi, niin me istutamme puun.

Mutta kuka tai ketkä tämä ”me” on? Sitä kyseinen Instagram-ketjukirje ei paljasta.

Käytännössä se voi olla kuka tahansa Instagram-käyttäjä. Normaalisti Lisää oma -ominaisuus kertoo ketjukirjeen aloittajan, mutta tässä tapauksessa puiden istutuksia lupaava taho jää hämärän peittoon, koska kyseinen käyttäjä on todennäköisesti poistanut Instagram-tilinsä.

Silti kunnian ketjukirjeen käynnistämisestä on ottanut ainakin jo Plant A Tree co. -niminen yritys. Se kertoo Instagram-tilillään hellyyttävän tarinan, kuinka huomattavasti maltillisemmaksi suunniteltu kampanja karkasi käsistä jo ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen. Ja vaikka yritys poisti kampanjan, jatkoi se ihmisten tarinoissa omaa elämäänsä kohti viraali-ilmiötä. Järjestön mukaan he eivät myöskään näy ketjukirjeen aloittajana ”Instagramin bugin vuoksi”. Siksi he pyytävätkin ihmisiä jakamaan julkaisuaan, jotta tietoisuus yrityksestä leviää, ja he voivat todella istuttaa nuo neljä miljoonaa puuta.

Plant a tree co -Instagramin julkaisu, jossa kerrotaan, että he olisivat "Add yours" lemmikkiketjun aloittajia.


Tällä hetkellä kyseisellä Plant A Tree Co:n julkaisulla on jo yli 143 000 tykkäystä. Kyseinen yritys on tosin profiloitunut vastaavilla ”tykkää ja jaa” -kampanjoilla jo aiemmin. Kaikki alkoi Australian laajasti huomiota keränneiden maastopalojen aikaan alkuvuodesta 2020. Sen jälkeen Plant A Tree Co. on kerännyt seuraajia ja huomiota tukemalla muun muassa Black Lives Matter, Stop Asian Hate sekä sukupuolisen tasa-arvon -liikkeitä.

Onnistuneiden somekampanjoidensa myötä yrityksillä on jo yli miljoona Instagram-seuraajaa. Vertailun vuoksi suuret ja tunnustetut puiden istuttamista tekevät ympäristöjärjestöt ja -projektit kuten One Tree Planted, Eden Reforestation Projects tai vaikkapa Suomen WWF jäävät seuraajamäärissä kauas Plant A Tree Co:n taakse.

Pienistä huijauksista kasvaa suuri puro

Mutta kuinka Plant A Tree Co:n istutustoimintaa voi tukea – konkreettisemmin kuin julkaisemalla ketjukirjekuvan lemmikistään? Siihen vastaus löytyy yrityksen varsin yksinkertaisilta verkkosivuilta. Toisin kuin tunnustettujen ympäristöjärjestöjen kohdalla, ei Plant A Tree Co:n nettisivut pitkästytä vierailijoitaan istutusprojektiensa tarkalla esittelyllä tai seurannalla. Sen sijaan se ohjaa vierailijan nopeasti nettikauppaan, josta voi tilata kaulakoruja.

Nimillä kuten ”Good Vibes Only”, ”Good Luck” ja ”Balance” kulkevien kaulakorujen myynnistä luvataan yksi dollari erilaisten luonnonsuojelu- ja tasa-arvojärjestöjen tukemiseen. Yhden kaulakorun hinta on 29,95 dollaria, mutta juuri nyt (eli seuraavan 47 minuutin ajan – ja yllättäen myös seuraavan ja sitä seuraavan 47 minuutin ajan) yritys tarjoaa tuotteen pelkän nimellisen postimaksun (8,95 dollaria) hinnalla. Hyvä diili, eikö!

Googlen käänteinen kuvahaku kuitenkin paljastaa, että tismalleen samanlaisia kaulakoruja saa AliExpress-verkkokaupasta posteineen alle kahdella dollarilla. Kyseessä on siis niin sanottu suoratoimitushuijaus (dropshipping scam). Tässä tapauksessa Plant A Tree Co. ei todennäköisesti näe koskaan kaulakoruja, vaan se tekee tilaukset suoraan rihkamavalmistajan kautta, napaten välistä reilun seitsemän dollarin preemion. Summa ei kuulosta ehkä suurelta, mutta jos Plant A Tree Co:n miljoonasta Instagram-seuraajasta edes 1% tilaa kaulakorun, tietää se jo yli 70 000 dollarin tuottoja. Ja koska yrityksen konkreettinen hyväntekeväisyystoiminta on raportoitu niin olemattomasti, on penninkään päätyminen puiden istuttamiseen varsin epätodennäköstä. 

Plant a Treen ja AliExpressin myynti-ilmoitukset samasta korusta, joilla on kuitenkin aivan eri hinnat.


Lisäksi yhteys- ja luottokorttitietojen antaminen näin epäilyttävälle sivustolle on aina
riski.

Somehuijauksia on entistä vaikeampi tunnistaa

Yleensä ensimmäisenä somehuijauksista tulee mieleen modernit nigerialaiskirjeet, joissa heikosti tehdyillä väärennetyillä profiileilla esiintyvät ihmiset tai botit yrittävät viedä hyväuskoisen rahat. 99% ihmisistä tunnistaa nämä huijaukset heti, koska niiden tarkoituskin on löytää suuresta massasta se hyväuskoisin ja helpoiten huiputettavin prosentti.

Viime vuosina somehuijaukset ovat kuitenkin kehittyneet entistä monimutkaisemmiksi. Esimerkiksi romanttisia tunteita hyödyntävät nigerialaishuijaukset ovat siirtyneet Tinderiin, ja pelkkien tekstipohjaisen keskustelujen lisäksi mukaan on tullut muun muassa julkkiksilta varastettujen Instagram-tarinoiden pohjalta luodut, huijauksen uskottavuutta lisäävät feikkivideopuhelut.

Plant A Tree Co:n kaltainen huijaus vaatii miljoonan Instagram-seuraajan myötä jo suurta suunnitelmallisuutta. Se hyödyntää ihmisten tahtoa tukea jaloja aatteita, kuten luonnonsuojelua tai ihmisoikeuksia. Nerokkaiden, helposti jaettavien ja sopivan uskottavien somekampanjoiden myötä se kerää valtavan määrän huomiota. Ja kun huomio on tarpeeksi suurta, riittää kun edes se yksi sadasta käyttäjästä haksahtaa huijaukseen.

Ja mikä parasta: nämä huijatut eivät itse edes tajua tulleensa huijatuiksi. He kantavat tyytyväisinä kaulassaan halpamaassa tuotettua rihkamaa, jonka he uskovat saaneensa törkeän halvalla, tukien vieläpä samalla hyvää tarkoitusta.

Jos ennen oltiin huolissaan ihmisten medialukutaidoista, tulisi nykyään kiinnittää huomiota myös sosiaalisen median lukutaitoon. Sillä jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, niin parempi swaipata vasemmalle.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408