Astinlauta vai tavoiteltu työtehtävä – mikä on sisällöntuottajan osa työelämässä?

Sisällöntuottajan asema työelämässä

– Mitäs sä teetkään työksesi? 

– Noo mun työnkuva koostuu aika pitkälti erilaisten sisältöjen tuottamisesta

– Eli?

– Mä teen aika pitkälti kuvaa, ääntä ja videoita, mutta tietysti myös kirjoitan erilaisia tekstejä.

Onko edellisen kaltainen dialogi tuttu? Jos olet päätynyt töihin viestintätoimistoon tai organisaation viestintä- tai markkinointiosastolle, väitän että on. Alalla työuraansa aloittelevan henkilön ensimmäiset työtehtävät ovat usein juuri erilaisia sisällöntuotannon tehtäviä. Näillä opitaan talon ja alan tavoille.

Usein myös tuntuu siltä, että sisällöntuotannon tehtävät mielletään astinlaudaksi työelämään, josta halutaan tietyllä aikataululla edetä niin sanotusti vaativimpiin tehtäviin. Mutta mikä merkitys sisällöntuotannolla lopulta on yrityksellesi tai asiakkaallesi?

Kirjoitustaito on muutakin kuin kirjoittamista

Kaiken sisällöntuotannon voidaan katsoa perustuvan hyvälle kirjoitustaidolle. Veera kirjoittikin oodin kirjoitustaidolle, jossa hän pohti kyseisen taidon merkitystä viestinnän ammattilaisen työssä. Sujuva kynä on välttämättömyys, kirjoitit sitten työpäivän aikana tekstejä someen, saitille tai vaikkapa sähköpostiin. 

Hyvä kirjoitustaito tarkoittaa myös kykyä hahmottaa ja muodostaa yhteyksiä yrityksellesi tai asiakkaalle merkityksellisten asioiden välille. Hyvää kirjoitustaitoa ei siis voi olla ilman hyviä ajattelun taitoja. Kirjoittaminen onkin tapa ajatella hiljaa ääneen, ja ajatustyö on sisällöntuottajan tärkeintä työtä.

Stradivarius vai viidensadan viulu – tunnista omat ja asiakkaasi tarpeet

Paitsi että sisällöntuotanto on ajatustyötä, on se myös mitä suuremmissa määrin käsityötä. Ja kuten käsitöissä yleensä, työn jälki vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaan.

Välillä päivittäinen työ on kuin markettiviulujen veistelyä: tehdään paljon ja yritetään kyllästää asiakas informaatiolla. Tällöin sisällöntuottajan rooli voi jäädä melko mekaaniseksi osaksi koneistoa. Myös tällainen sisällöntuotanto on tarpeellista ja sille löytyy aikansa sekä paikkansa.

Parhaimmillaan kuitenkin sisällöntuotanto on asiakkaalle tarkkaan räätälöityä käsityötä ja sisällöt lähentelevät taidetta: kymmeniä tuhansia euroja maksava videotuotanto yksittäiseen somekampanjaan ei ole harvinaista suurille yrityksille. Siis kuin veistäisi instrumenttia Lontoon Philharmonian sooloviulistille.

Edellä mainitun takia sisällöntuottajan on tärkeää tunnistaa, kuinka paljon kannattaa tehdä itse ja mihin omat resurssit riittävät. Välillä onkin järkevää ja välttämätöntä tehdä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa isojen sisältökokonaisuuksien kohdalla. On siis tunnistettava, millaisia sisältöjä kohderyhmäsi kaipaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Teet sitten sisällöt itse tai olet hankkimassa yrityksellesi tai asiakkaallesi huippuammattilaisia tuottamaan sisältöjäsi, on sinun tehtäväsi kuitenkin olla perillä tavoitteesta: mitä sisällöillä halutaan saavuttaa? 

Tässä kohdin palataan tekstin alkuun. Juuri kyvyllä hahmottaa yrityksellesi tai asiakkaallesi merkityksellisiä kokonaisuuksia voit tehdä sisältösuunnitelmia ja tuottaa sisältöjä, jotka lopulta näyttäytyvät itsellesi ja asiakkaallesi merkityksellisinä kokonaisuuksina. Merkityksellisyys voi tarkoittaa esimerkiksi brändin tunnettuuden kasvamista tai eri sidosryhmien sitouttamista. Itse pyrin kuitenkin pitämään aina myös eurot mielessä: lopulta sisältöjen tulisi johtaa jotakin kautta parempaan bisnekseen ja kasvaneeseen tulokseen viivan alla. 

Toivottavasti seuraavalla kerralla sinun on sisällöntuottajana hieman helpompi vastata kysymykseen: ”mitä teet työksesi?” Ja ennen kaikkea, sinun on hieman helpompi olla aidosti ylpeä siitä mitä teet. 

Saku Uotila

Saku Uotila

Nuorempi viestintäkonsultti
saku@korner.fi
040 064 4928

korner

Näkemyksellinen viestintätoimisto.

firma@korner.fi
Rikhardinkatu 2, 4. krs
00130 Helsinki