Kolme vaaleanpunaisen sävyistä ilmapalloa.

Astu somekuplasi ulkopuolelle ja mieti, millaisessa kuplassa sinä tai organisaatiosi elätte

Sosiaalisessa mediassa korostuu käyttäjien lokeroituminen, kun samanmieliset kokoontuvat huomaamattaan samojen teemojen ympärille ja välttyvät uusilta näkökulmilta. Myös mainonnan personoinnissa hyödynnetään kohderyhmien vahvaa lokeroitumista. 

Samanmielisyyttä ja lokeroitumista selittää käsite somekupla. Somekupla muodostuu, kun alustojen algoritmit analysoivat käyttäjän toimintaa ja tarjoavat tälle samankaltaista sisältöä.

Kuplat sosiaalisen median portinvartijana

Some-, filtteri-, informaatio- tai tietokupla – periaate jokaisen käsitteen takana on sama: algoritmit oppivat käyttäjien toiminnasta ja toistuvista mieltymyksistä, joiden pohjalta käyttäjille ohjataan samankaltaista sisältöä. Algoritmit luovat käyttäjistä kuvitteellisia käyttäjäpersoonia, joille tietoa suunnataan opittujen mieltymysten mukaisesti. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että jokaisen käyttäjän Instagram-feed on omanlainen. Teoriassa tämä kuulostaa varsin positiiviselta.

Kaikella on kuitenkin puolensa. Somekuplia on kritisoitu muun muassa demokratian heikentäjänä ja maailmankuvan supistajana. On tärkeää nostaa aihe ihmisten tietoisuuteen, jotta algoritmit eivät ohjaisi toimintaamme liikaa. Netflix julkaisi vuonna 2020 yleissivistävän dokumentin Valvontakapitalismin vaarat, joka valoitti teknologiakehityksen todellisuutta rehellisen karulla tyylillä. Dokumentti sai osakseen paljon huomiota, ja pysähdyin itsekin pohtimaan omaa suhdettani sosiaaliseen mediaan. Dokumentin syvin oppi on, että teknologia ei ole enää työkalu, vaan jatkuvasti kehittyvä alusta, jolle käyttäjät ovat työkaluja. Väite allekirjoitti itsensä hyvinkin nopeasti. Käyttäjänä nimittäin jatkoin tiedostamatta ja kritisoimatta oman teknologisen minäni vahvistamista antamalla algoritmeille tietoa itsestäni. Dokumentin käsittelemä teema katosi muun sisällön sekaan yhtä nopeasti kuin se tuli pinnallekin, mikä osoittaa tämän päivän sosiaalisen median luonteen.

Sosiaalisessa mediassa algoritmit voidaan määritellä niin sanotuiksi portinvartijoiksi, jotka valikoivat suunnattua sisältöä käyttäjilleen ja päättävät uuden tiedon määrän. Ongelmallista tästä tekee nopea tietosykli, jolloin tieto (myös vääristetty tieto) leviää hallitsemattoman nopeasti samanmielisille. Näin käyttäjille ei välttämättä tarjota uusia näkökulmia, jotka haastaisivat ajattelemaan ja kritisoimaan. Pitkällä aikavälillä muu yhtä oikea tieto ajautuu kaukaisemmaksi ja lopulta se voi unohtua oman ajattelun uumeniin.

Tiedosta somekupla, jossa elät

Tosiasia on, että ihmiset elävät aina jonkunlaisessa kuplassa, joka väistämättä eroaa naapurin kuplasta. Kohdennettu sisältö on yksinkertaisesti viihdyttävämpää, sillä yksinkertaisella selityksellä, että sisältö on tarkasti personoitua.

Somekuplien olemassa olo ja vaikutus tulisi kuitenkin tiedostaa. Usein käyttäjät huomaamattaan turvautuvat sosiaalisen median syöttämiin ajatuksiin ja sen herättämiin tunteisiin. Koettuja totuuksia myös ruokitaan kohdennetun sisällön avulla. Avainasemassa on kuplien tiedostamisen lisäksi kyky asettua pois omasta kuplasta ja hallita sitä.

Käyttäjillä on mahdollisuus asentaa verkkoselaimeen erilaisia lisäosia, jotka tarjoavat sisältöä myös somekuplan ympäriltä. Tällaisia alustoja on muun maussa Balancer ja  ManyAngels. Omien alustojen algoritmejä voi myös ohjata manuaalisesti esimerkiksi Instagramin feedistä, josta voit lokeroida sinulle suositeltuja kuvia en ole kiinnostunut -toiminnolla. Näin Instagram tarjoaa vähemmän samankaltaista sisältöä.

Mainostaja, hyödy somekuplista

Somekuplien tiedostaminen ja ajatusmaailman kehittäminen pätee myös organisaatioihin, jotka omalla toiminnallaan luovat somekuplia. Sisällön toimivalla kohdentamisella organisaatiot voivat tarjota kohderyhmilleen tunteita ja ajatuksia herättävää sisältöä. Monipuolisella ja avarakatseisella sisällöllä voidaan muovata supistuneita somekuplia. Tällöin niin organisaatio kuin kuluttajakin hyötyy ja molemminpuolinen sitoutumisaste vahvistuu.

Vie siis organisaatiosi kohderyhmäajattelu pidemmälle ja mieti persoonien lisäksi, miltä kohderyhmäsi somekupla näyttää. Millaista sisältöä tavoittelemasi kohderyhmä haluaa nähdä? Entä löydätkö sopivan sisältöaukon, johon tarttua ennen muita samanmielisiä? Lähesty aihetta leikittelemällä yritystilin algoritmeillä.

Muovaa yritystilin somekupla sen mukaan, millaisesta sisällöstä yrityksenä hyödytte ja mikä on toimintanne päätavoite. Seuraa samanmielisiä käyttäjiä, tykkää yrityksesi arvoihin vetoavista päivityksistä ja sulje pois julkaisut, jotka sotivat tavoitteitasi vastaan. Näin pystyt havainnoimaan ajankohtaisia aiheita teille tärkeiden teemojen ympäriltä, jotka jäävät luultavasti henkilökohtaisessa somekuplassasi huomioimatta.

Kun olet onnistunut arvioimaan tavoitettasi suhteessa somekuplaasi, muista myös astua luomasi somekuplan ulkopuolelle. Tarkastele uusia ja häilyviä kohderyhmiä, joita jakamasi sisältö voisi jollain tapaa kiinnostaa. Vai vastaako tarjoamasi sisältö jo heidän tarpeitaan? Jos ei, voitko mahdollisesti laajentaa somekonseptiasi?

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Nuorempi viestintäkonsultti
sonja@korner.fi

Kornerin logo valkoisena.

Näkemyksellinen viestintätoimisto.

firma@korner.fi
Korkeavuorenkatu 30A, 3. krs
00130 Helsinki 

+358 45 1032 833

2760275-7

Tietosuojaseloste