Kun toimittaja soittaa – Näiden vinkkien avulla onnistut haastattelussa

Mediasta moi! Toimittaja ottaa yhteyttä, ja luvassa on yrityksellesi kaivattua medianäkyvyyttä. Oletko valmis haastatteluun? Lue vinkit, joiden avulla onnistut ja saat omat viestisi terävästi esille mediassa.

1. Vastaa toimittajan yhteydenottoon pikaisesti

Informatiiviset ja nopeasti asiaan palaavat asiantuntijat ovat toimittajille tärkeitä. Vastaa siis toimittajan yhteydenottoon pikaisesti. Jos et reagoi pyyntöihin, juttu voi jäädä suunniteltua pienemmäksi tai aihetta saattaa kommentoida joku muu haastateltava. Jos olet kokouksessa tai et muuten pysty vastaamaan, voit lähestyä toimittajaa viestitse ja sopia ajan haastattelulle. 

Yrityksesi tai organisaatiosi kannattaa myös nimetä etukäteen henkilöt, jotka vastaavat mediayhteydenottoihin. Yllättävissä haastattelupyynnöissä on syytä pohtia, kuka on paras henkilö kommentoimaan juuri kyseistä aihetta. Verkkosivuille kannattaa myös lisätä osio, josta toimittaja löytää helposti tarvittavat yhteystiedot ja kuvat.

2. Selvitä jutun taustatiedot – valmistaudu harjoittelemalla ydinviestejä

Ennen haastattelua voit selvittää, mihin mediaan ja juttukokonaisuuteen haastatteluasi käytetään sekä sen, onko jutussa mahdollisesti muita haastateltavia. 

Sen jälkeen kirkasta mieleenjäävät pääviestisi: mille asialle yrityksesi tai organisaatiosi toivoo medianäkyvyyttä? Mikä on se koukku, joka tekee sinun mielipiteistäsi tärkeitä tai kiinnostavia? Ydinviestejä ja haastattelutilannetta kannattaa harjoitella etukäteen esimerkiksi kollegan tai viestinnästä vastaavan kanssa. Punainen lanka löytyy helpommin myös haastattelutilanteessa, kun asioita puhuu etukäteen ääneen.

3. Kuuntele kysymykset tarkkaan ja unohda jargon vastatessa

Kuuntele, mitä sinulta kysytään, ja kiteytä vastauksesi selkokielisesti. Vältä ammattislangia ja liian monimutkaisia vastauksia. Mene vastatessa suoraan asiaan käyttäen apunasi konkreettisia esimerkkejä. Älä pelkää avainasioiden toistoa, sillä juttuun päätyy usein vain osa haastattelusta. 

Puhu ainoastaan asioista, joista tiedät ja jätä spekulointi muille. Vastaa vain kysymyksiin, joista sinulla on lupa puhua. Jos et voi vastata johonkin kysymykseen, voit myös kertoa miksi. Mahdollisuuksien mukaan vie keskustelu tämän jälkeen haluamaasi suuntaan.

4. Varaudu myös epämukaviin juttuaiheisiin

Jos toimittaja kaipaa lisätietoa vaikkapa koronaviruksen aiheuttamista haasteista tai tarttuu toiseen ikävään aiheeseen, voi mielessä käydä haastattelusta kieltäytyminen. Se ei kuitenkaan välttämättä estä jutun julkaisua. Uutinen voi olla seuraavan aamun lehdessä myös ilman kommenttejasi.

Älä siis kieltäydy haastattelumahdollisuudesta liian kevyin perustein. Jos voit tuoda jutun avulla esiin yrityksesi omaa näkökulmaa tai esimerkiksi vastuunkantoa vaikeassa tilanteessa, haastattelu saattaa olla paras ratkaisu. Haastavia tilanteita varten ota avuksi organisaationne kriisiviestintäsuunnitelma.

5. Auta toimittajaa ja pyydä juttu aina luettavaksi

Pyri auttamaan toimittajaa työssään: tarjoa lisätietoa, kuvia ja esimerkiksi infograafeja. Toimittajat muistavat avuliaat ja mukavat haastateltavat, ja ottavat heihin mielellään yhteyttä myös tulevaisuuden juttutarpeissa.

Muista aina pyytää juttu luettavaksi ennen julkaisua. Haastateltavalla on Journalistin ohjeiden mukaan oikeus tarkistaa sitaattinsa ennen jutun julkaisemista. Jos sitaateissasi on virheitä tai jutusta löytyy selviä asiavirheitä, pyydä niiden korjaamista. Lähetä kuittaus ja mahdolliset virheet pikaisesti takaisin toimittajalle, sillä julkaisemisella on usein kiire.

Ja lopuksi: kiitä aina toimittajaa jutusta. Rakentamalla hyvät suhteet toimittajiin kasvatat medianäkyvyyden mahdollisuutta myös tulevaisuudessa.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181

 

Kaipaatko sparrausta haastatteluja varten?

Järjestämme mediavalmennuksia niin yksittäisille henkilöille kuin ryhmille. Jokainen valmennus räätälöidään organisaation tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Mediavalmennuksessa sinua sparraavat toimittajataustaiset konsulttimme, ja valmennus sisältää aina monipuolisia käytännön harjoituksia, joiden avulla välität viestisi haastavissakin haastattelutilanteissa.

Sisällöntuottajan ongelma: Onko kaikki korona-arjesta jo sanottu?

Ryhdistäydy. Suorista selkäsi, vie olkapäät taakse ja tarkista ergonomia. Valitse taustamusiikiksi Spotifyn Keskittymismusaa-soittolista. Tästä tulee hyvä iltapäivä. 

Päivän asiakastyöt on tehty ja on aika aloittaa firman oman blogikirjoituksen teko. Pöytälaatikkooni on kertynyt useita potentiaalisia aiheita, kuten ”miten kehität pienyrityksen somekanavia?” ja ”toimittaja soittaa – mitä teet?”

Ajatukseni harhailevat kuitenkin aivan jossain muualla, kiitos koronan. Mietitäänpä hetki ajankohtaista aihetta.

Miten olisi: “Kymmenen kikkaa, joiden avulla selviät korona-arjesta

Öö, hetkonen. Miten keksin kymmenen järkevää selviytymisvinkkiä? Kikkojen tulisi olla vielä sellaisia, että ne kehtaisi jakaa viestintätoimiston blogissa. Ei helvetti. 

No, tässä tulee yksi: leivo banoffee (helppo ohje Kinuskikissan sivuilla) ja syö sitä neljänä iltana peräkkäin katsellessasi Netflixistä Rahapajaa. Toimii. 

Jos sittenkin valitsen aiheeksi: ”Näin saat etäpalavereista suurimman hyödyn irti”

Haha, ei pysty. Kuudetta viikkoa Meet ja Teams -limbossa. Pieniä voittoja: Päällekkäin puhuminen on vähentynyt ja tässä vaiheessa on ihan ok, jos ei kytke kameraa päälle. 

Videopalavereissa voi jo keskittyä kuunteluun, oman viestin terävöittämiseen ja siihen tärkeimpään: miltä lopputulema ja seuraavat askeleet näyttävät?

Hei nyt keksin aiheen: “Nappaa tästä vinkit nopeaan taukojumppaan

 

Asettelin jo kameraani jumppavideon kuvausta varten. Havahduin siihen, että niska-hartiakipuni ovat tehneet minusta oman elämäni personal trainerin. 

Yhden vinkin voin kuitenkin antaa: Jos haluat pitää huolta niska-hartiaseudustasi tai aloittaa kuntoilun, pidä lupauksestasi kiinni. Useammin kuin kerran. Silloin siitä voi tulla tapa.

Kaiva esiin ideasi pöytälaatikosta ja tarkastele niitä uudessa valossa

Somekanavista huomaa, että yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin. Iso osa julkaisuista pui etätyökokemuksia ja korona-arkea. On tietysti tärkeää, että voimme lukea, samaistua ja parhaimmillaan nauraa oivaltaville kirjoituksille, kuten Laura Frimanin kolumnille etäpalavereista. Koronan ympärille rakennetut blogit, vlogit ja somenostot tuovat myös pienen helpotuksen tunteen: emme ole tässä tilanteessa yksin. 

Samalla julkaisut kamppailevat keskenään näkyvyydestä. Oma viesti hukkuu helposti muiden joukkoon, varsinkin jos keskusteluun ei tuo uutta ajatusta tai ideaa. Välillä tuntuukin siltä, että kaikki korona-arjesta on jo sanottu.

 

Tässä tilanteessa kannattaakin kaivaa esiin etukäteen suunnitellut, pöytälaatikossa olevat sisällöt, ja tarkastella niitä koronalasit päässä. Miten sisältö näyttäytyy uudessa kontekstissa ja voidaanko sillä palvella nykyisiä tai potentiaalisia asiakkaita? Entä löytyykö jo olemassa olevista sisällöistä kruununjalokiviä, joita voi jakaa uudelleen?

Jos organisaatiosi sisältökalenteri kaipaa koronan takia päivitystä, ota lukuun ainakin Veeran kirjoitus: Kymmenen vinkkiä: Näin kokoat organisaation sisältökalenterin

Myös Sakun blogikirjoitukseen vuorovaikutuksesta ja sen tärkeydestä kannattaa tutustua juuri nyt: Vuorovaikutus on uusi jooga – mutta mitä työelämän trendisana tarkoittaa?

Söpöt koirat ja kissat: GIPHY

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181

Näitä asioita en ehtinyt tehdä vuonna 2019 – Mihin oma aikasi kuluu markkinoinnissa?

Vuoden viimeisinä viikkoina minulla on tapana käydä läpi huippuhetkiä ja suurimpia saavutuksiani työ- ja vapaa-ajalla. Tällä läpileikkauksella paketoin kuluneen vuoden ja valmistaudun seuraavaan, vielä upeampaan vuoteen.

Tällä kertaa to do -listani kuitenkin pursuaa tekemättömiä asioita. Vuoden 2019 aikana en ehtinyt muun muassa:

  • Jatkokehittää yrityksemme blogia ja pohtia uusia vieraskynä-kirjoittajia
  • Määritellä ostopolkuja uusille ostajapersoonillemme
  • Kartoittaa tai osallistua alan relevantteihin tapahtumiin
  • Tilata firman logolla varustettuja kyniä, heh
  • Käydä riittävästi (lue: ollenkaan) kuntosalilla

Kiire on markkinoinnin suurimpia haasteita

Oma to do -listani herätti minut pohtimaan markkinointia alana. Se heijastelee jatkuvaa kiireen tuntua ja venymistä. Jopa eri ammateista ja aloista kertova Ammattinetti kuvailee mainos- ja markkinointityötä: ”Alalla tehdään usein pitkiä työpäiviä, työtahti on nopea.”

Tämä näkyy myös Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten (MMA) viime vuonna toteuttamasta kyselystä, josta kirjoitti muun muassa Markkinointi & Mainonta. Sen mukaan moni myynnin ja markkinoinnin ammattilainen kokee työssään vakavaa uupumusta. Keskeisimmät syyt työuupumukselle ovat liian suuri työmäärä, huono johtaminen sekä kiire.

Jos työnkuvaan kuuluu markkinoinnin lisäksi muutakin, toimenpiteet jäävät helposti muun tekemisen jalkoihin. Edes ajan- ja projektinhallintataidot eivät välttämättä pelasta tilannetta. Monesti oman työtaakan päälle lisätään vielä yrityksen markkinointihaasteet, kuten suunnittelemattomuus, heikot prosessit ja epärealistiset tavoitteet tai tavoitteiden uupuminen. B2B-yritysten haasteista oivallisesti kirjoittaa esimerkiksi MBE:n toimitusjohtaja Minttu Marjamäki MTL:n joulukalenteriblogissa.

Marjamäen blogikirjoitus herätti minut pohtimaan Kornerin markkinoinnin kipukohtia ja kysymystä: mihin käytän aikani markkinoinnissa vuonna 2020?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Korner on ollut olemassa 3,5 vuotta, mutta viestintätoimistomme omaa markkinointia on alettu tehdä tavoitteellisemmin reilu vuosi sitten. Tästä voi osaksi kiittää kaikkia niitä suosittelijoita ja verkostoja, joiden kautta asiakkaita on riittänyt ilmankin.

Viikoittain käytän markkinointiin noin kymmenen tuntia, sillä suurin osa työajastani on asiakastyötä. Nopeasti selaimeni välilehdet täyttyvät WordPressistä, Googlen Search Consolesta, Facebookin Business Managerista ja Hubspotin inbound-markkinoinnista. Siinä samalla luen markkinoinnin trendeistä, oikoluen kollegani blogikirjoitusta ja päivitän @publickorner-tiliä. Vuoden viimeisinä kuukausina hain turvaa Cloqqasta, joka on muuten helppokäyttöinen ja maksuton markkinoinnin vuosikello. 

Kun paketoin vuotta 2019 kasaan, pureuduin myös Kornerin suurimpaan kipukohtaan. Se on vielä muovautuvat toimintamallit. Markkinointimme on aloitettu ”työnnetään kädet saveen” -asenteella ja lisää vauhtia antaa jatkuvasti muuttuva pelikenttä, joka kannustaa testaamaan uusia työkaluja ja tarttumaan tulikuumiin trendeihin. Markkinointimme kaipaakin vielä selkeämpiä raameja ja toimintamalleja, jotka ohjaavat näissä tilanteissa eteenpäin. 

 “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää todellakin paikkaansa markkinoinnissa. Meillä apuun rientää vuoden 2020 markkinointisuunnitelma, joka toimii käytännön työkaluna. Sen kumppanina toimii priorisointi. Edellisessä työpaikassani sain vinkin, jota aion noudattaa paremmin ensi vuonna. Määritän jokaisen viikon alussa markkinoinnin tärkeimmät työtehtävät (yhdestä kolmeen) ja suunnittelen päiväni niiden mukaan. Priorisoinnissa on oltava rohkea.

Nyt on aika kehua

Välillä markkinoinnissa voi tuntua siltä, että käynnissä olevia asioita on niin paljon, ettei mikään etene. Kun omaa tai tiiminsä työtä katsoo liian läheltä, saavutukset voivat jäädä huomaamatta.

Kun siirryin katsomaan markkinointia hieman etäämmältä, huomasin kuinka paljon on tapahtunut vuonna 2019. Kornerilla on muun muassa uusi strategia, päivitetyt nettisivut ja joukko teräviä blogikirjoituksia. Sekä ensimmäiset omat käyntikortit ja viirit (katso vaikka).

Vuoden 2019 viimeisinä työpäivinä kannustankin kaikkia markkinointi- ja viestintäammattilaisia keskittymään to do -listan sijaan asioihin, joissa on vuoden aikana onnistunut. Nyt on aika kehua itseään ja omaa tiimiään. Hyvä me!

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181

“Töihin mennään tekemään töitä” – Sori pappa, minä en tyydy siihen

”Miten uudessa työpaikassa sujuu?” kysyi 86-vuotias isoisäni ja kaatoi kupillisen pannukahvia.

Vastasin: ”Oikein mukavasti. Töissä on kivaa. Minulla on paljon mielenkiintoisia projekteja ja toimistokin on hyvällä sijainnilla, reilun vartin päässä kotoa.”

Pappani huokaisi syvään ja sanoi suurin piirtein näin: ”Vai että kivaa. Töihin mennään tekemään töitä.”

Suurin ero on ajattelutavassa

Ymmärrän, lähtökohtamme ovat varsin erilaiset. Isoisäni työskenteli rakennustyömailla ripeästi teollistuvassa Suomessa, kun minä tuijotan päivästä toiseen MacBookini ruutua viestintätoimistossa.

Vaikka tapamme tehdä työtä on varsin erilainen, suurin ero on silti ajattelutavassamme. Suhtaudumme työntekoon melko eri tavalla.

Isoisäni teki työtä saadakseen leivän pöytään. Hän ei juurikaan kyseenalaistanut uravalintaansa, työpaikkaansa tai tehtäviään. Työssään häntä todennäköisesti motivoivat ainakin palkka, työn tavoitteellisuus ja haasteellisuus.

”Armeijan jälkeen muutin Pieksämäelle tekemään töitä. Ei siellä mitään tekemistä tai kavereita ollut, mutta töitä riitti. Se oli silloin pääasia”, hän kertoi.

Itse en koskaan muuttaisi tuntemattomaan kaupunkiin pelkän työpaikan takia. Vaikka motivoidun myös työn haasteellisuudesta ja rahasta, vaadin työltä muutakin.

Työtehtävien tulee olla kiinnostavia, toiminnan vapaata ja ympärillä laaja sosiaalinen verkosto. Vaadin työltäni joustavuutta, sillä urani rakentuu arjen ympärille. En ajattele työnteon ainoastaan mahdollistavan muuta elämää. Työ on osa elämääni.

Ihminen on toki muutakin kuin sukupolvensa

En halua yleistää tai tehdä eroja eri ikäluokkien välille. Ihminen on minusta muutakin kuin sukupolvensa. Voin kuitenkin samaistua muutamaan asiaan, kun kirjoitan Googleen ”Y-sukupolvi työelämässä.”

Työlläni pitää olla merkitys, tehtävät tulee perustella ja palaute on elintärkeää. Esimies on minulle kuin valmentaja ja hänen tulee pitää huolta siitä, että työntekijät voivat tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin. Jos joku asia ei miellytä, haastan ja nostan epäkohdat esille. 

Uraputki ei myöskään kiinnosta. Viimeisen 1,5 vuoden aikana olen työskennellyt kolmessa eri yrityksessä: sanomalehden toimituksessa, hyvinvointialalla ja nyt viestintätoimistossa. 

Se ei tarkoita, ettenkö voisi asettua. Mutta olen satavarma, että en saa kakkukahveja tai viikon palkallista vapaata siitä, että olen uurastanut 30 vuotta samassa yrityksessä.

Töissä pitää olla kivaa

Isoisäni koki varmasti lukemattomia onnistumisen tunteita ja ikimuistoisia hetkiä työuransa aikana. Uskon, että hän on myös pysähtynyt pohtimaan kysymystä: Onko töissä kivaa?

Oma ajattelutapani kuitenkin kulminoituu siihen. Töissä pitää olla kivaa. Työympäristön tulee olla lämmin sekä turvallinen. Ystävälliset, sparraavat ja huonoille vitseille nauravat työkaverit ovat tärkeitä. 

Itse asiassa flow-tilaan pääseminen on paljon helpompaa, jos ympärillä oleva porukka ja energia mahdollistavat sen. Haluan myös nauttia työstäni ja saada onnistumisen tunteita päivittäin.

Välillä tuijotan työpaikan vessassa silmäpussejani, huokailen työkaverini musiikkivalinnoille ja olen eri mieltä sisällöntuotannosta kollegani kanssa. Työnteko ei ole aina ihanaa, mutta vaakakuppi kääntyy aamuisin selvästi positiivisen puolelle.

Suosittelenkin pohtimaan: mitä ajatuksia päässäsi pyörii, kun lähestyt työpaikkaasi tai aloitat etätyöpäivän? Jos ajatukset ovat jatkuvasti negatiivisia, asialle kannattaa tehdä jotain, sillä iso osa elämästä vietetään työn parissa.

Olen pappani kanssa samaa mieltä siitä, että töihin mennään tekemään töitä. Mutta sen lisäksi saa nauttia ja pitää hauskaa.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181

2019 on videoiden vuosi – Miten videosisältösi erottuu massan keskeltä?

Videosisältö dominoi nyt kaikkialla. Valtaosa sisällöstä, jota kulutamme vuoden 2019 aikana on videota, ja liikkuva kuva on myös algoritmien suosiossa. 

Mutta miten erotut videosisällön avulla vuonna 2019? Tässä muutama vinkki, joiden avulla yrityksesi erottuu edukseen massan keskeltä.

Herätä huomio heti

Kovan kilpailun myötä videosi ensimmäiset kolme sekuntia nousevat elintärkeiksi etenkin sosiaalisessa mediassa. Älä siis aloita mustalla ruudulla tai staattisella kuvalla, vaan varasta katsojan huomio heti alusta alkaen. Miten se tehdään? Käytä visuaalista tykitystä, värejä tai tuo esiin vaikuttaja, jonka kanssa teette yhteistyötä. 

Ensimmäisten sekuntien lisäksi kuvasuhteella on paljon merkitystä. Esimerkiksi Instagramissa näkee 1.91:1 -kuvasuhteella tehtyjä mainoksia, jotka näkyvät feedissä melko pienenä. Suosi Instagramissa vertikaalista videota, joka vie ison osan näytöltä ja saa enemmän huomiota. Tarkista myös muiden kanavien kuvasuhteet, jotta saat kaiken hyödyn irti videostasi.

Somessa kannattaa huomioida, että videon pitää toimia ilman ääntä. Välittyykö viesti, kun videosi katsotaan kiireen keskellä tai kahvitauolla puhelimen ollessa äänettömällä? 

Lisää rehellistä tarinointia

Lyhytikäinen, nopea ja ajan hermoilla oleva visuaalinen viestintä kasvattaa edelleen suosiotaan vuonna 2019. Instagram Storiesin kulutus ylittää jo feedin selailun, ja tarinoita voi lisäksi jakaa Snapchatissa, Facebookissa, Youtubessa ja WhatsAppissa.

Yrityksille sosiaalisen median tarinankerronta toimii sisällön tasapainottajana. Nyt haetaan raakaa, rehellistä ja arjen asioita esiin tuovaa sisältöä. Nosta esille persoonia, fiilistä, paikkoja, lempiruokia ja epäonnistumisia. Ole vuorovaikutuksessa, kommentoi ja jaa yrityksestäsi julkaistua sisältöä. Osallistukaa ja näyttäkää, että olette osa yhteisöä!

Tarinoiksi kelpaavat sekä kuvat että videot. Kuvallinen tarina näkyy katsojalle kuitenkin vain viisi sekuntia, kun videotarina 15 sekuntia. Huomioi tarinoiden yhtenäistäminen, eli käytä samoja fontteja ja tyylejä, jos julkaiset useampia tarinoita saman päivän aikana. Visuaalisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla aivan loppuun asti hiottua: Instagram Storiesissa menestyvät kotikutoiset ja pintaa syvemmällä sukeltavat sisällöt.

Kokeile livevideota

Vuonna 2019 kuvataan enemmän livevideoita Instagramiin, Youtubeen ja Facebookiin.  Videoiden ei tarvitse olla elokuvalaatua, mutta kiinnitä huomiota visuaalisuuteen. Sopiihan tausta, valotus, asiat ja esineet siihen, mitä haluat viestiä?

Pohdi myös, mitä hyötyä videosta on potentiaaliselle asiakkaallesi? Miksi se pitäisi katsoa? Harkitse liveä vain, jos sille löytyy hyödyllinen tarkoitus. Parhaimmillaan reaaliaikaiset videot herättävät kiinnostuksen, tarjoavat tietoa ja sitouttavat. Livessä voi olla esimerkiksi ”behind the scenes” -materiaalia, demoja ja vastauksia asiakkaiden kysymyksiin.

Viime vuonna Instagram julkaisi oman videopalvelunsa IGTV:n ja Facebook suoratoistopalvelu Facebook Watchin. Molemmat jäivät pimentoon, mutta alustoihin satsataan varmasti tänä vuonna. Nähtäväksi jää, omaksuvatko käyttäjät nämä kaksi palvelua vuoden 2019 aikana?

Miksi videota?

Video toimii monenlaisen sisällön jakamisessa: niiden avulla voit kertoa yrityskulttuurista, herättää tunteita, osallistua ajankohtaiseen keskusteluun tai muistuttaa parhaista asiakaskokemuksista.

Video herättää herkemmin katsojan huomion, ja se on tehokkaampi tapa saada yleisö tykkäämään, jakamaan ja kommentoimaan. Ne tarjoavat myös reaaliaikaista analytiikkaa. Eiköhän tässä ole jo riittävän monta syytä?

Jos yrityksesi kanavista ei vielä löydy videoita, nyt on niiden aika. 2019 on videoiden vuosi, ja inspiraatiota löytyy monesta kanavasta. Kaiken sisällön ei tarvitse olla viimeisen päälle suunniteltua, tänä vuonna kaivataan arkea ja aitoutta.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181