“Töihin mennään tekemään töitä” – Sori pappa, minä en tyydy siihen

”Miten uudessa työpaikassa sujuu?” kysyi 86-vuotias isoisäni ja kaatoi kupillisen pannukahvia.

Vastasin: ”Oikein mukavasti. Töissä on kivaa. Minulla on paljon mielenkiintoisia projekteja ja toimistokin on hyvällä sijainnilla, reilun vartin päässä kotoa.”

Pappani huokaisi syvään ja sanoi suurin piirtein näin: ”Vai että kivaa. Töihin mennään tekemään töitä.”

Suurin ero on ajattelutavassa

Ymmärrän, lähtökohtamme ovat varsin erilaiset. Isoisäni työskenteli rakennustyömailla ripeästi teollistuvassa Suomessa, kun minä tuijotan päivästä toiseen MacBookini ruutua viestintätoimistossa.

Vaikka tapamme tehdä työtä on varsin erilainen, suurin ero on silti ajattelutavassamme. Suhtaudumme työntekoon melko eri tavalla.

Isoisäni teki työtä saadakseen leivän pöytään. Hän ei juurikaan kyseenalaistanut uravalintaansa, työpaikkaansa tai tehtäviään. Työssään häntä todennäköisesti motivoivat ainakin palkka, työn tavoitteellisuus ja haasteellisuus.

”Armeijan jälkeen muutin Pieksämäelle tekemään töitä. Ei siellä mitään tekemistä tai kavereita ollut, mutta töitä riitti. Se oli silloin pääasia”, hän kertoi.

Itse en koskaan muuttaisi tuntemattomaan kaupunkiin pelkän työpaikan takia. Vaikka motivoidun myös työn haasteellisuudesta ja rahasta, vaadin työltä muutakin.

Työtehtävien tulee olla kiinnostavia, toiminnan vapaata ja ympärillä laaja sosiaalinen verkosto. Vaadin työltäni joustavuutta, sillä urani rakentuu arjen ympärille. En ajattele työnteon ainoastaan mahdollistavan muuta elämää. Työ on osa elämääni.

Ihminen on toki muutakin kuin sukupolvensa

En halua yleistää tai tehdä eroja eri ikäluokkien välille. Ihminen on minusta muutakin kuin sukupolvensa. Voin kuitenkin samaistua muutamaan asiaan, kun kirjoitan Googleen ”Y-sukupolvi työelämässä.”

Työlläni pitää olla merkitys, tehtävät tulee perustella ja palaute on elintärkeää. Esimies on minulle kuin valmentaja ja hänen tulee pitää huolta siitä, että työntekijät voivat tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin. Jos joku asia ei miellytä, haastan ja nostan epäkohdat esille. 

Uraputki ei myöskään kiinnosta. Viimeisen 1,5 vuoden aikana olen työskennellyt kolmessa eri yrityksessä: sanomalehden toimituksessa, hyvinvointialalla ja nyt viestintätoimistossa. 

Se ei tarkoita, ettenkö voisi asettua. Mutta olen satavarma, että en saa kakkukahveja tai viikon palkallista vapaata siitä, että olen uurastanut 30 vuotta samassa yrityksessä.

Töissä pitää olla kivaa

Isoisäni koki varmasti lukemattomia onnistumisen tunteita ja ikimuistoisia hetkiä työuransa aikana. Uskon, että hän on myös pysähtynyt pohtimaan kysymystä: Onko töissä kivaa?

Oma ajattelutapani kuitenkin kulminoituu siihen. Töissä pitää olla kivaa. Työympäristön tulee olla lämmin sekä turvallinen. Ystävälliset, sparraavat ja huonoille vitseille nauravat työkaverit ovat tärkeitä. 

Itse asiassa flow-tilaan pääseminen on paljon helpompaa, jos ympärillä oleva porukka ja energia mahdollistavat sen. Haluan myös nauttia työstäni ja saada onnistumisen tunteita päivittäin.

Välillä tuijotan työpaikan vessassa silmäpussejani, huokailen työkaverini musiikkivalinnoille ja olen eri mieltä sisällöntuotannosta kollegani kanssa. Työnteko ei ole aina ihanaa, mutta vaakakuppi kääntyy aamuisin selvästi positiivisen puolelle.

Suosittelenkin pohtimaan: mitä ajatuksia päässäsi pyörii, kun lähestyt työpaikkaasi tai aloitat etätyöpäivän? Jos ajatukset ovat jatkuvasti negatiivisia, asialle kannattaa tehdä jotain, sillä iso osa elämästä vietetään työn parissa.

Olen pappani kanssa samaa mieltä siitä, että töihin mennään tekemään töitä. Mutta sen lisäksi saa nauttia ja pitää hauskaa.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181

2019 on videoiden vuosi – Miten videosisältösi erottuu massan keskeltä?

Videosisältö dominoi nyt kaikkialla. Valtaosa sisällöstä, jota kulutamme vuoden 2019 aikana on videota, ja liikkuva kuva on myös algoritmien suosiossa. 

Mutta miten erotut videosisällön avulla vuonna 2019? Tässä muutama vinkki, joiden avulla yrityksesi erottuu edukseen massan keskeltä.

Herätä huomio heti

Kovan kilpailun myötä videosi ensimmäiset kolme sekuntia nousevat elintärkeiksi etenkin sosiaalisessa mediassa. Älä siis aloita mustalla ruudulla tai staattisella kuvalla, vaan varasta katsojan huomio heti alusta alkaen. Miten se tehdään? Käytä visuaalista tykitystä, värejä tai tuo esiin vaikuttaja, jonka kanssa teette yhteistyötä. 

Ensimmäisten sekuntien lisäksi kuvasuhteella on paljon merkitystä. Esimerkiksi Instagramissa näkee 1.91:1 -kuvasuhteella tehtyjä mainoksia, jotka näkyvät feedissä melko pienenä. Suosi Instagramissa vertikaalista videota, joka vie ison osan näytöltä ja saa enemmän huomiota. Tarkista myös muiden kanavien kuvasuhteet, jotta saat kaiken hyödyn irti videostasi.

Somessa kannattaa huomioida, että videon pitää toimia ilman ääntä. Välittyykö viesti, kun videosi katsotaan kiireen keskellä tai kahvitauolla puhelimen ollessa äänettömällä? 

Lisää rehellistä tarinointia

Lyhytikäinen, nopea ja ajan hermoilla oleva visuaalinen viestintä kasvattaa edelleen suosiotaan vuonna 2019. Instagram Storiesin kulutus ylittää jo feedin selailun, ja tarinoita voi lisäksi jakaa Snapchatissa, Facebookissa, Youtubessa ja WhatsAppissa.

Yrityksille sosiaalisen median tarinankerronta toimii sisällön tasapainottajana. Nyt haetaan raakaa, rehellistä ja arjen asioita esiin tuovaa sisältöä. Nosta esille persoonia, fiilistä, paikkoja, lempiruokia ja epäonnistumisia. Ole vuorovaikutuksessa, kommentoi ja jaa yrityksestäsi julkaistua sisältöä. Osallistukaa ja näyttäkää, että olette osa yhteisöä!

Tarinoiksi kelpaavat sekä kuvat että videot. Kuvallinen tarina näkyy katsojalle kuitenkin vain viisi sekuntia, kun videotarina 15 sekuntia. Huomioi tarinoiden yhtenäistäminen, eli käytä samoja fontteja ja tyylejä, jos julkaiset useampia tarinoita saman päivän aikana. Visuaalisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla aivan loppuun asti hiottua: Instagram Storiesissa menestyvät kotikutoiset ja pintaa syvemmällä sukeltavat sisällöt.

Kokeile livevideota

Vuonna 2019 kuvataan enemmän livevideoita Instagramiin, Youtubeen ja Facebookiin.  Videoiden ei tarvitse olla elokuvalaatua, mutta kiinnitä huomiota visuaalisuuteen. Sopiihan tausta, valotus, asiat ja esineet siihen, mitä haluat viestiä?

Pohdi myös, mitä hyötyä videosta on potentiaaliselle asiakkaallesi? Miksi se pitäisi katsoa? Harkitse liveä vain, jos sille löytyy hyödyllinen tarkoitus. Parhaimmillaan reaaliaikaiset videot herättävät kiinnostuksen, tarjoavat tietoa ja sitouttavat. Livessä voi olla esimerkiksi ”behind the scenes” -materiaalia, demoja ja vastauksia asiakkaiden kysymyksiin.

Viime vuonna Instagram julkaisi oman videopalvelunsa IGTV:n ja Facebook suoratoistopalvelu Facebook Watchin. Molemmat jäivät pimentoon, mutta alustoihin satsataan varmasti tänä vuonna. Nähtäväksi jää, omaksuvatko käyttäjät nämä kaksi palvelua vuoden 2019 aikana?

Miksi videota?

Video toimii monenlaisen sisällön jakamisessa: niiden avulla voit kertoa yrityskulttuurista, herättää tunteita, osallistua ajankohtaiseen keskusteluun tai muistuttaa parhaista asiakaskokemuksista.

Video herättää herkemmin katsojan huomion, ja se on tehokkaampi tapa saada yleisö tykkäämään, jakamaan ja kommentoimaan. Ne tarjoavat myös reaaliaikaista analytiikkaa. Eiköhän tässä ole jo riittävän monta syytä?

Jos yrityksesi kanavista ei vielä löydy videoita, nyt on niiden aika. 2019 on videoiden vuosi, ja inspiraatiota löytyy monesta kanavasta. Kaiken sisällön ei tarvitse olla viimeisen päälle suunniteltua, tänä vuonna kaivataan arkea ja aitoutta.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181