Case Hintaopas: Strateginen suunnittelu ja lokaalit sosiaalisen median sisällöt kasvun tukena

Lähtökohta

Hintaopas on seitsemässä maassa toimiva puolueeton hintavertailupalvelu, jonka tavoitteena on auttaa kuluttajia tekemään viisaampia ostopäätöksiä. Hintaopas listaa 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot. Eri maiden sosiaalisen median viestintä tehtiin keskitetysti Ruotsista käsin.

Vuonna 2019 hintavertailupalvelu Hintaoppaan ja Kornerin yhteistyötä laajennettiin sosiaalisen median kehittämisen pariin. Yhteistyön tavoitteina oli liittää sosiaalisen median kanavissa tapahtuva viestintä kiinteäksi osaksi hintavertailupalvelun muuta viestintää, lisätä palvelun tunnettuutta ja käyttöä, kasvattaa sosiaalisen median kanavia ja viestiä suomalaiselle kohderyhmälle lokaalilla kulmalla ja äänensävyllä.

Ratkaisu 

Sosiaalisen median kumppanuus aloitettiin selkeyttämällä eri kanavien roolit, kohderyhmät, tavoitteet, viestinnän mittarit, visuaaliset linjat ja mainonnan linjaukset yhdessä Hintaoppaan kansainvälisen tiimin kanssa. Tämän pohjalta luotiin viisi erilaista sisältötyyppiä ja kattava, kanavakohtainen sisältösuunnitelma. Säännöllistä tekemistä tuetaan sopivilla vaikuttajayhteistyön muodoilla sekä sesonki- ja kampanjakohtaisilla konsepteilla.

Lopputulos

Instagramin seuraajamäärä kasvoi vuodessa 1415 prosenttia ja Facebookin seuraajamäärä 27 prosenttia. Sosiaalisen median kanavien sisällöntuotanto on paikallista, jatkuvaa, strategista ja systemaattista. Sisällöt tukevat brändin tunnettuuden kasvua ja ohjaavat ihmisiä palvelun pariin. Sosiaalisen median kanavien ympärille on muodostunut uskollinen seuraajakunta, joka myös kommunikoi aktiivisesti brändin kanssa.

Case Saimaa Brewing Company: Pienpanimokentän puhemieheksi monipuolisilla avauksilla

Lähtökohta

Vuodesta 1995 toiminut Saimaa Brewing Company, aikaisemmin Saimaan Juomatehdas, on yksi Suomen pitkäaikaisimmista pienpanimoista. Vastuullisuudestaan tunnetun mikkeliläispanimon tuoteperheet ovat Brewer’s Classic -oluet, Brewer’s Organic -luomuoluet, Brewer’s Special -erikoisoluet, Yes Yes -käsityösiiderit ja Kooky’s Sodapops -limonadit.

Pelkkä laadukas ja monipuolinen tuotevalikoima ei enää takaa erottumista kilpaillussa pienpanimokentässä, joka kattaa nykyään jo yli sata panimoa. Miten saada valtakunnallista näkyvyyttä juomamarkkinassa, jonka toimijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti? Medianäkyvyyden tärkeyttä kuluttajien tavoittamisessa korostavat myös alkoholisektoria koskevat mainonnan ja sosiaalisen median rajoitukset. 

Ratkaisu

Olemme rakentaneet Saimaa Brewing Companylle ja yhtiön oheisille ravintola- ja panimotoiminnoille puhemiesroolia pienpanimokentässä monipuolisilla media-avauksilla. Aiheiksi ovat valikoituneet panimolle tärkeät näkökohdat, kuten ympäristövastuu, tuotannon jäljitettävyys ja uudet tuoteinnovaatiot esimerkiksi alkoholittoimien juomien saralla. Olemme auttaneet hankkimaan näkyvyyttä myös muun muassa panimon brändiuudistukselle sekä yhtiön tärkeimmille ajankohtaisaiheille vuosittain. 

Valmistelemme kaikki juttuehdotukset tarkasti media-analyysin pohjalta ja asiakkaan kanssa erottuvia näkökulmia sparraten. Tarvittaessa olemme reagoineet nopeasti pinnalle nousseisiin aiheisiin, kuten alkoholilain muutoksiin, haastatteluehdotuksin ja asiantuntijakirjoituksin. 

Tulokset

Saimaa Brewing Companyn johto on kommentoinut mediassa säännöllisesti yhtiölle tärkeitä teemoja ja pinnalla olevia aiheita. Mediat ovat ulottuneet valtakunnallisista radioista iltapäivälehtiin ja alueellisiin pää-äänenkannattajiin. 

Tuloksekkaalla mediaviestinnällä on vahvistettu Saimaan asemaa yhtenä panimoalan äänenkannattajista. Yhtiö on pysynyt otsikoissa ja ostopäätöksiä tekevien kuluttajien mielessä.

Case Aamu: Isännöintialan haastajan lanseeraus vahvalla erottautumisella

Lähtökohta

Emännöintitoimisto Aamu on tammikuussa 2020 aloittanut moderni isännöintialan yritys, joka haluaa nykyaikaistaa huonomaineisen alan datalla, nopeilla vasteajoilla ja tyytyväisyystakuulla. Vaikka isännöintiala koskettaa suurta ihmisjoukkoa, näkyvyyden hankkiminen perinteisten toimijoiden keskellä vaatii rohkeita kannanottoja, joilla herätetään kiinnostus potentiaalisissa asiakkaissa.

Ratkaisu

Sparrasimme Aamun johtoa markkinointiviestintään liittyvissä valinnoissa ja rakensimme lanseerauksen yhteyteen monivaiheisen mediaviestintäsuunnitelman. Mediatoimenpiteitä varten olemme etsineet yhtiön kanssa herättelevimpiä kulmia niin isännöintialasta kuin taloyhtiöiden taloudenpidosta. Systemaattisen mediaviestinnän tavoitteena on tukea yhtiön muuta kampanjointia monipuolisella medianäkyvyydellä, joka osaltaan rakentaa Aamun tunnettuutta ja uskottavuutta.

Lopputulos

Aamu on saanut mediapitchien, mielipidekirjoitusten ja tiedotteiden avulla medianäkyvyyttä yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisissä medioissa, kuten valtakunnallisissa päivälehdissä, talousmedioissa ja pk-seudun alueellisissa lehdissä. Aktiivisella mediaviestinnällä on tarkoitus tukea yhtiön asiakashankintaa myös jatkossa.

Placeholder unohtui lauantailehden kanteen – ja muita mehukkaita työelämän mokia

Veeran ja Vellun virheet kolahtivat toimittajien postilaatikkoon ja Jussin placeholder lehden kanteen. Joel joutui pomojen puhutteluun ja Saku jäätyi Valtteri Bottaksen edessä. Virheitä sattuu kaikille, joten päätimme listata omistamme ne kaikkein mehukkaimmat töppäykset työuran varrelta.

Virheitä sattuu kaikille: jaa jokin työelämän mokasi?

Saku: Kenties mieleenpainuvin kömmähdykseni tapahtui, kun jouduin haastattelemaan Valtteri Bottasta televisioon Kartingin SM-sarjan tiedottajana Lahdessa. Aamulla minun käskettiin keksiä kysymykset ja niin tein. Ainakin melkein. Ajattelin, että tilannetta on turha jännittää, vaikka kyseessä olikin iso stara. Olin itsestäni jopa niin varma, että kirjoitin kysymyksistä ylös lähinnä otsikot ja ajattelin soveltaa loput tilanteen tullen. Kun kameroiden käydessä, puolessa välissä kysymystä unohdin mitä olin kysymässä, totesin, että seuraavalla kerralla otan hatun kouraan ja kirjoitan ja kysyn kysymykset sanasta sanaan.

Joel: Mieleenpainuvin mokani työelämässä ajoittuu edellisen työpaikan aikaan. Kyseessä ei niinkään ole työmoka vaan moka työyhteisössä. Tein pienelle porukalle ajattelemattomuuksissani vedonlyöntikertoimet siitä, kuka kollegamme olisi firman rapujuhlissa ”eniten perseet olalla”. Lista vuosi ennakkosuosikkien korviin.

Jussi: Kesällä 2012 työskentelin Lapin Kansan toimitussihteerinä. Eräänä perjantaiaamupäivänä suunnittelin lehden kantta. Kirjoitin pääkuvan yläpuolelle kansankielisen placeholder-tekstin liittyen viikonloppuna järjestettävään keskustan puoluekokoukseen. Tämä tietenkin päätyi lehteen ja lauantaiaamun Lapin Kansa kertoi ”KEPUN PUOLUEKOKOUS ALKAA”.

Veera: Mieleen jääneet mokat liittyvät usein sisällöntuotantoon. Puolisentoista vuotta sitten kirjoitin tiedotteen, jonka aihe käsitteli alkavaa tv-sarjaa. Tiedotteen jakeluajankohtaa mietittiin ja vaihdettiin monta kertaa. Päätimme kollegan kanssa jaella tiedotteen sarjan alkamispäivän aamuna ja kirjoitin otsikkoon ”Tänään tv:ssä…”. Viime tingassa päätimmekin vaihtaa jakeluajankohdan edelliseen päivään, joten muutin jakeluaikaa, mutta sanamuoto jäi epähuomiossa ennalleen eikä otsikko pitänytkään paikkansa.

Vellu: Isommilta mokilta onneksi välttynyt, johtuuko lie Kikka Korean opeista. Viestintätoimistotyön alkuaikoina olin sopinut ison asiakkaan kanssa, että yhteistyölanseerausta koskeva tiedote lähtee ulos tiettyyn aikaan. Ennen julkaisua yksi osapuoli pyysi itseään koskevia lisäyksiä tiedotteeseen, ja minähän otin ne ilolla vastaan ennen kuin laitoin tiedotteen maailmalle. Pian asiakas tuli lankoja pitkin ja kysyi, että ei kai tällainen versio ole mennyt monelle medialle – no sehän oli mennyt kutakuinkin jokaiselle Suomen medialle. 

Janette: Mieleenpainuvin moka tapahtui urani alkuvaiheessa, kun työskentelin kesätoimittajana paikallislehdessä. Eräänä kesäpäivänä lähdin Google Mapsin avustamana ajelemaan tiedotustilaisuuteen Ruovedelle. Noin 50 ajokilometrin jälkeen pääsin perille. Ihmettelin, miksei pihamaalla ollut muita autoja ja soitin hämmästyneenä tiedotteessa olleelle yhteyshenkilölle: ”Hei! Olen tulossa tiedotustilaisuuteen, mutta olenkohan oikeassa paikassa?” Yhteyshenkilö toisti osoitteen ja sanoi lopuksi: ”Keuruulla.” Olin 70 kilometrin päässä, täysin toisessa kunnassa, jossa sattui olemaan sama kadunnimi.

Mitä mokasta seurasi ja miten asia käsiteltiin?

Saku: Sinänsä mokasta ei seurannut mitään dramaattista, koska Bottas kaiketi huomasi kompurointini ja mukavana miehenä tulkitsi kysymykset suurin piirtein oikein ja vastasi kuin ammattilainen. Ja kysymykset toki editoitiin pois lähetyksestä. Haastattelun jälkeen toki vähän harmitti, etten ollutkaan synnynnäinen Ron Burgundy, mutta otin sen opettavaisena kokemuksena. Ei tullut tosin kukaan kiittelemään suorituksesta.

Joel: Päädyin saamaan vakavat puhuttelut asian tiimoilta useammaltakin esimieheltä. Keskustelin tapauksesta ja pyysin anteeksi ennakkosuosikeilta. Asia oli sitä myötä käsitelty. Itseäni jäi kuitenkin kaivelemaan listan vuotanut vasikka, jonka henkilöllisyyden kyllä selvitin.

Jussi: Maanantain aamupalaverissa kävimme läpi viikonlopun lehtiä ja tuijotimme koko toimituksen voimin KEPUN PUOLUEKOKOUS ALKAA -otsikkoa, jonka jälkeen lehden päätoimittaja totesi yllättävänkin säyseään sävyyn: ”Muistutuksena nyt kaikille, ettei sitten käytetä koskaan puolueista muita kuin niiden virallisia lyhenteitä.” Onneksi toimituksen rehdit lapinmiehet ja -naiset osasivat ottaa tapauksen huumorilla. 

Veera: Huomasin mokan vasta kun tiedote oli jaeltu medioille virheellisellä otsikolla. Virhe harmitti, sillä olen tarkka tuollaisten asioiden kanssa, luen ja tarkistan tekstit moneen kertaan. Mietin, jääkö tästä huolimaton kuva tai vaikuttaako virhe tiedotteen läpimenoon vaikka oikea tieto tulikin selville tiedotetekstistä. Menin tiedotepalveluun korjatakseni tekstin verkkojulkaisuun, mutta huomasin että kollegani oli jo korjannut sen. Se oli mielestäni kivasti toimittu. Hän huomasi mokan, korjasi sen, mutta ei ikinä huomauttanut asiasta. Virheiden käsittely myös yhdessä on tilanteesta riippuen tarpeen, mutta tässä tilanteessa moka ei mielestäni kaivannut syvällisempää puimista.

Vellu: Temperamenttinen asiakas oli varsin ärtynyt asiasta, ja minä tietysti myönsin virheeni pyyhkiessäni hikeä otsaltani. Kokemattomana juniorikonsulttina otin mokani aika raskaasti, mutta mitään suurempaa vahinkoa ei onneksi tapahtunut. Juttu unohtui lopulta nopeasti, ja opinpahan hyväksyttämään kaikki tekemiset asiakkaalta ennen julkaisua. 

Janette: Jutun tekeminen epäonnistui, sillä en ehtinyt tiedotustilaisuuteen. Asia korjattiin onneksi puhelinhaastattelulla, mutta olin siitä äärimmäisen nolostunut. Kollegani olivat onneksi ymmärtäväisiä ja lohduttivat kertomalla omia hauskoja mokiaan. Koko juttu unohtui nopeasti, mutta ajaessa minulla on edelleen tapana tuplatsekata, että menenhän varmasti oikeaan kuntaan tai kaupunkiin.

Miten suhtaudut virheisiin työelämässä? Miten työympäristön tulisi niihin suhtautua?

Saku: Virheitä sattuu aina, mutta huolimattomuudesta ja laiskuudesta johtuvat virheet ovat turhia virheitä. Jos vilpittömästi yrittää parhaansa, virheistä ei todellakaan tulisi antaa raippaa. Usein virheistä opitaan eniten. 

Joel: Se, miten virheet korjataan tai miten niihin reagoidaan on paljon merkittävämpää.

Jussi: Sanomalehtimaailmassa eräs vanhempi kollega lohdutti jonkin painetun virheen jälkeen, että ”Huomenna tuolla lehdellä sytytetään jo takka.” Ainakin pienempien mokien osalta on hyvä muistaa, että kyllä ne onneksi nopeasti unohtuvat.

Veera: Toivoisin että asioita ei jäisi kokeilematta virheiden pelossa. Viestintäalalla on harvoin yksiselitteistä oikeaa tai väärää vastausta, joten ideoita on pakko kokeilla huomatakseen toimivatko ne vai eivät. Uskon että kun virheiden mahdollisuus todetaan yhdessä ääneen, on helpompaa. Se taitaa olla tämänkin blogikirjoituksen yksi pointti.

Vellu: Viestinnän virheillä menetetään harvoin ihmishenkiä, mutta huomattavaa mainehaittaa niillä voi aiheuttaa. Siksi toivon työyhteisöltä tarkkuutta ja huolellisuutta kaikessa tekemisessä.

Janette: Virheiden ja elämän nolojen juttujen suuruutta liioittelee helposti itselleen. Kun asiasta puhuu rehellisesti toisen henkilön kanssa, ymmärtää mokan suuruusasteen ja häpeä voi vaihtua jopa nauruksi. Työympäristössä tulisi luoda ilmapiiri, jossa tiedostetaan että kaikki tekevät virheitä ja niistä uskalletaan myös puhua avoimesti. 

Tervetuloa mokailemaan meidän kanssa!

Case Ilmatar: Uusi tuulipuisto ja Ilmatar valtakunnalliseksi puheenaiheeksi aktiivisella mediaviestinnällä

Lähtökohta

Ilmatar on suomalainen tuulivoimayhtiö, joka operoi tuulivoimatuotannon jokaisella osa-alueella ja on sitoutunut voimakkaasti uuden tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen. Syyskuussa 2019 Ilmatar valmisteli uuden suurhankkeensa, Piiparinmäen tuulivoimapuiston, ja siihen liittyvän Google-sopimuksen julkistamista medialle. Google on sitoutunut ostamaan noin 60 prosenttia Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle rakentuvan puiston tuotannosta Haminan datakeskuksensa tarpeisiin.

Mediassa vielä tuntemattoman Ilmattaren tavoitteena oli saada valtakunnallista näkyvyyttä hankkeelle ja pohjustaa samalla tulevaa puhtaan tuulivoimaenergian kuluttajamyyntiä.

Ratkaisu

Mediatyötä pohjustettiin Ilmattaren johdolle suunnatussa mediakoulutuksessa, jossa keskityimme yhtiön ydinviestien kiteyttämiseen sekä selkeään ja ymmärrettävään viestintään eri haastattelutilanteissa.

Kun Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai ilmoitti järjestävänsä Helsingissä tiedotustilaisuuden, valmistelimme Ilmattaren ja Googlen kanssa nopealla aikataululla tiedotteen Piiparinmäkeen rakentuvasta tuulivoimapuistosta sekä yhtiöiden välisestä pitkäaikaisesta sähkönostosopimuksesta. Median kiinnostus herätettiin pitchaamalla aihetta ennakkoon muun muassa Iltasanomille, Ylelle ja Kauppalehdelle.

Mediahuomion maksimoimiseksi tiedote lähetettiin Pichain tiedotustilaisuuden käynnistyessä. Hän mainitsi puheessaan, että Google aikoo ostaa datakeskukseen uusiutuvaa energiaa kahdesta Suomeen rakentuvasta tuulipuistosta. Ilmatar ja Piiparinmäen puisto nostettiin aloitteellisen mediaviestinnän ansiosta Google-uutisointiin mukaan, toisin kuin mainitsematta jäänyt toinen tuulivoimayhtiö ja -puisto. 

Lopputulos

Ilmatar ja Piiparinmäen tuulivoimapuisto nousivat näkyvästi otsikoihin Googlen suursatsauksen yhteydessä. Tiedotteen ja pitchausten ansiosta Ilmattaresta kirjoitettiin yli 100 verkkouutisessa ja 40 printtilehdessä.

Ilmattaren hallituksen puheenjohtajaa ja toista perustajaa Kalle Pykälää haastateltiin useisiin medioihin ympäri Suomea. Tuulivoimapuisto nousi muun muassa MTV Uutisten aiheeksi ja Pykälää haastateltiin suorassa tv-uutislähetyksessä. 

Onnistuneen mediaviestinnän turvin Ilmatar nousi nopeasti suomalaisten tietoisuuteen ja vahvisti profiiliaan puhtaaseen tuulivoimaan keskittyvänä energiayhtiönä. Yhtiö myy sekä kuluttajille että erikokoisille yritysasiakkaille pelkästään 100-prosenttisesti uusiutuvaa tuulivoimaenergiaa. 

Tarvitsetko apua median kanssa toimimiseen? Tai sparria entisiltä toimittajilta?

2019 oli Kornerille vahvan kasvun ja uusien avausten vuosi

Korner jatkoi kuluneena vuonna nousua suomalaisten viestintätoimistojen kentässä. Monipuolisten asiakasprojektien ansiosta liikevaihto harppasi uudelle tasolle.

Vuosi oli Kornerille sopivan kiireinen muun muassa erilaisten medialanseerausten ja sisältökonseptien parissa. Moni asiakkuus vei meidät kokonaan uusille palvelualueille. 

”Uusien asiakkuuksien tiimoilta esimerkiksi Triplan avajaiset ja tuulivoimayhtiö Ilmattaren Google-kauppojen uutisointi olivat meille paitsi erittäin mielenkiintoisia, myös opettavaisia projekteja. Sekä näissä asiakkuuksissa että vanhojen tuttujen parissa saatiin taas kerran näkyviä tuloksia aikaiseksi”, Vellu iloitsee. 

Uusia avauksia tehtiin myös kumppanuuspuolella. Yhteistyöt eri toimistojen kanssa poikivat mielenkiintoisia yhteishankkeita mediaviestinnän ja brändäyksen parissa. 

”Olemme edelleen pienehkö toimisto, mutta omalla sektorillamme hemmetin hyviä ja suoraviivaisia siinä, mitä teemme. Sen tuloksena kiinnostusta tuli monelta suunnalta, ja Kornerin talousluvut jatkoivat nousuaan. Kehitystyöpajalla puuhataan tällä hetkellä muun muassa Kornerin tulevien vuosien vision parissa, ja eiköhän tässä ole pian rekrytointejakin taas luvassa”, Joel toteaa. 

2019 oli samalla ensimmäinen kokonainen vuosi Rikhardinkadun toimistolla Kruununhaan vuosien jälkeen.

”Muutto keskustaan on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi, niin liiketoiminnan, yleisen vireystilan kuin lounaiden kannalta. Lyhyen lomailun jälkeen Rikhardinkatu kakkosen neljännessä kerroksessa ollaan taatusti vireitä ja valmiita uuteen hienoon vuoteen”, Timo julistaa.

Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille vuodesta 2019 sekä menestyksekästä uutta vuosikymmentä!

Case: Somesuunnitelmasta apua asiantuntijapresenssin rakentamiseen

Lähtökohta

Liike-elämän ja urheilun vaikuttajana meritoitunut yksityishenkilö halusi tehostaa omaa sosiaalisen median käyttöään. Asiakas halusi tietää, voisiko päämäärättömästä sekä paljon aikaa vievästä someselailusta tehdä määrätietoisempaa toimintaa. Hän halusi myös ymmärtää syvällisemmin, kuinka eri somekanavissa kannattaa esiintyä ja millaisia vaikutuksia somekäyttäytymisellä voi uran kannalta olla.

Ratkaisu

Kirkastimme asiakkaalle kaksi päätavoitetta: halun tulla valituksi tavoiteltuun luottamustehtävään ja ammatillisen profiloitumisen alansa erityisasiantuntijaksi. Tämän pohjalta loimme hänelle henkilökohtaisen somesuunnitelman ja -ohjeistuksen.

Valitsimme eri tavoitteille sopivimmat somekanavat ja opastimme esimerkkien kautta, kuinka niissä tulee olla aktiivinen. Lisäksi hioimme henkilön someprofiilit ja teimme ajankäyttösuunnitelman, jonka avulla viikottainen someen käytettävä aika väheni uusista tavoitteista huolimatta. Taustalla pysyi koko ajan ajatus, että somen käytön tulee olla miellyttävää.

Lopputulos

Asiakas ymmärtää nyt paremmin sosiaalista mediaa, ja osaa nähdä sen käytön hyödyt sekä vaikutukset ammatillisten tavoitteidensa kannalta. Hän myös ymmärtää, että tavoitteellisen somettamisen ja asiantuntijapresenssin voi rakentaa omalla ja itselle luontevalla tyylillä ilman päälle liimattua LinkedIn-aktiivisuutta. Näin somen käyttäminen on säilynyt edelleen mieluisana ajanvietteenä, mutta se on nykyään myös tavoitteita tukevaa.

Muutos sivustajaseuraajasta aktiiviseksi toimijaksi on tapahtunut lyhyessä ajassa. Pelkkien seuraajamäärien lisäksi henkilö on kasvattanut asemaansa erikoisosaamisalueidensa asiantuntijana. Suunnitelman mukaisesti asiakas on ollut somessa aktiivisesti ja positiivisesti esillä etenkin tiettyjen ryhmittymien edustajille, joiden äänien uskotaan olevan vaa’ankieliasemassa tulevassa luottamustehtävävaalissa.

Case Fundu: Vakuuttavat asiakascaset joukkorahoitusyhtiön suosittelijoina

Lähtökohta

Fundu on kotimainen rahoitusalan teknologiayhtiö, joka vastaa markkinoiden tarpeeseen vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista. Fundu välittää pk-yrityksille lainamuotoista joukkorahoitusta ylläpitämänsä digitaalisen sijoitusalustan kautta.

Lainamuotoinen joukkorahoitus vaatii hyvin erilaisten kohderyhmien tavoittamisen ja sitouttamisen. Fundun tulee olla luotettava ja ketterä vaihtoehto yrityksille, mutta samalla palvelun pitää herättää sijoittajien kiinnostus. Lisäksi Fundulla on useita yhteistyökumppaneita pankki- ja finanssimaailmassa. Kuinka vakuuttaa kaikki kohderyhmät?

Ratkaisu

Suunnittelimme ja toteutimme asiakascasejen kokonaisuuden, joka julkaistiin yrityksen nettisivuilla ja useissa ulkoisen markkinoinnin kanavissa. Casejen pohjalle rakennettiin alueellinen mediaviestintäsuunnitelma.

Jokainen case pureutui pintaa syvemmälle: jutuissa yrittäjät kertoivat rehellisesti yrityksensä rahoitustarpeista, puivat yrittämisen kipukohtia ja kertoivat, kuinka sujuvasti lainanhakuprosessi Fundun kanssa eteni. Sijoittajille caset tarjosivat läpileikkauksen potentiaalisiin sijoituskohteisiin. Yksittäiset tarinat kertoivat kohteiden houkuttelevuudesta ja siitä, minkälaisiin kasvu- ja menestystarinoihin joukkorahoitus parhaimmillaan pystyy. 

Tulokset

Asiakascaset ovat tukeneet merkittävästi Fundun asiakashankinnassa ja olleet luetuimpia juttuja Fundun verkkosivuilla. Caseja hyödynnetään yhtiön markkinointifunnelissa kiinnostuksen herättäjinä ja ne antavat sekä pk-yrittäjille että sijoittajille arvokasta lisätietoa palvelusta.

Fundun asiakascaseja on hyödynnetty myös mediaviestinnässä. Niistä julkaistujen juttujen avulla on lisätty Fundun tunnettuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Caset toimivat yhtenä osana mediaviestinnän kokonaisuutta, jolla Fundulle on rakennettu asemaa kotimaisena rahoitusalan asiantuntijana.

”Kymmenen vuotta sitten koppiin ei saanut ottaa puhelimia” – Siim Liivik kertoo, miten some on muuttanut urheilijan elämää

Urheilijoista on tullut vaikuttajia, joiden tekemiset ja mielipiteet kiinnostavat. Mutta miten sosiaalinen media on muuttanut urheilijan elämää? Kysyimme asiasta jääkiekkoilija Siim Liivikiltä, jonka tunnemme hyvin useiden yhteistöiden kautta. Näin päivittäin Instagramia ja Snapchatia käyttävä @markasimo vastasi: 

Eroavatko Siim ja @markasimo toisistaan?

Kun aloitin somen käytön, kuvasin omaa elämääni ja meininkiä ympärilläni. Arkeni on paljon muutakin kuin jääkiekkoa ja halusin näyttää sen puolen itsestäni. En ole missään vaiheessa halunnut kiillottaa tätä kuvaa, vaikka somesta on tullut myös mainosplätformi.

Siim ja @markasimo ovat samoja tyyppejä. Yksityiselämääni en kuitenkaan jaa someen, sillä se kuuluu mulle.

Miten somekäyttäytymisesi eroaa vapaa-ajalla ja pelipäivänä?

Somen käytön yleistyessä kysyttiin: ”Miksi postasit kuvan tänään, kun pitäisi keskittyä peliin?” Tällaisia kommentteja ei enää tule, ja oikeastaan somekäyttäytymiseni ei juuri eroa vapaa-ajan ja pelipäivän välillä. Saatan pelipäivinä näyttää, millaista arki on. Jengiä kiinnostaa, miten päivä etenee ja esimerkiksi mitä syön ennen peliä.

Tärkeät jutut, kuten kaupalliset yhteistyöt, teen vapaapäivinä. Haluan laittaa niihin täyden fokuksen.

Miten some näkyy pukukopissa?

Kymmenen vuotta sitten koppiin ei saanut ottaa puhelimia. Kun voitettiin mestaruus HIFK:ssä vuonna 2011, en edes ajatellut missä puhelimeni oli. Viime keväänä etsin käsiini GoPron, kun joukkueeni voitti Itävallan Ebel-liigan mestaruuden. Matskut piti saada talteen.

Onneksi olen päässyt kokemaan molemmat, sillä kummassakin on puolensa. Jengi unohtaa elää hetkessä, sillä asioita koetaan linssin tai ruudun läpi. Pitäisi vaan pysähtyä, olla läsnä ja nauttia. Toisaalta on taas kiva palata ikimuistoisiin hetkiin videoiden tai kuvien avulla.

Onko joukkueellasi sääntöjä someen?

Mitään kirjattuja sääntöjä ei ole. Koutsin taktiikkatauluja ei tietysti saa somessa näkyä, suihkussa ei saa kuvata (tätäkin on nähty) ja ylipäätänsä on kohteliasta kysyä lupa kuvaamiseen. 

Ovatko itävaltalaisfanit löytäneet sinut somesta?

Ovat ja uusia seuraajia on tullut paljon. Tietysti tähän vaikuttaa myös peliesitykset ja mediassa olleet jutut.

Kun voitettiin mestaruus, meidän joukkueen torijuhlassa kysyttiin: ”Miten sulla on näin paljon seuraajia?” Se on hullua, että seuraajamäärä määrittää nykyään ihmisiä. Hommat on muuttunut tosi paljon.

Kuinka paljon yhteistyöpyyntöjä saat?

Saan niitä viikoittain, mutta tosi harvojen kanssa teen yhteistyötä. Haluan, että yhteistyöt ovat arvojeni mukaisia ja niissä on sanomaa. Kaikista yhteistöistä pitää välittyä hyvä fiilis, ja haluan olla niissä oma itseni. Silloin toinenkin taho voi hyötyä siitä.

Miten some on muuttanut urheilijan elämää?

Yksityisyyttä on vähemmän. Jengi kuvaa sua omiin somekanaviinsa ilman lupaa, ja joku voi tulla pyytämään yhteiskuvaa vessassa.

Haittapuolia on tietysti muitakin, mutta hyviäkin puolia löytyy. Voit inspiroida ihmisiä jakamalla vaikka treenivideoita. Voit saada myös tarvittavaa näkyvyyttä sekä sitä kautta yhteistyökumppaneita. Some on hyvä plätformi etenkin yksilöurheilijoille.

Suomalaisessa jääkiekossa sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää enemmän. Persoonia löytyy joka joukkueesta, ja heidän kanssaan voi tehdä muutakin, kun laittaa logon rintaan. Tähän on jo maailmalla herätty.

Entäs somen haitat?

Joku voi vahingossa laittaa intiimin tai yksityisen jutun julkiseen jakoon. Pitää olla todella tarkkana, sillä olet itse aina vastuussa siitä, mitä julkaiset. Pahimmillaan diili tai ura voi kaatua hölmöön somettamiseen.

Somekiusaaminen on myös vakava asia, johon ei ole vielä puututtu riittävästi. Somekiusaamista näkyy etenkin nuorten keskuudessa, eikä se ole millään tasolla hyväksyttävää.

Anna vielä kultainen neuvo somenäkyvyyden kasvattamiseen.

Ole oma itsesi. Tuo esille persoonaasi, hyviä puoliasi ja osaamistasi. Ihan sama oletko juuri tehnyt hienon maratonjuoksun tai ristikon. Yksityiskohdat kiinnostaa kaikkia. Kun löydät oman juttusi, voit jakaa sen someen. Sun ei tarvitse sopia mihinkään tiettyihin raameihin.

Some ei myöskään ole kaikkien juttu. Sekin on täysin fine.

Haluatko lukea lisää somesta, urheilijoista tai sponsoroinnista? Lue Jussin blogikirjoitus “Sponsoroitko väärää urheilijaa?” tai tutustu sosiaalisen median palveluihimme.

”Ensimmäinen viikko meni jännittäessä puku päällä” – Kornerlaiset paljastivat unohtumattomat harkkamuistonsa

Vellua hiillostettiin Ilkka Kanervan potkuista, Joelin harkkajakso kesti yli 18 kuukautta ja Jussi ehti lounaalle vasta loppukesästä. Kaikki kornerlaiset ovat suorittaneet viestinnän harjoittelun, mutta mitä niistä jäi käteen? 

Aloitetaan helpolla. Missä olet ollut työharjoittelussa?

Joel: Tein opintoihini kuuluvan työharjoittelujakson kesällä 2013 viestintätoimisto Pohjoisrannassa (silloinen lisäjatke nimen jälkeen oli Burson-Marsteller). Menin tuolloin public affairs -tiimiin. Ensimmäinen viikko meni jännittäessä puku päällä ja paidat silitettyinä, mutta aika nopeasti sitä oppi talon tavoille – lepsuksi ja rennoksi.

Vellu: Tein harjoittelun ulkoministeriön viestintäyksikössä. Tehtäviin kuului monenlaista sisällöntuottamista, raporttien koostamista, tiedonhankintaa ja uuden ideointia. 

Veera: Olen ollut harjoittelussa useampaankin kertaan, sekä tuottajaharjoittelijana että viestinnän ja markkinoinnin harjoittelijana. Yksi merkittävimmistä kokemuksista oli ihan ensimmäinen harjoittelupaikka Yläkaupungin Yö -nimisellä festivaalilla Jyväskylässä lähes kymmenen vuotta sitten. Vastuulleni kuului ennakkoklubin tuotanto, festivaalin lastenkulttuuriosuuden tuotanto ja viestinnälliset tehtävät, sekä kaikenlaiset muut festivaalituotantoon kuuluvat työtehtävät.

Timo: Vuonna 1999 kesätoimittajana Helsingin Sanomien urheilutoimituksessa ja sen jälkeen harjoittelijaksi Viestintätoimisto Pohjoisrantaan. Siellä vierähti 16 vuotta: harjoittelijasta Senior Advisoriksi.

Jussi: Olen ollut harjoittelussa Kalevassa, Lapin Kansassa ja Kornerilla. Kalevassa työskentelin toimittajana, Lapin Kansassa myös toimitussihteerinä ja Kornerilla viestintäkonsulttina. Harjoittelukokemukseni alkoivat vauhdikkaasti, sillä ensimmäisessä harjoittelussa tein parin ensimmäisen päivän jälkeen töitä siinä missä muutkin toimittajat.

Janette: Tein harjoittelun kesällä 2015 opetus- ja kulttuuriministeriössä. Työtehtäviini kuului ministeriön SuomiAreena-järjestelyt sekä tapahtuman viestintä. Osa päivistä kului myös sisäisen viestinnän parissa.

Saku: Suoritin oman yliopistoharjoitteluni Kornerilla Kruununhaan penthousessa kesällä 2018. Harjoittelun aikaiset työtehtävät vaihtelivat sometekstien laatimisesta kuvien, videoiden ja podcastien suunnitteluun ja editointiin. Tämän lisäksi aika kului muun muassa erilaisten asiakastapahtumien isännöintien parissa.

Mitä oppeja ja viisauksia harjoittelusta jäi käteen? Miten harjoittelusi on hyödyttänyt sinua urallasi?

Joel: Suurin oppi tuolta ajalta oli ettei huippuviestintätoimistossa työskentely ollutkaan mitään rakettitiedettä ja että omat eväät riittäisivät paremmin kuin hyvin. Merkittävintä mukaan tarttunutta oli kyseiseen toimistoon työllistymisen lisäksi alkuperäiset tiimikaverit ja nykyiset yhteistyökumppanit Veera ja Niilo Bliciltä.

Vellu: Harjoittelu antoi ensimmäisen kosketuspinnan siihen, millaista työ viestinnän parissa on. Merkittävin oppi 5. vuoden kansainvälisen politiikan opiskelijalle oli todennäköisesti se, että harjoittelun jälkeen päätin, etten pyri esimiehen kehoituksista huolimatta kansainvälisten asioiden valmennuskurssille. Ministeriö ja edustustoverkosto ei tuntunut oikealta paikalta.

Veera: Harjoittelu johti lopulta työpaikkaan tapahtuman tuottajana. Suuren 30 000 kävijän festivaalin tuottajana hyvin pienessä tiimissä työtehtävät tuppaavat kattamaan aikalailla 360 astetta. Tuossa työssä huomasin, että kaikkein mieluiten olisin käyttänyt työaikaani juuri viestinnän tekemiseen. Hyppäsin siis työtehtävien suppiloon, josta ulos tullessani olin onnistunut kirkastamaan kiinnostuksen kohteita ja tavoitteita. Hakeuduin viestinnän maisteriopintoihin ja sitä kautta kohti erikoistuneempaa osaamista tällä alalla.

Timo: Hesarissa kehittyi kirjoitustaito tiukoilla aikatauluilla, Pohjoisrannassa koko viestintäkonsultoinnin kirjo. Oppeja & viisauksia jäi käteen lukuisia mm. mediasuhteista, strategioista  ja kriisiviestinnästä.

Jussi: Sain ensimmäisen kunnon työkokemuksen vakavasti otettavasta journalistisesta julkaisusta. Harjoittelu Kalevassa helpotti varmasti Lapin Kansan kesätyön saamista, ja myöhemmin samaan lehteen palaamista. Lapin Kansan toimitussihteerinä opin lehden taittamisen ja esimerkiksi Adobe Illustratorin käytön. Vaativa ja stressaava tehtävä opetti minulle myös esimiestaitoja, kokonaisuuksien hallintaa ja paineiden sietämistä. Kornerilla taas opin pitkälti perusteet viestintätoimiston arjesta, koska vastaavia oppeja ei ollut tarttunut koulusta tai aiemmista työpaikoistani. Sain myös työpaikan.

Janette: Opin paljon tapahtumaviestinnästä ja siitä, kuinka suuren organisaation viestintärattaat pyörivät. Eniten sain kuitenkin rohkeutta sanoa omat mielipiteet ääneen, sillä SuomiAreenan järjestelyiden ansiosta löysin itseni monista kuumottavista kokouksista.

Saku: Koin omaksuneeni paljon uutta tietoa ja uusia taitoja. Harjoittelun suurin anti oli ehdottomasti kuitenkin se, että pääsin näkemään läheltä, kuinka kasvavan viestintätoimiston arkea pyöritetään. Aina työt eivät ole juhlaa, mutta kaikesta selviää, kun omaa myönteisen ja ratkaisukeskeisen asenteen. 

Kohtasitko haasteita harjoittelijana, jos kyllä mitä?

Joel: Suurin haaste harjoitteluaikana oli Microsoft-ympäristössä työskentely, joskin oma Macbook alkoi aika nopeasti kulkea salaa vastoin IT-osaston ohjeistusta mukana.

Veera: Suurimpina haasteina joidenkin harjoitteluiden kohdalla on ollut olematon tai työmäärään ja vastuuseen suhteutettuna liian pieni palkka. Tämä epäkohta yhdistyy pahimmillaan siihen, että harjoittelijalla paikataan resurssipulaa, mikä voi johtaa myös siihen että ohjausta ei ole suunniteltu eikä keretä antaa riittävissä määrin. Harjoittelupaikka on suunniteltava kuten mikä tahansa muukin positio: työnkuva, sopiva työmäärä, palkkaus ja työssä tarvittava tuki ja ohjaus.

Timo: Kyllä, kirjoitin Hesarissa yhden jutun minä-muodossa ja se meni lehteen. Toimituksen päällikkö totesi: sovitaanko Paloste, että minä-muodossa voi kirjoittaa kun on ollu talossa 20 vuotta.

Janette: Aluksi suurin haaste oli palkka. Työstä maksettiin 1 300 euroa kuussa, kun aikaisempina kesinä olin saanut toimittajan työstä yli tuplasti enemmän. Muutin kesäksi Vaasasta Helsinkiin ja sain onneksi majailla isoisäni yksiössä, sillä hän asui silloin muualla. Ilman tätä mahdollisuutta pienipalkkainen harjoittelu ei olisi välttämättä onnistunut ulkopaikkakuntalaiselle.

Jussi: Ensimmäisestä harjoittelusta maksettiin palkkaa yksi työpaikan ruokalan lounaslippu per työpäivä. Lapin Kansassa päädyin toimitussihteeriksi aika sattumalta. Jälkikäteen ajateltuna tehtävä oli todella haastava noin tuoreelle ja kokemattomalle kaverille, joten haasteita riitti etenkin alkuaikoina todella paljon. Ensimmäisen kerran pystyin kovien aikataulupaineiden myötä syömään työvuoroni aikana muualla kuin koneen ääressä vasta loppukesästä, kun olin kehittynyt nopeammaksi työssäni.

Aika on kullannut Vellun ja Sakun muistot. Heille ei tule mieleen haasteita.

Unohtumaton muisto tai hauska tarina harjoitteluajalta? 

Joel: Harjoittelun jälkeen jäin Pohjoisrantaan töihin ilman titteliä, siksi LinkedInissä näkyy varmaan maailman pisin harjoittelujakso, yli 18 kuukautta.

Vellu: Harjoittelukesän ympärille osui kaksi kiinnostavaa tapahtumaa. Ulkoministeri Ilkka Kanervan potkuista ilmoitettiin noin tuntia ennen ”työhaastatteluani”, ja ensimmäisenä kysyttiin, oliko erottaminen mielestäni oikea päätös. Viimeisenä työtehtäväni raportoin puolestaan ulkoministeriön 90-vuotisjuhlien kunniaksi järjestetystä kansalaistapahtumasta, joka kokosi Katajanokalle runsaasti kuuntelijoita ja arvovieraita. 

Veera:  Yläkaupungin Yön toimistokulttuuri oli rentoakin rennompi. Siinä missä monissa formaaleissa ympäristöissä vietetään casual fridayta ja heitetään solmiot nurkkaan, me lanseerasimme bisness perjantain. Mitä virallisempi ja sliipatumpi tyyli, sen parempi.

Timo: Hesarissa toimituspäällikkö lähetti minut Hanno Möttölän pressiin. Kysyin, että otanko mukaan kuvaajan. Totesi, että ei tarvitse, ei hän NBA-sopimusta ole saanut. Pääsin paikalle ja pöydälle nostettiin Atlanta Hawksin logo. Soitin toimitukseen, kuvaaja järjestyi nopeasti.

Jussi: Jouduin toimistosihteerinä kerran kunnolla vaikeuksiin yhden vanhemman toimittajan kanssa, kun en suostunut laittamaan lehden kanteen sanaa ”laukkuryssä.” Koko väittely tuntui helvetin absurdilta, ja lopulta jouduin tekemään kyseisen toimittajan otsikointityön uudestaan, koska hän ei itse suostunut vaihtamaan termiä pois.

Janette: Erityisavustaja liukastui suoraan eteeni. Ministeriön alakerran parketti oli juuri käsitelty, mutta mitään varoituskylttiä ei ollut. Tilanne oli erittäin vaivaannuttava ja hän ei todellakaan nauranut asialle. Itse taas yritin pidätellä naurua. Viimeinen työpäivä jäi myös pysyvästi mieleen. Kellokortissani oli 30 minuuttia miinusta ja palkanmaksussa oltiin kuulemma tarkkoja jokaisesta minuutista. Muut olivat jo lähteneet nauttimaan viikonlopusta, kun itse laskin minuutteja työhuoneessani.

Saku: Harjoittelu Kornerilla kaikinpuolin oli onnistunut. Tästä toki kielii myös se, että olen täällä edelleen. Itselleni sopi myös hyvin pienen toimiston mentaliteetti, jossa töitä tehdään joustavalla asenteella ja aikataululla. Työnteon kannalta hiljaisempina kesäpäivinä konttori saatettiin myös siirtää esimerkiksi Allas Sea Poolin terassille, jossa kahvitaukojen sijasta työntekoa rytmitti uimatauot.

Etsimme nyt viestintäharjoittelijaa!