Sopivasti erilaiset: Kornerin uudet viestintäharjoittelijat ovat monella tapaa toistensa vastakohtia

Tammikuussa Kornerilla aloitti kaksi uutta työntekijää. Molemmat kantavat viestintäharjoittelijan titteliä, mutta osaavat eri asioita ja tulevat eri taustoista. Line on kiinnostunut visuaalisuudesta ja markkinointiviestinnästä. Saana puolestaan haluaa keskittyä mediaviestintään ja tarttua ajankohtaisiin aiheisiin tuloksellisesti. Selvää kuitenkin on, että uudet viestintäharjoittelijat täydentävät hyvin Kornerin kasvavaa tiimiä. Harjoittelunsa aluksi Line ja Saana pääsivät vastaamaan Kornerin ystäväkirjaan.

Ystäväsi kuvailevat sinua näin 

Line: Olen positiivinen ja sosiaalinen, ihan hauska ja välillä vähän itsepäinen. Viimeiseksi mainittua en itse myönnä. 

Saana: Toteutin nopean kyselytutkimuksen ystävilleni ja vaivaannuin salaa vastauksista. Ystäväni kuvailivat minua maanläheiseksi, avarakatseiseksi ja harkitsevaiseksi. Osuvin oli kuitenkin seuraava: ”Kotihiiri, eikä häpeä sitä.”

Ura ennen Korneria

Line: Opiskelen kauppatieteitä ja työskentelin aiemmin sijoitusalalla ja pankissa, josta kerrytin hyvää analyyttistä osaamista. Opiskelin aluksi kirjanpitoa, joka oli päähänpistos ja ei herättänyt intohimoa. Sain siitä kuitenkin osaamista, jota voin hyödyntää muillakin aloilla. Ystävät kannustivat aina tavoittelemaan luovempaa uraa, joten vaihdoin lopulta pääaineeni ja urahaaveeni kertaremontilla markkinointiin.

Saana: Opiskelin ensin kolme vuotta mediatutkimusta, ja nyt suoritan viestinnän maisteritutkintoa. Olen tehnyt viestintäalan harjoittelun julkisella puolella sekä tapahtuma-alalla. Ennen kuin päädyin viestintäalalle, työskentelin kahviloissa, baarissa, urheilukaupassa ja alakoulussa. Erilaisten työympäristöjen, kulttuurien ja kohderyhmien näkeminen on opettavaista. 

Menneistä työrooleista mieleenpainuvin on mustikanpoimija intialaisella mustikkafarmilla Australian erämaassa. Kahden kuukauden aikana ehdin muodostaa läheisen ystävyyssuhteen poimijapariini, vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä. Hän teki minulle välillä lounaaksi Aloo gobia, jota sitten söimme hiljaa mustikkapensaiden välissä, välillä toisillemme hymyillen ja nyökkäillen.

Ässät Kornerin työhaastattelussa

Saana: Valmistauduin työhaastatteluun hyvin perusteellisesti. Selailin Kornerin nettisivuja ja kävin läpi yleisimpiä kysymyksiä. Heti haastattelun alussa Joel kysyi kaksi täysin epäolennaista kysymystä: Mistä kirjoitat kandia ja tykkäätkö kokata. Ensimmäiseen sain hädin tuskin muotoiltua vastauksen ja jälkimmäiseen vastasin napakasti ja perustelematta: en

Haastattelun jälkeen kyseenalaistin koko ulosantini, loppusuoralla olevan kandini ja kokkaamattomuuteni. Millainen ihminen ei muka tee ruokaa?  

Takerteluista huolimatta olin luonteva ja helposti lähestyttävä. Hymyilin paljon, esitin kysymyksiä ja osoitin kuuntelevani. Kiinnitin myös huomiota siihen, että en yritä liikaa. 

Line: Olin myös valmistautunut hyvin. Kun kamera aukesi, tunsin itseni kuitenkin kankeammaksi kuin viidesluokkalainen koulun diskon hitaissa. Hyvä konsultti osaa keskustella sulavasti mistä tahansa ja sitä testattiin myös haastattelussa. Tunnin aikana annoin hotellisuosituksia, keskustelin menneistä harrastuksista ja julistin rakkauteni koiria kohtaan. Kun jännitys pikkuhiljaa helpotti, oikea persoonani tuli enemmän esiin, mikä varmasti edesauttoi mahdollisuuksiani tulla valituksi. Etähaastattelu oli hankala myös siksi, että en pystynyt naamoilta täysin lukemaan, upposiko huonot huulenheittoni. Ilmeisesti upposivat. 

Luonnehdinta kotikonttoristasi

Saana: Kotitoimistoni sijaitsee Turun Vasaramäessä. Puolueeton mielipiteeni on, että Vasaramäki on Turun Lauttasaari. Ostin uuden työtuolin tori.fi:stä ja lainasin pappani ylimääräistä hiirimattoa. Saman rakennuksen alakerrassa on ruokakauppa, josta haen usein lounaaksi Thai-Cuben. Olosuhteet ovat siis kunnossa.

Line: Työskentelen erittäin huonossa asennossa keittiöpöydän äärellä Punavuoren opiskelijaboksissani. Jos selkää alkaa jomottaa, siirryn lapsuudenkotini toimistohuoneeseen. Ikävöin paluuta toimistoympäristöön, kollegojen keskuuteen.

Harjoittelussa jännittää

Saana: Jännitän, miten tavalliseen arkeen tottuu, kun palaamme toimistolle. Olen työskennellyt ja opiskellut pian vuoden kotitoimistolta. Vuoteen on sisältynyt aika monta makoiltua kahvitaukoa ja Netflixin siivittämää ruokatuntia. Ihanaa päästä tutustumaan kaikkiin kasvotusten, mutta jatkuva läsnäolo varmasti myös väsyttää.

Line: Jännitän myös etäilyn jälkeistä aikaa. Etäyhteydellä ihmisten persoonat eivät täysin pääse oikeuksiinsa. Saa nähdä, ovatko kollegat kasvotusten samanlaisia kuin ruudun takaa. Vielä jännittävämpää on miettiä, olenko antanut itsestäni täysin vääristyneen kuvan etäyhteyksillä. Toivonkin paluuta toimistolle, jotta kaikkiin pääsisi kasvotusten tutustumaan. 

Tämän haluat oppia harjoittelusi aikana

Line: Toivon läpileikkausta viestinnän alalta monipuolisten tehtävien kautta. On jännittävää päästä seuraamaan ja vaikuttamaan projektien toteuttamiseen, ihan alkupalavereista aina valmiiseen strategiaan tai sisältöön. Haluan myös kehittää teknisiä taitojani ja esimerkiksi opetella jokaisen Photoshopin pikanäppäimen. Toivon myös paljon uusia näkökulmia omaan luovaan tekemiseeni. Saamme taatusti sopivasti vastuuta harjoittelumme aikana, ja luulen, että meillä on harjoittelun lopussa rutkasti enemmän kokemusta ja luottoa omaan tekemiseen. 

Saana: Haluan oppia itsenäisesti ratkomaan viestinnällisiä ongelmia sekä kirjoittamaan tehokkaasti ja sujuvasti mediapitchejä, tiedotteita ja natiiviartikkeleita. Olen kiinnostunut myös siitä, miten  viestinnän työtä hinnoitellaan ja tuloksia mitataan. Olen myös huomannut, että on erityisen tärkeää osata hahmottaa erilaisten toimialojen haasteita, tulevaisuudennäkymiä ja roolia yhteiskunnassa. 

Tämä työkavereiden tulisi tietää sinusta

Saana: Kahvitauolla keskustelen mielelläni Lapin parhaista pikkukunnista, hyvistä reissutarinoista, välineurheilusta, oudoista mieltymyksistä ja haaveista, retkivinkeistä ja kirppislöydöistä. Musiikista, tv-sarjoista, ravintoloista tai elokuvista en niinkään tiedä. 

Line: Minä taas tiedän kaikesta turhasta kaiken. Minut pitää kahvitauolla keskeyttää, kun avaudun Kim Kardashianin viimeisimmistä lomakohteista tai Zedu De Lucan nimenvaihdosta. Populaarikulttuuri kiinnostaa varsinkin nyt pandemian aikana. Oman elämän käänteet eivät ole aivan yhtä vauhdikkaita kuin Hollywoodin karanteeneissa.

Oppimani elämänviisaus, jota noudatan myös harjoittelussa

Line: Suunta on vauhtia tärkeämpää. Jotkut menevät älytöntä vauhtia ei minnekään.

Saana: Aamu on iltaa viisaampi.

Case Hintaopas: Strateginen suunnittelu ja lokaalit sosiaalisen median sisällöt kasvun tukena

Lähtökohta

Hintaopas on seitsemässä maassa toimiva puolueeton hintavertailupalvelu, jonka tavoitteena on auttaa kuluttajia tekemään viisaampia ostopäätöksiä. Hintaopas listaa 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot. Eri maiden sosiaalisen median viestintä tehtiin keskitetysti Ruotsista käsin.

Vuonna 2019 hintavertailupalvelu Hintaoppaan ja Kornerin yhteistyötä laajennettiin sosiaalisen median kehittämisen pariin. Yhteistyön tavoitteina oli liittää sosiaalisen median kanavissa tapahtuva viestintä kiinteäksi osaksi hintavertailupalvelun muuta viestintää, lisätä palvelun tunnettuutta ja käyttöä, kasvattaa sosiaalisen median kanavia ja viestiä suomalaiselle kohderyhmälle lokaalilla kulmalla ja äänensävyllä.

Ratkaisu 

Sosiaalisen median kumppanuus aloitettiin selkeyttämällä eri kanavien roolit, kohderyhmät, tavoitteet, viestinnän mittarit, visuaaliset linjat ja mainonnan linjaukset yhdessä Hintaoppaan kansainvälisen tiimin kanssa. Tämän pohjalta luotiin viisi erilaista sisältötyyppiä ja kattava, kanavakohtainen sisältösuunnitelma. Säännöllistä tekemistä tuetaan sopivilla vaikuttajayhteistyön muodoilla sekä sesonki- ja kampanjakohtaisilla konsepteilla.

Lopputulos

Instagramin seuraajamäärä kasvoi vuodessa 1415 prosenttia ja Facebookin seuraajamäärä 27 prosenttia. Sosiaalisen median kanavien sisällöntuotanto on paikallista, jatkuvaa, strategista ja systemaattista. Sisällöt tukevat brändin tunnettuuden kasvua ja ohjaavat ihmisiä palvelun pariin. Sosiaalisen median kanavien ympärille on muodostunut uskollinen seuraajakunta, joka myös kommunikoi aktiivisesti brändin kanssa.

Case Saimaa Brewing Company: Pienpanimokentän puhemieheksi monipuolisilla avauksilla

Lähtökohta

Vuodesta 1995 toiminut Saimaa Brewing Company, aikaisemmin Saimaan Juomatehdas, on yksi Suomen pitkäaikaisimmista pienpanimoista. Vastuullisuudestaan tunnetun mikkeliläispanimon tuoteperheet ovat Brewer’s Classic -oluet, Brewer’s Organic -luomuoluet, Brewer’s Special -erikoisoluet, Yes Yes -käsityösiiderit ja Kooky’s Sodapops -limonadit.

Pelkkä laadukas ja monipuolinen tuotevalikoima ei enää takaa erottumista kilpaillussa pienpanimokentässä, joka kattaa nykyään jo yli sata panimoa. Miten saada valtakunnallista näkyvyyttä juomamarkkinassa, jonka toimijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti? Medianäkyvyyden tärkeyttä kuluttajien tavoittamisessa korostavat myös alkoholisektoria koskevat mainonnan ja sosiaalisen median rajoitukset. 

Ratkaisu

Olemme rakentaneet Saimaa Brewing Companylle ja yhtiön oheisille ravintola- ja panimotoiminnoille puhemiesroolia pienpanimokentässä monipuolisilla media-avauksilla. Aiheiksi ovat valikoituneet panimolle tärkeät näkökohdat, kuten ympäristövastuu, tuotannon jäljitettävyys ja uudet tuoteinnovaatiot esimerkiksi alkoholittoimien juomien saralla. Olemme auttaneet hankkimaan näkyvyyttä myös muun muassa panimon brändiuudistukselle sekä yhtiön tärkeimmille ajankohtaisaiheille vuosittain. 

Valmistelemme kaikki juttuehdotukset tarkasti media-analyysin pohjalta ja asiakkaan kanssa erottuvia näkökulmia sparraten. Tarvittaessa olemme reagoineet nopeasti pinnalle nousseisiin aiheisiin, kuten alkoholilain muutoksiin, haastatteluehdotuksin ja asiantuntijakirjoituksin. 

Tulokset

Saimaa Brewing Companyn johto on kommentoinut mediassa säännöllisesti yhtiölle tärkeitä teemoja ja pinnalla olevia aiheita. Mediat ovat ulottuneet valtakunnallisista radioista iltapäivälehtiin ja alueellisiin pää-äänenkannattajiin. 

Tuloksekkaalla mediaviestinnällä on vahvistettu Saimaan asemaa yhtenä panimoalan äänenkannattajista. Yhtiö on pysynyt otsikoissa ja ostopäätöksiä tekevien kuluttajien mielessä.

Case Aamu: Isännöintialan haastajan lanseeraus vahvalla erottautumisella

Lähtökohta

Emännöintitoimisto Aamu on tammikuussa 2020 aloittanut moderni isännöintialan yritys, joka haluaa nykyaikaistaa huonomaineisen alan datalla, nopeilla vasteajoilla ja tyytyväisyystakuulla. Vaikka isännöintiala koskettaa suurta ihmisjoukkoa, näkyvyyden hankkiminen perinteisten toimijoiden keskellä vaatii rohkeita kannanottoja, joilla herätetään kiinnostus potentiaalisissa asiakkaissa.

Ratkaisu

Sparrasimme Aamun johtoa markkinointiviestintään liittyvissä valinnoissa ja rakensimme lanseerauksen yhteyteen monivaiheisen mediaviestintäsuunnitelman. Mediatoimenpiteitä varten olemme etsineet yhtiön kanssa herättelevimpiä kulmia niin isännöintialasta kuin taloyhtiöiden taloudenpidosta. Systemaattisen mediaviestinnän tavoitteena on tukea yhtiön muuta kampanjointia monipuolisella medianäkyvyydellä, joka osaltaan rakentaa Aamun tunnettuutta ja uskottavuutta.

Lopputulos

Aamu on saanut mediapitchien, mielipidekirjoitusten ja tiedotteiden avulla medianäkyvyyttä yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisissä medioissa, kuten valtakunnallisissa päivälehdissä, talousmedioissa ja pk-seudun alueellisissa lehdissä. Aktiivisella mediaviestinnällä on tarkoitus tukea yhtiön asiakashankintaa myös jatkossa.

Placeholder unohtui lauantailehden kanteen – ja muita mehukkaita työelämän mokia

Veeran ja Vellun virheet kolahtivat toimittajien postilaatikkoon ja Jussin placeholder lehden kanteen. Joel joutui pomojen puhutteluun ja Saku jäätyi Valtteri Bottaksen edessä. Virheitä sattuu kaikille, joten päätimme listata omistamme ne kaikkein mehukkaimmat töppäykset työuran varrelta.

Virheitä sattuu kaikille: jaa jokin työelämän mokasi?

Saku: Kenties mieleenpainuvin kömmähdykseni tapahtui, kun jouduin haastattelemaan Valtteri Bottasta televisioon Kartingin SM-sarjan tiedottajana Lahdessa. Aamulla minun käskettiin keksiä kysymykset ja niin tein. Ainakin melkein. Ajattelin, että tilannetta on turha jännittää, vaikka kyseessä olikin iso stara. Olin itsestäni jopa niin varma, että kirjoitin kysymyksistä ylös lähinnä otsikot ja ajattelin soveltaa loput tilanteen tullen. Kun kameroiden käydessä, puolessa välissä kysymystä unohdin mitä olin kysymässä, totesin, että seuraavalla kerralla otan hatun kouraan ja kirjoitan ja kysyn kysymykset sanasta sanaan.

Joel: Mieleenpainuvin mokani työelämässä ajoittuu edellisen työpaikan aikaan. Kyseessä ei niinkään ole työmoka vaan moka työyhteisössä. Tein pienelle porukalle ajattelemattomuuksissani vedonlyöntikertoimet siitä, kuka kollegamme olisi firman rapujuhlissa ”eniten perseet olalla”. Lista vuosi ennakkosuosikkien korviin.

Jussi: Kesällä 2012 työskentelin Lapin Kansan toimitussihteerinä. Eräänä perjantaiaamupäivänä suunnittelin lehden kantta. Kirjoitin pääkuvan yläpuolelle kansankielisen placeholder-tekstin liittyen viikonloppuna järjestettävään keskustan puoluekokoukseen. Tämä tietenkin päätyi lehteen ja lauantaiaamun Lapin Kansa kertoi ”KEPUN PUOLUEKOKOUS ALKAA”.

Veera: Mieleen jääneet mokat liittyvät usein sisällöntuotantoon. Puolisentoista vuotta sitten kirjoitin tiedotteen, jonka aihe käsitteli alkavaa tv-sarjaa. Tiedotteen jakeluajankohtaa mietittiin ja vaihdettiin monta kertaa. Päätimme kollegan kanssa jaella tiedotteen sarjan alkamispäivän aamuna ja kirjoitin otsikkoon ”Tänään tv:ssä…”. Viime tingassa päätimmekin vaihtaa jakeluajankohdan edelliseen päivään, joten muutin jakeluaikaa, mutta sanamuoto jäi epähuomiossa ennalleen eikä otsikko pitänytkään paikkansa.

Vellu: Isommilta mokilta onneksi välttynyt, johtuuko lie Kikka Korean opeista. Viestintätoimistotyön alkuaikoina olin sopinut ison asiakkaan kanssa, että yhteistyölanseerausta koskeva tiedote lähtee ulos tiettyyn aikaan. Ennen julkaisua yksi osapuoli pyysi itseään koskevia lisäyksiä tiedotteeseen, ja minähän otin ne ilolla vastaan ennen kuin laitoin tiedotteen maailmalle. Pian asiakas tuli lankoja pitkin ja kysyi, että ei kai tällainen versio ole mennyt monelle medialle – no sehän oli mennyt kutakuinkin jokaiselle Suomen medialle. 

Janette: Mieleenpainuvin moka tapahtui urani alkuvaiheessa, kun työskentelin kesätoimittajana paikallislehdessä. Eräänä kesäpäivänä lähdin Google Mapsin avustamana ajelemaan tiedotustilaisuuteen Ruovedelle. Noin 50 ajokilometrin jälkeen pääsin perille. Ihmettelin, miksei pihamaalla ollut muita autoja ja soitin hämmästyneenä tiedotteessa olleelle yhteyshenkilölle: ”Hei! Olen tulossa tiedotustilaisuuteen, mutta olenkohan oikeassa paikassa?” Yhteyshenkilö toisti osoitteen ja sanoi lopuksi: ”Keuruulla.” Olin 70 kilometrin päässä, täysin toisessa kunnassa, jossa sattui olemaan sama kadunnimi.

Mitä mokasta seurasi ja miten asia käsiteltiin?

Saku: Sinänsä mokasta ei seurannut mitään dramaattista, koska Bottas kaiketi huomasi kompurointini ja mukavana miehenä tulkitsi kysymykset suurin piirtein oikein ja vastasi kuin ammattilainen. Ja kysymykset toki editoitiin pois lähetyksestä. Haastattelun jälkeen toki vähän harmitti, etten ollutkaan synnynnäinen Ron Burgundy, mutta otin sen opettavaisena kokemuksena. Ei tullut tosin kukaan kiittelemään suorituksesta.

Joel: Päädyin saamaan vakavat puhuttelut asian tiimoilta useammaltakin esimieheltä. Keskustelin tapauksesta ja pyysin anteeksi ennakkosuosikeilta. Asia oli sitä myötä käsitelty. Itseäni jäi kuitenkin kaivelemaan listan vuotanut vasikka, jonka henkilöllisyyden kyllä selvitin.

Jussi: Maanantain aamupalaverissa kävimme läpi viikonlopun lehtiä ja tuijotimme koko toimituksen voimin KEPUN PUOLUEKOKOUS ALKAA -otsikkoa, jonka jälkeen lehden päätoimittaja totesi yllättävänkin säyseään sävyyn: ”Muistutuksena nyt kaikille, ettei sitten käytetä koskaan puolueista muita kuin niiden virallisia lyhenteitä.” Onneksi toimituksen rehdit lapinmiehet ja -naiset osasivat ottaa tapauksen huumorilla. 

Veera: Huomasin mokan vasta kun tiedote oli jaeltu medioille virheellisellä otsikolla. Virhe harmitti, sillä olen tarkka tuollaisten asioiden kanssa, luen ja tarkistan tekstit moneen kertaan. Mietin, jääkö tästä huolimaton kuva tai vaikuttaako virhe tiedotteen läpimenoon vaikka oikea tieto tulikin selville tiedotetekstistä. Menin tiedotepalveluun korjatakseni tekstin verkkojulkaisuun, mutta huomasin että kollegani oli jo korjannut sen. Se oli mielestäni kivasti toimittu. Hän huomasi mokan, korjasi sen, mutta ei ikinä huomauttanut asiasta. Virheiden käsittely myös yhdessä on tilanteesta riippuen tarpeen, mutta tässä tilanteessa moka ei mielestäni kaivannut syvällisempää puimista.

Vellu: Temperamenttinen asiakas oli varsin ärtynyt asiasta, ja minä tietysti myönsin virheeni pyyhkiessäni hikeä otsaltani. Kokemattomana juniorikonsulttina otin mokani aika raskaasti, mutta mitään suurempaa vahinkoa ei onneksi tapahtunut. Juttu unohtui lopulta nopeasti, ja opinpahan hyväksyttämään kaikki tekemiset asiakkaalta ennen julkaisua. 

Janette: Jutun tekeminen epäonnistui, sillä en ehtinyt tiedotustilaisuuteen. Asia korjattiin onneksi puhelinhaastattelulla, mutta olin siitä äärimmäisen nolostunut. Kollegani olivat onneksi ymmärtäväisiä ja lohduttivat kertomalla omia hauskoja mokiaan. Koko juttu unohtui nopeasti, mutta ajaessa minulla on edelleen tapana tuplatsekata, että menenhän varmasti oikeaan kuntaan tai kaupunkiin.

Miten suhtaudut virheisiin työelämässä? Miten työympäristön tulisi niihin suhtautua?

Saku: Virheitä sattuu aina, mutta huolimattomuudesta ja laiskuudesta johtuvat virheet ovat turhia virheitä. Jos vilpittömästi yrittää parhaansa, virheistä ei todellakaan tulisi antaa raippaa. Usein virheistä opitaan eniten. 

Joel: Se, miten virheet korjataan tai miten niihin reagoidaan on paljon merkittävämpää.

Jussi: Sanomalehtimaailmassa eräs vanhempi kollega lohdutti jonkin painetun virheen jälkeen, että ”Huomenna tuolla lehdellä sytytetään jo takka.” Ainakin pienempien mokien osalta on hyvä muistaa, että kyllä ne onneksi nopeasti unohtuvat.

Veera: Toivoisin että asioita ei jäisi kokeilematta virheiden pelossa. Viestintäalalla on harvoin yksiselitteistä oikeaa tai väärää vastausta, joten ideoita on pakko kokeilla huomatakseen toimivatko ne vai eivät. Uskon että kun virheiden mahdollisuus todetaan yhdessä ääneen, on helpompaa. Se taitaa olla tämänkin blogikirjoituksen yksi pointti.

Vellu: Viestinnän virheillä menetetään harvoin ihmishenkiä, mutta huomattavaa mainehaittaa niillä voi aiheuttaa. Siksi toivon työyhteisöltä tarkkuutta ja huolellisuutta kaikessa tekemisessä.

Janette: Virheiden ja elämän nolojen juttujen suuruutta liioittelee helposti itselleen. Kun asiasta puhuu rehellisesti toisen henkilön kanssa, ymmärtää mokan suuruusasteen ja häpeä voi vaihtua jopa nauruksi. Työympäristössä tulisi luoda ilmapiiri, jossa tiedostetaan että kaikki tekevät virheitä ja niistä uskalletaan myös puhua avoimesti. 

Tervetuloa mokailemaan meidän kanssa!

Case Ilmatar: Uusi tuulipuisto ja Ilmatar valtakunnalliseksi puheenaiheeksi aktiivisella mediaviestinnällä

Lähtökohta

Ilmatar on suomalainen tuulivoimayhtiö, joka operoi tuulivoimatuotannon jokaisella osa-alueella ja on sitoutunut voimakkaasti uuden tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen. Syyskuussa 2019 Ilmatar valmisteli uuden suurhankkeensa, Piiparinmäen tuulivoimapuiston, ja siihen liittyvän Google-sopimuksen julkistamista medialle. Google on sitoutunut ostamaan noin 60 prosenttia Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle rakentuvan puiston tuotannosta Haminan datakeskuksensa tarpeisiin.

Mediassa vielä tuntemattoman Ilmattaren tavoitteena oli saada valtakunnallista näkyvyyttä hankkeelle ja pohjustaa samalla tulevaa puhtaan tuulivoimaenergian kuluttajamyyntiä.

Ratkaisu

Mediatyötä pohjustettiin Ilmattaren johdolle suunnatussa mediakoulutuksessa, jossa keskityimme yhtiön ydinviestien kiteyttämiseen sekä selkeään ja ymmärrettävään viestintään eri haastattelutilanteissa.

Kun Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai ilmoitti järjestävänsä Helsingissä tiedotustilaisuuden, valmistelimme Ilmattaren ja Googlen kanssa nopealla aikataululla tiedotteen Piiparinmäkeen rakentuvasta tuulivoimapuistosta sekä yhtiöiden välisestä pitkäaikaisesta sähkönostosopimuksesta. Median kiinnostus herätettiin pitchaamalla aihetta ennakkoon muun muassa Iltasanomille, Ylelle ja Kauppalehdelle.

Mediahuomion maksimoimiseksi tiedote lähetettiin Pichain tiedotustilaisuuden käynnistyessä. Hän mainitsi puheessaan, että Google aikoo ostaa datakeskukseen uusiutuvaa energiaa kahdesta Suomeen rakentuvasta tuulipuistosta. Ilmatar ja Piiparinmäen puisto nostettiin aloitteellisen mediaviestinnän ansiosta Google-uutisointiin mukaan, toisin kuin mainitsematta jäänyt toinen tuulivoimayhtiö ja -puisto. 

Lopputulos

Ilmatar ja Piiparinmäen tuulivoimapuisto nousivat näkyvästi otsikoihin Googlen suursatsauksen yhteydessä. Tiedotteen ja pitchausten ansiosta Ilmattaresta kirjoitettiin yli 100 verkkouutisessa ja 40 printtilehdessä.

Ilmattaren hallituksen puheenjohtajaa ja toista perustajaa Kalle Pykälää haastateltiin useisiin medioihin ympäri Suomea. Tuulivoimapuisto nousi muun muassa MTV Uutisten aiheeksi ja Pykälää haastateltiin suorassa tv-uutislähetyksessä. 

Onnistuneen mediaviestinnän turvin Ilmatar nousi nopeasti suomalaisten tietoisuuteen ja vahvisti profiiliaan puhtaaseen tuulivoimaan keskittyvänä energiayhtiönä. Yhtiö myy sekä kuluttajille että erikokoisille yritysasiakkaille pelkästään 100-prosenttisesti uusiutuvaa tuulivoimaenergiaa. 

Tarvitsetko apua median kanssa toimimiseen? Tai sparria entisiltä toimittajilta?

2019 oli Kornerille vahvan kasvun ja uusien avausten vuosi

Korner jatkoi kuluneena vuonna nousua suomalaisten viestintätoimistojen kentässä. Monipuolisten asiakasprojektien ansiosta liikevaihto harppasi uudelle tasolle.

Vuosi oli Kornerille sopivan kiireinen muun muassa erilaisten medialanseerausten ja sisältökonseptien parissa. Moni asiakkuus vei meidät kokonaan uusille palvelualueille. 

”Uusien asiakkuuksien tiimoilta esimerkiksi Triplan avajaiset ja tuulivoimayhtiö Ilmattaren Google-kauppojen uutisointi olivat meille paitsi erittäin mielenkiintoisia, myös opettavaisia projekteja. Sekä näissä asiakkuuksissa että vanhojen tuttujen parissa saatiin taas kerran näkyviä tuloksia aikaiseksi”, Vellu iloitsee. 

Uusia avauksia tehtiin myös kumppanuuspuolella. Yhteistyöt eri toimistojen kanssa poikivat mielenkiintoisia yhteishankkeita mediaviestinnän ja brändäyksen parissa. 

”Olemme edelleen pienehkö toimisto, mutta omalla sektorillamme hemmetin hyviä ja suoraviivaisia siinä, mitä teemme. Sen tuloksena kiinnostusta tuli monelta suunnalta, ja Kornerin talousluvut jatkoivat nousuaan. Kehitystyöpajalla puuhataan tällä hetkellä muun muassa Kornerin tulevien vuosien vision parissa, ja eiköhän tässä ole pian rekrytointejakin taas luvassa”, Joel toteaa. 

2019 oli samalla ensimmäinen kokonainen vuosi Rikhardinkadun toimistolla Kruununhaan vuosien jälkeen.

”Muutto keskustaan on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi, niin liiketoiminnan, yleisen vireystilan kuin lounaiden kannalta. Lyhyen lomailun jälkeen Rikhardinkatu kakkosen neljännessä kerroksessa ollaan taatusti vireitä ja valmiita uuteen hienoon vuoteen”, Timo julistaa.

Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille vuodesta 2019 sekä menestyksekästä uutta vuosikymmentä!

Case: Somesuunnitelmasta apua asiantuntijapresenssin rakentamiseen

Lähtökohta

Liike-elämän ja urheilun vaikuttajana meritoitunut yksityishenkilö halusi tehostaa omaa sosiaalisen median käyttöään. Asiakas halusi tietää, voisiko päämäärättömästä sekä paljon aikaa vievästä someselailusta tehdä määrätietoisempaa toimintaa. Hän halusi myös ymmärtää syvällisemmin, kuinka eri somekanavissa kannattaa esiintyä ja millaisia vaikutuksia somekäyttäytymisellä voi uran kannalta olla.

Ratkaisu

Kirkastimme asiakkaalle kaksi päätavoitetta: halun tulla valituksi tavoiteltuun luottamustehtävään ja ammatillisen profiloitumisen alansa erityisasiantuntijaksi. Tämän pohjalta loimme hänelle henkilökohtaisen somesuunnitelman ja -ohjeistuksen.

Valitsimme eri tavoitteille sopivimmat somekanavat ja opastimme esimerkkien kautta, kuinka niissä tulee olla aktiivinen. Lisäksi hioimme henkilön someprofiilit ja teimme ajankäyttösuunnitelman, jonka avulla viikottainen someen käytettävä aika väheni uusista tavoitteista huolimatta. Taustalla pysyi koko ajan ajatus, että somen käytön tulee olla miellyttävää.

Lopputulos

Asiakas ymmärtää nyt paremmin sosiaalista mediaa, ja osaa nähdä sen käytön hyödyt sekä vaikutukset ammatillisten tavoitteidensa kannalta. Hän myös ymmärtää, että tavoitteellisen somettamisen ja asiantuntijapresenssin voi rakentaa omalla ja itselle luontevalla tyylillä ilman päälle liimattua LinkedIn-aktiivisuutta. Näin somen käyttäminen on säilynyt edelleen mieluisana ajanvietteenä, mutta se on nykyään myös tavoitteita tukevaa.

Muutos sivustajaseuraajasta aktiiviseksi toimijaksi on tapahtunut lyhyessä ajassa. Pelkkien seuraajamäärien lisäksi henkilö on kasvattanut asemaansa erikoisosaamisalueidensa asiantuntijana. Suunnitelman mukaisesti asiakas on ollut somessa aktiivisesti ja positiivisesti esillä etenkin tiettyjen ryhmittymien edustajille, joiden äänien uskotaan olevan vaa’ankieliasemassa tulevassa luottamustehtävävaalissa.

Case Fundu: Vakuuttavat asiakascaset joukkorahoitusyhtiön suosittelijoina

Lähtökohta

Fundu on kotimainen rahoitusalan teknologiayhtiö, joka vastaa markkinoiden tarpeeseen vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista. Fundu välittää pk-yrityksille lainamuotoista joukkorahoitusta ylläpitämänsä digitaalisen sijoitusalustan kautta.

Lainamuotoinen joukkorahoitus vaatii hyvin erilaisten kohderyhmien tavoittamisen ja sitouttamisen. Fundun tulee olla luotettava ja ketterä vaihtoehto yrityksille, mutta samalla palvelun pitää herättää sijoittajien kiinnostus. Lisäksi Fundulla on useita yhteistyökumppaneita pankki- ja finanssimaailmassa. Kuinka vakuuttaa kaikki kohderyhmät?

Ratkaisu

Suunnittelimme ja toteutimme asiakascasejen kokonaisuuden, joka julkaistiin yrityksen nettisivuilla ja useissa ulkoisen markkinoinnin kanavissa. Casejen pohjalle rakennettiin alueellinen mediaviestintäsuunnitelma.

Jokainen case pureutui pintaa syvemmälle: jutuissa yrittäjät kertoivat rehellisesti yrityksensä rahoitustarpeista, puivat yrittämisen kipukohtia ja kertoivat, kuinka sujuvasti lainanhakuprosessi Fundun kanssa eteni. Sijoittajille caset tarjosivat läpileikkauksen potentiaalisiin sijoituskohteisiin. Yksittäiset tarinat kertoivat kohteiden houkuttelevuudesta ja siitä, minkälaisiin kasvu- ja menestystarinoihin joukkorahoitus parhaimmillaan pystyy. 

Tulokset

Asiakascaset ovat tukeneet merkittävästi Fundun asiakashankinnassa ja olleet luetuimpia juttuja Fundun verkkosivuilla. Caseja hyödynnetään yhtiön markkinointifunnelissa kiinnostuksen herättäjinä ja ne antavat sekä pk-yrittäjille että sijoittajille arvokasta lisätietoa palvelusta.

Fundun asiakascaseja on hyödynnetty myös mediaviestinnässä. Niistä julkaistujen juttujen avulla on lisätty Fundun tunnettuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Caset toimivat yhtenä osana mediaviestinnän kokonaisuutta, jolla Fundulle on rakennettu asemaa kotimaisena rahoitusalan asiantuntijana.

”Kymmenen vuotta sitten koppiin ei saanut ottaa puhelimia” – Siim Liivik kertoo, miten some on muuttanut urheilijan elämää

Urheilijoista on tullut vaikuttajia, joiden tekemiset ja mielipiteet kiinnostavat. Mutta miten sosiaalinen media on muuttanut urheilijan elämää? Kysyimme asiasta jääkiekkoilija Siim Liivikiltä, jonka tunnemme hyvin useiden yhteistöiden kautta. Näin päivittäin Instagramia ja Snapchatia käyttävä @markasimo vastasi: 

Eroavatko Siim ja @markasimo toisistaan?

Kun aloitin somen käytön, kuvasin omaa elämääni ja meininkiä ympärilläni. Arkeni on paljon muutakin kuin jääkiekkoa ja halusin näyttää sen puolen itsestäni. En ole missään vaiheessa halunnut kiillottaa tätä kuvaa, vaikka somesta on tullut myös mainosplätformi.

Siim ja @markasimo ovat samoja tyyppejä. Yksityiselämääni en kuitenkaan jaa someen, sillä se kuuluu mulle.

Miten somekäyttäytymisesi eroaa vapaa-ajalla ja pelipäivänä?

Somen käytön yleistyessä kysyttiin: ”Miksi postasit kuvan tänään, kun pitäisi keskittyä peliin?” Tällaisia kommentteja ei enää tule, ja oikeastaan somekäyttäytymiseni ei juuri eroa vapaa-ajan ja pelipäivän välillä. Saatan pelipäivinä näyttää, millaista arki on. Jengiä kiinnostaa, miten päivä etenee ja esimerkiksi mitä syön ennen peliä.

Tärkeät jutut, kuten kaupalliset yhteistyöt, teen vapaapäivinä. Haluan laittaa niihin täyden fokuksen.

Miten some näkyy pukukopissa?

Kymmenen vuotta sitten koppiin ei saanut ottaa puhelimia. Kun voitettiin mestaruus HIFK:ssä vuonna 2011, en edes ajatellut missä puhelimeni oli. Viime keväänä etsin käsiini GoPron, kun joukkueeni voitti Itävallan Ebel-liigan mestaruuden. Matskut piti saada talteen.

Onneksi olen päässyt kokemaan molemmat, sillä kummassakin on puolensa. Jengi unohtaa elää hetkessä, sillä asioita koetaan linssin tai ruudun läpi. Pitäisi vaan pysähtyä, olla läsnä ja nauttia. Toisaalta on taas kiva palata ikimuistoisiin hetkiin videoiden tai kuvien avulla.

Onko joukkueellasi sääntöjä someen?

Mitään kirjattuja sääntöjä ei ole. Koutsin taktiikkatauluja ei tietysti saa somessa näkyä, suihkussa ei saa kuvata (tätäkin on nähty) ja ylipäätänsä on kohteliasta kysyä lupa kuvaamiseen. 

Ovatko itävaltalaisfanit löytäneet sinut somesta?

Ovat ja uusia seuraajia on tullut paljon. Tietysti tähän vaikuttaa myös peliesitykset ja mediassa olleet jutut.

Kun voitettiin mestaruus, meidän joukkueen torijuhlassa kysyttiin: ”Miten sulla on näin paljon seuraajia?” Se on hullua, että seuraajamäärä määrittää nykyään ihmisiä. Hommat on muuttunut tosi paljon.

Kuinka paljon yhteistyöpyyntöjä saat?

Saan niitä viikoittain, mutta tosi harvojen kanssa teen yhteistyötä. Haluan, että yhteistyöt ovat arvojeni mukaisia ja niissä on sanomaa. Kaikista yhteistöistä pitää välittyä hyvä fiilis, ja haluan olla niissä oma itseni. Silloin toinenkin taho voi hyötyä siitä.

Miten some on muuttanut urheilijan elämää?

Yksityisyyttä on vähemmän. Jengi kuvaa sua omiin somekanaviinsa ilman lupaa, ja joku voi tulla pyytämään yhteiskuvaa vessassa.

Haittapuolia on tietysti muitakin, mutta hyviäkin puolia löytyy. Voit inspiroida ihmisiä jakamalla vaikka treenivideoita. Voit saada myös tarvittavaa näkyvyyttä sekä sitä kautta yhteistyökumppaneita. Some on hyvä plätformi etenkin yksilöurheilijoille.

Suomalaisessa jääkiekossa sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää enemmän. Persoonia löytyy joka joukkueesta, ja heidän kanssaan voi tehdä muutakin, kun laittaa logon rintaan. Tähän on jo maailmalla herätty.

Entäs somen haitat?

Joku voi vahingossa laittaa intiimin tai yksityisen jutun julkiseen jakoon. Pitää olla todella tarkkana, sillä olet itse aina vastuussa siitä, mitä julkaiset. Pahimmillaan diili tai ura voi kaatua hölmöön somettamiseen.

Somekiusaaminen on myös vakava asia, johon ei ole vielä puututtu riittävästi. Somekiusaamista näkyy etenkin nuorten keskuudessa, eikä se ole millään tasolla hyväksyttävää.

Anna vielä kultainen neuvo somenäkyvyyden kasvattamiseen.

Ole oma itsesi. Tuo esille persoonaasi, hyviä puoliasi ja osaamistasi. Ihan sama oletko juuri tehnyt hienon maratonjuoksun tai ristikon. Yksityiskohdat kiinnostaa kaikkia. Kun löydät oman juttusi, voit jakaa sen someen. Sun ei tarvitse sopia mihinkään tiettyihin raameihin.

Some ei myöskään ole kaikkien juttu. Sekin on täysin fine.

Haluatko lukea lisää somesta, urheilijoista tai sponsoroinnista? Lue Jussin blogikirjoitus “Sponsoroitko väärää urheilijaa?” tai tutustu sosiaalisen median palveluihimme.