Kasvata näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, äläkä unohda mitata tuloksia

Sosiaalisen median suosion alkuvaiheessa kuvien loppuun lisättiin lista hashtageja, joista yksi oli usein #likeforlike. Hashtag kiteyttää somen luonteen, jossa toisinaan vieläkin keskitytään suureen tykkäysten virtaan – usein kuitenkin turhaan. Organisaatioille tavoiteltavampaa on luoda vuorovaikutusta kohderyhmän kanssa, herättää keskustelua ja sitä kautta kasvattaa tunnettuutta. Näiden saavuttamiseksi sosiaalinen media tarvitsee selkeät tavoitteet ja oikeat mittarit.

Sosiaalinen media on muuttunut tykkäysten havittelusta vuorovaikutteisempaan muotoon. Eikä muutoksen tahti ole laantumassa. Käyttäjät kommentoivat julkaisuihin herkemmin ja kierrättävät muiden sisältöjä omissa kanavissaan. 

Olet varmasti huomannut, että Instagram storyssa nostetaan yhä enemmän muiden julkaisuja erilaisista keskustelun aloituksista, kannanotoista ja hauskoista reelseistä. Seuraajilta kysytään mielipiteitä kysymysboksien avulla ja kehotetaan reagoimaan julkaisuihin. Sosiaalinen media kannustaa yhä vahvemmin vuorovaikutukseen, mutta miten se vaikuttaa somen tavoitteisiin ja mittareihin?

Pohdi sosiaalisen median tavoitteitasi kriittisesti

Sosiaalisen median kehityksen ja käyttäjien tarpeiden vauhdissa pysyminen edellyttää oman sometekemisen kriittistä tarkkailua ja kehittämistä. Nyt viimeistään on paikallaan pohtia, mitä organisaatiosi haluaa saavuttaa sosiaalisen median avulla vuonna 2022. Onko tavoitteenanne kasvattaa palvelun, tuotteen tai brändin tunnettuutta, laajentaa kohderyhmää tai tehostaa myyntiä? 

Sosiaalisen median päätavoite on helpommin hahmotettavissa, jos sen pilkkoo pienemmiksi osiksi. Määritä sometekemiselle siis myös muutama lyhyen ja pitkän aikavälin tavoite, jotka ovat selkeitä ja realistisia suhteessa päätavoitteeseen. Hahmottele tavoitteita konkreettisin luvuin, jotka haluat saavuttaa.

Kun olet kerännyt dataa tarkoituksenmukaisilla mittareilla pitkäjänteisesti, voit vertailla lukuja keskenään. Vertailu tekee saavutetut muutokset ja kehityksen näkyväksi. 

Miten mitata sosiaalista mediaa? – Huomioi myös vaikuttavuus

Pitkäjänteisellä somen mittaamisella ja tulosten analysoinnilla saat selville, mitkä sisällöt toimivat ja mitkä eivät. Keskity etenkin siihen, miten seuraajasi sitoutuvat julkaisuihin, ja millaisia tunteita sisältösi herättävät. Mittaaminen kannattaa aina, koska vasta silloin oman toiminnan kehittäminen perustuu dataan.

Kuten aikaisemmin todettua, puhutteleviin julkaisuihin sitoudutaan entistä herkemmin. Julkaisujen sitoutumisen laadusta kertoo vaikuttavuus (influence). Vaikuttavuuden analysointi tarjoaakin arvokasta tietoa, miten kiinnostavana viestisi koetaan, ja mihin suuntaan kohderyhmä tai sen ulkopuoliset sitä vievät. Tarkastele siis, kuka puhuu yrityksestäsi ja mihin sävyyn. Millainen vaikutus heillä on organisaatiosi toimintaan? 

Vaikuttavuuden tarkasteluun ei ole yhtä oikeaa mittaria. Vaikutusta voi mitata esimerkiksi tutkimalla tulleiden tägäysten ja kommenttien laatua. 

On myös hyvä muistaa, että somessa oman viestin alkuperäinen merkitys on herkkä muuttumaan. Julkaisusi voi levitä laajasti oman kohderyhmäsi ulkopuolelle, jolloin myös sitoutumisen laadun tarkastelu nousee merkittävään rooliin. Jos viestisi on lähtenyt väärään suuntaan, voit tarvittaessa oikaista muuttuneet merkitykset.

Vaikuttavuuden lisäksi sosiaalisessa mediassa kannattaa huomioida myös seuraavat perinteisemmät mittarit.

Sitoutuneisuus / sitoutumisaste (engagement / engagement rate)

Useimmat somekanavat perustuvat erilaisiin reagointeihin, joita ovat sisällön jakaminen, kommentointi, linkin klikkaukset ja tykkäykset. Sitoutuneisuus (engagement) kertoo, kuinka käyttäjät reagoivat sisältöihin. Sitoutuneisuus ei kuitenkaan erottele reagoinnin laatua.

Sitoutumisasteella (engagement rate) arvioidaan sosiaalisen median sisällön keskimääräinen vuorovaikutus suhteessa seuraajiin, tavoittavuuteen tai muuhun profiilin tavoitteille merkittävään yleisöön. Ennen sitoutumisasteen mittaamista varmista, mikä yleisö on tavoitteidesi kannalta tärkein ja laske sitoutumisaste sen mukaan. Sitoutuneisuusasteen kaava suhteessa seuraajiin menee näin:

Julkaisun vuorovaikutusten kokonaismäärä / kokonaisseuraajamäärä X 100 %

Sitoutumisaste kannattaa laskea ensin erikseen jokaiselle julkaisuille, jolloin näet yksittäisten julkaisujen eroavaisuudet. Keskiarvon saa laskemalla julkaisujen sitoutumisasteet yhteen ja jakamalla ne julkaisujen kokonaismäärällä. 

Tavoittavuus / näyttökerrat (reach / impressions)

Tavoittavuus kertoo, kuinka monta yksittäistä käyttäjää julkaisu tai profiili on tavoittanut, eli toisin sanoen luku kertoo yleisön todellisen koon. Näyttökerta taas kertoo, kuinka monta kertaa julkaisua on katsottu yhteensä. Luku on siis suurempi kuin tavoittavuus, koska näyttökertaan lasketaan mukaan jokainen yksittäinen näyttö.

Tavoittavuuden ja näyttökerran rinnalla kannattaa myös pitää kirjaa seuraajamääristä eri somekanavissa. Seuraajat vaikuttavat positiivisesti tavoittavuuteen ja näyttökertoihin. Seuraajamäärä antaa myös hyvin osviittaa sisällöistä kiinnostuneesta kohderyhmästä.

Orgaanisen somen analysointi kannattaa aloittaa tavoitteiden määrittelyllä. Kun tavoitteet ovat kirkkaat, voit valita tarkoitukseen sopivat mittarit. Lue lisää 
sosiaalisesta mediasta.

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Nuorempi viestintäkonsultti
sonja@korner.fi

Astu somekuplasi ulkopuolelle ja mieti, millaisessa kuplassa sinä tai organisaatiosi elätte

Sosiaalisessa mediassa korostuu käyttäjien lokeroituminen, kun samanmieliset kokoontuvat huomaamattaan samojen teemojen ympärille ja välttyvät uusilta näkökulmilta. Myös mainonnan personoinnissa hyödynnetään kohderyhmien vahvaa lokeroitumista. 

Samanmielisyyttä ja lokeroitumista selittää käsite somekupla. Somekupla muodostuu, kun alustojen algoritmit analysoivat käyttäjän toimintaa ja tarjoavat tälle samankaltaista sisältöä.

Kuplat sosiaalisen median portinvartijana

Some-, filtteri-, informaatio- tai tietokupla – periaate jokaisen käsitteen takana on sama: algoritmit oppivat käyttäjien toiminnasta ja toistuvista mieltymyksistä, joiden pohjalta käyttäjille ohjataan samankaltaista sisältöä. Algoritmit luovat käyttäjistä kuvitteellisia käyttäjäpersoonia, joille tietoa suunnataan opittujen mieltymysten mukaisesti. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että jokaisen käyttäjän Instagram-feed on omanlainen. Teoriassa tämä kuulostaa varsin positiiviselta.

Kaikella on kuitenkin puolensa. Somekuplia on kritisoitu muun muassa demokratian heikentäjänä ja maailmankuvan supistajana. On tärkeää nostaa aihe ihmisten tietoisuuteen, jotta algoritmit eivät ohjaisi toimintaamme liikaa. Netflix julkaisi vuonna 2020 yleissivistävän dokumentin Valvontakapitalismin vaarat, joka valoitti teknologiakehityksen todellisuutta rehellisen karulla tyylillä. Dokumentti sai osakseen paljon huomiota, ja pysähdyin itsekin pohtimaan omaa suhdettani sosiaaliseen mediaan. Dokumentin syvin oppi on, että teknologia ei ole enää työkalu, vaan jatkuvasti kehittyvä alusta, jolle käyttäjät ovat työkaluja. Väite allekirjoitti itsensä hyvinkin nopeasti. Käyttäjänä nimittäin jatkoin tiedostamatta ja kritisoimatta oman teknologisen minäni vahvistamista antamalla algoritmeille tietoa itsestäni. Dokumentin käsittelemä teema katosi muun sisällön sekaan yhtä nopeasti kuin se tuli pinnallekin, mikä osoittaa tämän päivän sosiaalisen median luonteen.

Sosiaalisessa mediassa algoritmit voidaan määritellä niin sanotuiksi portinvartijoiksi, jotka valikoivat suunnattua sisältöä käyttäjilleen ja päättävät uuden tiedon määrän. Ongelmallista tästä tekee nopea tietosykli, jolloin tieto (myös vääristetty tieto) leviää hallitsemattoman nopeasti samanmielisille. Näin käyttäjille ei välttämättä tarjota uusia näkökulmia, jotka haastaisivat ajattelemaan ja kritisoimaan. Pitkällä aikavälillä muu yhtä oikea tieto ajautuu kaukaisemmaksi ja lopulta se voi unohtua oman ajattelun uumeniin.

Tiedosta somekupla, jossa elät

Tosiasia on, että ihmiset elävät aina jonkunlaisessa kuplassa, joka väistämättä eroaa naapurin kuplasta. Kohdennettu sisältö on yksinkertaisesti viihdyttävämpää, sillä yksinkertaisella selityksellä, että sisältö on tarkasti personoitua.

Somekuplien olemassa olo ja vaikutus tulisi kuitenkin tiedostaa. Usein käyttäjät huomaamattaan turvautuvat sosiaalisen median syöttämiin ajatuksiin ja sen herättämiin tunteisiin. Koettuja totuuksia myös ruokitaan kohdennetun sisällön avulla. Avainasemassa on kuplien tiedostamisen lisäksi kyky asettua pois omasta kuplasta ja hallita sitä.

Käyttäjillä on mahdollisuus asentaa verkkoselaimeen erilaisia lisäosia, jotka tarjoavat sisältöä myös somekuplan ympäriltä. Tällaisia alustoja on muun maussa Balancer ja  ManyAngels. Omien alustojen algoritmejä voi myös ohjata manuaalisesti esimerkiksi Instagramin feedistä, josta voit lokeroida sinulle suositeltuja kuvia en ole kiinnostunut -toiminnolla. Näin Instagram tarjoaa vähemmän samankaltaista sisältöä.

Mainostaja, hyödy somekuplista

Somekuplien tiedostaminen ja ajatusmaailman kehittäminen pätee myös organisaatioihin, jotka omalla toiminnallaan luovat somekuplia. Sisällön toimivalla kohdentamisella organisaatiot voivat tarjota kohderyhmilleen tunteita ja ajatuksia herättävää sisältöä. Monipuolisella ja avarakatseisella sisällöllä voidaan muovata supistuneita somekuplia. Tällöin niin organisaatio kuin kuluttajakin hyötyy ja molemminpuolinen sitoutumisaste vahvistuu.

Vie siis organisaatiosi kohderyhmäajattelu pidemmälle ja mieti persoonien lisäksi, miltä kohderyhmäsi somekupla näyttää. Millaista sisältöä tavoittelemasi kohderyhmä haluaa nähdä? Entä löydätkö sopivan sisältöaukon, johon tarttua ennen muita samanmielisiä? Lähesty aihetta leikittelemällä yritystilin algoritmeillä.

Muovaa yritystilin somekupla sen mukaan, millaisesta sisällöstä yrityksenä hyödytte ja mikä on toimintanne päätavoite. Seuraa samanmielisiä käyttäjiä, tykkää yrityksesi arvoihin vetoavista päivityksistä ja sulje pois julkaisut, jotka sotivat tavoitteitasi vastaan. Näin pystyt havainnoimaan ajankohtaisia aiheita teille tärkeiden teemojen ympäriltä, jotka jäävät luultavasti henkilökohtaisessa somekuplassasi huomioimatta.

Kun olet onnistunut arvioimaan tavoitettasi suhteessa somekuplaasi, muista myös astua luomasi somekuplan ulkopuolelle. Tarkastele uusia ja häilyviä kohderyhmiä, joita jakamasi sisältö voisi jollain tapaa kiinnostaa. Vai vastaako tarjoamasi sisältö jo heidän tarpeitaan? Jos ei, voitko mahdollisesti laajentaa somekonseptiasi?

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Nuorempi viestintäkonsultti
sonja@korner.fi

Asennetta ei voi oppia, asioita voi – Rehellisiä ajatuksia viestintäharjoittelusta

Joel: ”Mielikuva on bännätty sana.”

Sonja: ”Miksi?”

Joel: ”Koska ei ole mielikuvia, vaan asioita, jotka ovat mitä ne myös todellisuudessa ovat.”

On totta, että mielikuvien tulisi tukea todellisuutta ja kestää totuuksia. En kuitenkaan poissulkisi sitä näkemystä, että meillä jokaisella on erilaisia mielikuvia asioista. Tulkitsemme ympäröivää maailmaa omien kokemuksiemme ja mielipiteidemme kautta, eikä siinä ole oikeaa tai väärää. 

Esimerkiksi harjoitteluni on vahvistanut mielikuviani viestintätoimistoista, viestinnästä ja alalla työskentelevistä ihmisistä. Enempää kyseenalaistamatta käyn viestintäharjoitteluni fiilikset läpi aidosti, kuten asiat mielestäni ovat. Käytän apunani neljää löytämääni lausahdusta.

“My watch is ended”

Toimistomme kahvimukissa lukee Jon Snown lausuma: ”My watch is ended.” Myös harjoitteluni päättyy tällä viikolla. Tunnelma ei ole kuitenkaan totinen ja ankea, pikemminkin onnekas ja ehkä hieman haikea. 

Harjoitteluni aikana olen saanut osallistua monipuolisesti Kornerin asiakkuuksien kautta erilaisiin toimialoihin ja viestinnällisiin mahdollisuuksiin. Olen löytänyt uusia kiinnostuksen kohteita ja lisännyt yleissivistystä aiheista, joista en ennen harjoittelua tiennyt, kuten eSports-joukkueista ja tuulivoimahankkeista. Lisäksi olen saanut vastuuta – se jos jokin motivoi ja osoittaa, että Kornerilla harkkari on mukana tekemisessä siinä missä muutkin.

Harjoitteluni alussa odotin pääseväni oppimaan viestinnästä käytännön kautta, sillä yliopiston opinnot ovat hyvin teoriapainotteisia. Olen asiasta edelleen samaa mieltä, mutta opin samalla arvostamaan yliopiston tarjoamia oppeja. Kriittisyys ja tiedonhankintataidot pääsivät harjoittelussa omaan arvoonsa. Viestinnässä on hyvin tyypillistä, että asioita voi tehdä monella tavalla, jolloin myös oman näkemyksen perustelu on paikallaan. Kornerin avoin ilmapiiri antoi mahdollisuuden kriittiseen ajatteluun ja vapaaseen ajatusten vaihtoon.

Viestintäharjoittelu on vaatinut oma-aloitteellisuutta ja itseohjautuvuutta. Työ ei ole rutiininomaista,vaan työpäivän kulun saa kutakuinkin päättää itselleen sopivaksi. Tällainen työn luonne vaatii jämäkkyyttä ja suunnitelmallisuutta – sekä etätyöskentelyssä myös työmoraalia. 

Oman työrytmin löytäminen luovassa työssä on toisinaan haasteellista. Opin kuitenkin  jatkuvasti lisää itsestäni ja tavastani toimia eri tilanteissa: miten siedän stressiä, kuinka käyttäydyn kiireessä tai miten herättelen luovuuttani. Oman käyttäytymisen tarkkailu on ollut valaisevaa ja auttanut oman työn organisoinnissa.

”It does not matter how slowly you go as long as you do not stop”

Oppimisessa on tärkeää kokeilla avoimesti uusia asioita, uskaltaa epäonnistua ja iloita onnistumisista. Olen päässyt oivaltamaan itsenäisesti asioita, vaikka vastausten löytämiseen menisi hieman enemmän aikaa. Uskallan väittää, että etätyöskentely valmensi entisestään itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun.

Adobe-ohjelmat tulivat tutuiksi erilaisten YouTuben tutoriaalien avulla ja käyttämällä control + z -toimintoa (eli palaa takaisin toiminto). Uusien ohjelmien käyttö aiheutti kuitenkin jonkin verran hankaluuksia ja toisinaan myös turhautumista. Välillä olisi ollut helpompi kysyä yksinkertainen kysymys toimiston pöydän yli kuin selittää asia viestillä tai puhelimessa.

Viestintäharjoitteluni aikana opin olemaan armollisempi itselleni, kysymään apua ja seisomaan omien mielipiteideni takana. Alkuun tuntui hassulta sanoa omia näkemyksiä esimerkiksi sosiaalisen median strategioihin, saati kertoa asiakkaalle, miten heidän sosiaalisen median näkyvyyttä voisi parantaa – minähän olen vain harjoittelija. 

Oma kehittymisen kohtani on rohkaistua esittämään mielipiteitäni ja ideoitani. Huomaan usein ajattelevani paljon ja pyöritteleväni asioita omassa päässäni, mutta rohkeus sanoa asioita ääneen vaatii minulta enemmän ponnistelua. Tässä asiassa haluan kehittyä ja uskon, että itsevarmuus tulee ajan kanssa.

”People rarely succeed unless they have fun in what they are doing

Naurusta ja hyvästä tekemisen meiningistä ei ole ollut hetkeäkään pulaa. Kesän ja syksyn kiireistä huolimatta yhteisöllisyydestä ei ole tingitty. Kornerilla ollaan kiinnostuneita toisten kuulumista myös työasioiden ulkopuolelta. Ilmapiiri on alusta asti ollut avoin, läpinäkyvä ja rehellinen. Erilaiset persoonat täydentävät joukkoa. Jokainen kornerlainen on tehnyt harjoittelustani entistäkin paremman, lämmin kiitos siitä jokaiselle!

”Open different doors. You may find a you there that you never knew was yours”

Kiinnostuin entistä enemmän markkinointiviestinnästä, sillä siinä moni viestinnän palikka yhdistyy. Markkinointiviestintä ei esimerkiksi toimi ilman strategista sisällöntuotantoa, jossa kohderyhmä, ydinviesti ja viestintäkanavat on huomioitu.

Mielestäni viestinnässä parasta on lopputulosten näkeminen, esimerkiksi valmiina tiedotteena, mediaosumana tai podcast-jaksona. On myös kiinnostavaa analysoida tuloksia ja miettiä, missä onnistuttiin ja mitä voidaan kehittää.

Tärkein oppi, jonka harjoittelustani olen saanut, on oman alan valinnan arvostaminen. Ilman toimivaa viestintää ei ole toimivaa ja tuloksellista liiketoimintaa. Se mikä ulkopuolisille välittyy viestinnästä, on yleensä vain lopputulos, mutta ei prosessi ja strategiat tulosten takana. Viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa täytyy ottaa huomioon erilaiset yhteiskunnalliset käänteet ja mahdolliset skenaariot. 

Harjoitteluni Kornerilla on tuonut lisää näkemyksiä viestinnästä ja motivoinut minua eteenpäin. Näiden eväiden avulla on hyvä jatkaa viestinnän opintoja Vaasan yliopistossa. Oppiminen ei koskaan pääty, vaikka harjoittelu päättyisi.

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Nuorempi viestintäkonsultti
sonja@korner.fi

 

Sonja Karosvuo jatkaa Kornerilla nuorempana viestintäkonsulttina

“Hyvin nopeasti Sonjan aloitettua oli selvää, ettei matka Kornerilla jäisi vain etä-harjoitteluun,  ainakaan meidän puolesta. Sekä työkavereiden että asiakkaidemme iloksi sovimmekin jo ajat sitten, että Sonja jatkaa nuorempana viesintäkonsulttina maisteriopintojensa ohessa”, kertoo Kornerin partneri Joel Häkämies.

Sonja tuo Kornerin porukkaan valtavasti lisää persoonana (joka tiiviissä porukassa korostuu merkittävästi) ja monipuolisena viestinnän tekijänä, jonka ongelmanratkaisukyky on korkeinta A-luokkaa. 

Aloitin viestintäharjoittelun etänä – Kahvin keittäminen epäonnistui, mutta mokat luovat yhteyttä muihin

Aloitin muutama viikko sitten viestintäharjoittelun etänä. Olen tavannut kornerlaisista ainoastaan Timon henkilökohtaisesti, kun kävimme tutustumassa Kornerin toimistoon. Toimisto oli viihtyisä, tyylikäs ja lämminhenkinen. Sellainen, missä tekisin mielelläni töitä yhdessä muiden kanssa. Toimistokäynnin jälkeen pohdin syvemmin, mistä jään paitsi, kun perehdyttäminen tapahtuu etänä. 

Onneksi etäyhteydet mahdollistavat tutustumisen myös virtuaalisesti. Muiden kasvot, ääni ja etätyöpisteet ovat tulleet tutuiksi etäyhteyden välityksellä. Jussilla on hieno kattolamppu, Veeralla kiva vaaterekki, ja Joel juo palavereissa paljon vettä. Timosta näkyy yleensä vaan silmät ja päälaki, hänellä taitaa olla vähän rennompi työskentelyasento kameran toisella puolella. Tilanne on kaikille uusi ja erilainen. Ensimmäisten viikkojen aikana on herännyt erilaisia tunteita työstä, perehdytyksestä, omista kyvyistä ja muihin tutustumisesta virtuaalisesti.

Minulle oli laadittu kalenteriin aikataulu kahdeksi viikoksi. Kalenterissa oli perehdyttämistä, tutustumista ja yhteisiä kahvitaukoja. Kaikki vaikutti hyvältä ja hyvin suunnitellulta. Minut perehdytettiin viestintätoimiston arkeen ja Kornerin asiakkuuksiin. Pikkuhiljaa sain erilaisia tehtäviä ja pääsin tekemisen makuun – mahtavaa! 

Osoitanko heikkouteni, jos totean, että ensimmäiset viikot ovat tuntuneet raskailta?

Ensimmäisten viikkojen jälkeen huomasin olevani hieman väsynyt, eikä ihmekään. Uutta tietoa tuli uuden perään. Seuraava palaveri alkoi, kun toinen loppui. En aina muistanut pitää kunnollisia taukoja, kun uppouduin esimerkiksi eri ohjelmistojen käyttöön.

Monet asiat ovat minulle uusia, mikä on aivan selvää tässä vaiheessa. Osoitanko heikkouteni, jos totean, että ensimmäiset viikot ovat tuntuneet raskailta? Tunnollisena ihmisenä koen, että minulla pitäisi olla heti paljon annettavaa. Nämä ajatukset ovat herättäneet riittämättömyyden tunnetta.

Riittämättömyyden tunne voi liittyä myös siihen, että tutustuminen tapahtuu etänä. En ole säästynyt ajatukselta, millaisen kuvan olen antanut itsestäni muille. Diginatiivina olen tottunut kommunikoimaan sosiaalisen median välityksellä. Pystyn olemaan oma itseni videolla ja viesteillä kommunikoiden. Uuden työn aloittaminen etänä nostaa kuitenkin aidon sosiaalisen vuorovaikutuksen omaan arvoonsa. Mutta tilanne on tämä, ja siihen on sopeuduttava. 

Olen saanut tutustua jokaisen kornerlaisen kanssa kahden kesken sekä perehdyttämisen, työtehtävien ja yhteisten kahvitaukojen ohessa. Minun ei ole tarvinnut jännittää monen harjoittelijan mieleen juolahtanutta kysymystä, kuinka toimiston kahvinkeitin toimii. Perinteestä poikkeamatta kahvin keittäminen nousi puheenaiheeksi, kun onnistuin jättämään tippalukon päälle omasta kahvinkeittimestäni, ja myöhästyin tyylikkäästi yhteisestä kahvitauosta. Tälle kömmähdykselle naurettiin hyväntahtoisesti yhdessä. Ensimmäisenä päivänä myös nettiyhteyteni katkesi, enkä päässyt heti takaisin palaveriin. Vilpittömät mokat kuuluvat asiaan, ja jollain kumman tavalla ne luovat yhteyttä muihin. Voin vain todeta, että minut on otettu hyvin vastaan – mokista huolimatta.

Harjoittelulta toivon oppivani lisää markkinointiviestinnästä, mediaviestinnästä ja sisällöntuotannosta

Perehdytys on kaikin puolin suunniteltu hyvin ja kattavasti. ”Aina saa kysyä apua”, kaikki sanovat, ja sellainen olo minulla myös on. Etätyöskentelyssä on hyviä puolia perehdytyksen ja tutustumisen näkökulmista. Uusien asioiden sisäistäminen rauhassa tutussa ympäristössä on jollain tavalla mukavaa. Tutustumiseen on varattu aikaa kalenterista, kun spontaanit kohtaamiset toimistolla eivät ole mahdollisia. Etätyöskentely antaa myös yksilöille eri tavalla vastuun omasta jaksamisesta ja työn tauottamisesta. Avoimuus, luottamus ja rehellisyys merkitsevät tässä vaiheessa paljon, sillä silloin taataan tehokas työpanos ja työssä jaksaminen.

Monella työn tai harjoittelun etänä aloittavalla on varmasti samoja tuntemuksia riittämättömyydestä. Tahdon sanoa niille, jotka aloittavat uuden työn etänä, että kaikkea ei tarvitse oppia viikossa tai kahdessa. Eikä sitä myöskään sinulta edellytetä. Sitä vaatii itseltään helposti liikaa. On tyypillistä laatia korkeat tavoitteet jo ensimmäisille viikoille. On tärkeää oppia antamaan itselle aikaa uusien asioiden sisäistämiselle.

Harjoittelulta toivon oppivani, minkälaista työ viestintätoimistossa on käytännössä. Yliopiston viestinnän opinnot ovat teoriapainotteisia, joten on innostavaa päästä oppimaan viestinnästä tekemisen kautta. Odotan, että pääsen osallistumaan monipuolisesti erilaisiin tehtäviin esimerkiksi markkinointiviestinnän, mediaviestinnän ja sisällöntuotannon parissa sekä hyödyntämään opittuja taitojani sosiaalisesta mediasta. Itseltäni toivon ennen kaikkea luottamista omiin kykyihini ja omien vahvuuksieni löytämistä. On mahtavaa päästä oppimaan ja kehittymään Kornerin osaavassa ja innostavassa joukossa.

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Nuorempi viestintäkonsultti
sonja@korner.fi

Sonja aloitti toukokuussa Kornerin viestintäharjoittelijana. Vaasan yliopistossa opiskelevaa Sonjaa kiinnostavat erityisesti markkinointiviestintä, mediaviestintä ja sosiaalinen media, unohtamatta urheilua ja koiria.