Viisi askelta: Näin rakennat toimivan mediaviestinnän suunnitelman

Mediaviestinnän suunnitelma on dokumentti organisaation ansaitun median suunnittelun tueksi. Ansaitulla medialla tarkoitetaan näkyvyyttä ja mediatilaa kaikissa niissä medioissa, joita organisaatio ei itse omista ja joista se ei maksa. Tämä mediatila on ansaittu journalistisen prosessin kautta ja on näin ollen sekä uskottavaa että haluttua.

Ihannetapauksessa mediaviestinnän suunnitelma pohjautuu viestintästrategiaan, mutta pureutuu erityisen syvällisesti siihen, mistä aiheista tulevana kvartaalina tai vuonna puhutaan, miten puhutaan, kuka puhuu ja miten näillä aiheilla onnistutaan ansaitsemaan oma tila halutuissa medioissa. 

Mediaviestintäsuunnitelma voi olla osa laajempaa viestintäsuunnitelmaa tai oma itsenäinen kokonaisuutensa. Osana mediaviestinnän suunnitelmaa voidaan käsitellä myös maksettua mediaa, kuten natiiveja tai bannerimainontaa, mutta nyt tarkastelemme ennen kaikkea ansaitun median suunnittelua.

1. Kirkasta puheääni ja positio

Kirkasta suunnitelman rakentamisen alussa lähtöasetelma: tehtiinkö teillä mediaviestintää esimerkiksi edellisenä vuonna? Millaisia tulokset olivat? Mihin sävyyn teistä puhuttiin mediassa ja pääsivätkö halutut henkilöt ääneen?

Näiden pohjalta suunnitelman alkuun kannattaa teroittaa oma toivottu positio alan keskustelussa, tärkeimmät viestit, joita halutaan korostaa medialähdöissä ja kohderyhmä tai -ryhmät, jotka erityisesti halutaan saavuttaa ja joita halutaan puhutella.

2. Aseta tavoitteet ja osatavoitteet

Millaisia tavoitteita teillä on mediaviestinnän suhteen? Tavoitteet voivat olla numeraalisia, ja usein halutaankin peitota vaikkapa edellisen vuoden mediaosumien määrä. Lisäksi saatetaan mitata esimerkiksi läpi menneiden kuvien ja infograafien tai linkkien määrää, sekä medioiden levikkiä ja tavoittavuutta. 

Lisäksi on useita mahdollisia laadullisia tavoitteita, kuten julkaistujen juttujen sävy, laajuus ja oman organisaation roolin suuruus jutussa. Lisäksi tavoitellaan ehkä uusia yleisöjä ja halutaan päästä sellaisiin medioihin, joihin ei aiemmin ole päästy.

3. Rakenna mediaviestinnän vuosikello ja unelmoi ideaaliotsikoista

Mieti vuoden kiertokulku läpi sekä oman organisaatiosi että muun maailman kannalta. Mitä merkittäviä tapahtumia teillä on suunnitelmissa, ja mitkä asiat toistuvat joka vuosi samaan aikaan? Käy sitten sama ajatusprosessi yleisellä tasolla: mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu vaikkapa maalis-huhtikuussa? Kun olet hahmottanut jokaisen kuukauden erityispiirteet ja puheenaiheet niiden ympärillä, on aika yhdistellä tietoa ja miettiä, miten voitte organisaationa ottaa osaa ajankohtaiseen keskusteluun. Vaativatko medialähdöt jotain muita toimenpiteitä tuekseen, kuten tutkimuksia, yhteistyökumppaneita tai organisaationne ulkopuolisia asiantuntijoita?

Tässä vaiheessa voit myös herkutella haavekuvilla: jos saisit itse luoda organisaatiosi kannalta parhaat mahdolliset otsikot mediaan, millaisia ne olisivat?

4. Määrittele isot ja ajattomat teemat

Mediaviestinnän suunnitelmaan kannattaa laittaa ylös myös sellaiset teemat, jotka eivät ole aikasidonnaisia, vaan jotka toimivat vuodenajasta riippumatta. Ne voivat liipata sellaisia aiheita, jotka ovat eri muodossa pinnalla koko ajan, tai sitten voit aloittaa aivan uuden keskustelun. Näihin ideoihin voi palata, kun pöydällä ei ole muuta akuuttia tai mediakentällä on suhteellisen hiljaista. 

Tässä kohtaa kannattaa palata myös mediaviestintäsuunnitelman alkuun: mitä tavoitteita meillä oli, mitkä viestit halusimme saada tänä vuonna läpi, millaisiin medioihin toivoimme pääsevämme, ovatko puhehenkilömme päässeet läpi mediassa ja onko positiomme ollut toivotunlainen.

5. Ole valmis joustamaan ja tartu ajankohtaisuuksiin

Suunnitelmallisuuden lisäksi kannattaa jättää tilaa odottamattomalle. Tietyt teemat ovat ajattomia ja niistä voi puhua lähes milloin vain ja jotkut merkkipaalut toistuvat vuosittain, mutta tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa tarkasti. Kun reagointia vaativa paikka tulee, muokkaa silloin rohkeasti suunnitelmia tai ota suunniteltujen toimenpiteiden rinnalle uusia aiheita, sekä seuraa maailman menoa ja trendejä.

Kaipaatko apua mediaviestintäsuunnitelman rakentamiseen? Kysy ihmeessä lisää!

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Myytinmurtaja: Neljä oletusta viestinnästä ja tulkinnat niiden takana

Viestintä on montaa muuta ammattia abstraktimpi ala, joka kuitenkin koskettaa arkipäiväisellä tasolla jokaista ihmistä. Monelle viestinnän alan ammatillinen tekeminen on täysi mysteeri, jota olen pyrkinyt osaltani avaamaan niin perheillallisella kuin kaverin tupareissa.

Tästä innostuneena ja positiivisesti suivaantuneena tartuin neljään tavalla tai toisella kuulemaani viestintämyyttiin ja omaan kokemukseeni niiden taustalla.

Väite 1: Viestinnän ammattilaiset lähettelevät tiedotteita – koko ajan

Totta ja tarua

Viestinnän alaa leimaa usein mielikuva pölyttyneestä tiedotussihteeristä, joka kirjoittaa asiallisen ja kuivakan tekstin (koska niin on käsketty tehdä), painaa lähetä-nappia ja viivaa kohdan yli asialistalta. Ajatus juontaa juurensa ajoilta, jolloin tiedottaminen oli yksisuuntaista informaation jakamista ja onnistumista mitattiin pääasiassa tiedotteiden määrällä.

Laatu on kuitenkin tiedotteissa määrää tärkeämpää. Kaiken takana on ajatteluprosessi, joka kulkee asiakkaan tavoitteiden ja maailman jäsentämisen lähtöruudusta kohti ajankohtaisten ja ihmisiä (ja siksi mediaa) puhuttelevien asioiden tunnistamista sekä viestin muotoilemista kiinnostavaan muotoon. Organisaatiosta riippuen määrätyt asiat on pakko tiedottaa, mutta muussa tapauksessa tiedote lähetetään yleensä vain vankoin kiinnostavuusperustein, ei lähettämisen ilosta.

Väite 2: Somettelu on helppoa, minäkin teen sitä ja hauskaa on ollut

Lähes tarua

Jos edellisessä väitteessä viestintää katsotaan seepiansävyisen retrofiltterin läpi, tässä myytissä päästään pöhinäosastolle. Ja somettelun terminä olisin valmis poistamaan viestintätoimistojen sanastosta kokonaan. Sosiaalisen median tekeminen pienoiskoossa on osa monen arkipäivää, mutta kun organisaatio hakee toiminnallaan selkeitä tuloksia, sisällöksi ei riitä arkikuvahaaste tai lemmikkiselfie. Tai sitten lemmikkiselfie voi olla juuri oikea valinta. Tähän ei kuitenkaan päädytä arvalla, joten samoin kuin tiedotetapauksessa, taustalta löytyvät paljon pohditut tavoitteet, haluttu tunnelma, seuranta ja mittarit, eli ihan kylmästi myös luvut. Kaikesta huolimatta tämä on usein myös hauskaa!

Väite 3: Te teette niitä mainoksia, luovuus on sama asia kuin visuaalisuus

Tarua

Viestintä on ennen kaikkea luova ala, mutta luovuutta kaivataan kuvien, bannereiden ja videoiden lisäksi muissakin asioissa. Viestintätoimistossa luovuus on lisäksi kiinnostavien aiheiden tunnistamista, muiden ihmisten asemaan asettumista, ulkopuolelta katsomista, ongelmanratkaisua, hyvää sanojen käyttöä, merkitysten jakamista ja niiden eroja, samaistumista ja tunteisiin vetoamista sekä jäsentämistä ja yksinkertaistamista. Viestijä on parhaassa tapauksessa ajatuksissaan aina askeleen edellä.

Väite 4: Hyväksi viestijäksi synnytään

Tarua

Olisi liikaa vaadittu, että edellisessä kappaleessa mainittu luovuuden lista olisi hallussa ennen kuin asiat ovat asettuneet kontekstiin pikkuhiljaa. Eivätkä tietynlaiset persoonallisuuden piirteet korreloi viestintätaitojen kanssa. Kullanarvoista osaamista alalla voi olla uusi ja ajankohtainen tieto ja taito ajatella kuin nuori ihminen – olemalla nuori ihminen. Toisaalta työvuodet, vastaantulevat haasteet ja toimialat, sekä tunnit taloyhtiön kokouksessa ja vanhempainilloissa tuovat perspektiiviä ja samaistumispintaa moneen tilanteeseen. 

Hyvä uutinen on siis se, että viestintätyössä taitoja voi kerätä mistä tahansa: koulusta, terapiasta, kirjoista, harrastuksista, keskusteluista, lööpeistä ja somesta, sillä viestintäalan luovuudessa ykkösjuttu on tarkastella maailmaa uteliain silmin.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Tiedote 2.0 – näin rakennat viestisi ympärille uutisen

Hyvän tiedotteen ja tiedotusprosessin perusasiat lienevät useimmalle viestintää tekevälle selviä: kiinnostava asia on kerrottava heti tiedotteen alussa, pelkkä mainosteksti ei palvele median tarpeita, jakelun oikea-aikaisuus voi edesauttaa läpimenoa ja pitkäjänteinen mediatyö jättää muistijäljen. Näitä kikkoja tärkeämpää on kuitenkin itse tiedotteen asia.

Ansaitun medianäkyvyyden saaminen on kiinnostavuusbisnestä, jossa on ymmärrettävä sekä median toiminta- ja ansaintalogiikka että ajateltava oman organisaation ydinviestiä laajemmin. Mutta miten se tehdään?

1. Tarjoa vahva näkemys

Turvallinen asian ympärillä kaartelu ei yleensä riko uutiskynnystä. Rohkaistu tekemään kunnon linjauksia tiedotetekstissä ja tuomaan esiin mielipiteitä. Kiinnostava asiantuntija-arvio saa ehkä toimittajan kysymään aiheesta lisää ja parhaassa tapauksessa näkökulman tarjoaja jää mieleen alan puheäänenä, jonka mielipidettä kysytään jatkossakin.

2. Tartu ilmiöön ja yhdistele

Mikä on ajankohtaista juuri nyt? Vaikka kertoisit kiinnostavaa asiaa, voi juttuidea mennä ajankohtaisuuden puutteen vuoksi toimittajan pöytälaatikkoon odottamaan parempaa julkaisuajankohtaa tai jäädä kokonaan huomiotta. Kannattaa siis puntaroida, voisitko liittää asiasi osaksi joulusesonkia, koronan aiheuttamia olosuhteita tai tarjota lisätietoa ja jatkonäkökulmaa toimittajalle, jonka huomaat perehtyneen tiedotteesi aihepiiriin hiljattain. Tässä olisi jatkojutun paikka!

3. Käytä organisaation omaa dataa ja hyödynnä heikot signaalit

Jaa tiedotteessa lukuja ja havaintoja, joita liiketoimintasi on onnistunut kerryttämään. Paljastaako nettisivujesi analytiikka jotain ihmisten toiminnasta tai signaaleja tulevista trendeistä? Ehkä olet huomannut tietyn tuotteen kysynnässä selvän piikin tai poikkeusaika on nostanut jonkin palvelun ennennäkemättömäksi hitiksi.

4. Teetä tutkimus

Tutkimustuloksilla on mahdollista tuoda lisää uskottavuutta ja perusteluja aiheen ympärille, etenkin jos yrityksellä ei ole omasta takaa dataa, jota hyödyntää viestinnässä. Tuloksia hyödyntämällä voit kertoa esimerkiksi suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä tai nuorten suhtautumisesta tiettyyn aihepiiriin.

Useiden eri tutkimusfirmojen kautta datankeruu on helppo toteuttaa. Tutkimuspatteriston rakentaminen vaatii kuitenkin ajatusta – visioi jo suunnitteluvaiheessa, millaisia medialähtöjä havittelet ja hahmottele potentiaalisia otsikoita tuloksistasi. Oikeiden asioiden kysyminen on välttämätöntä, jotta tutkimus lopulta palvelee mediatyötäsi.

5. Hyödynnä henkilöitä

Yrityksille on tuttua hyödyntää oman organisaationsa puhehenkilöitä tiedotteessa ja jakaa lisänäkemystä sitaattien muodossa. Kommentoijien ei kuitenkaan tarvitse olla vain omasta organisaatiosta: voit kysyä kommenttia aiheeseen perehtyneeltä tutkijalta, lisätä tarinallisuutta pyytämällä omakohtaista näkemystä julkisuudesta tutulta henkilöltä tai yhdistää voimat tärkeän sidosryhmän kanssa ja antaa kommentteja kahdesta suusta. Jos kohdennat viestisi jonkin tietyn alueen medioille, voisitko saada lokaalia näkökulmaa vaikkapa paikalliselta yrittäjältä?

Me Kornerilla pohdimme kiinnostavuutta päivittäin ja etsimme aina vain uusia tapoja ajatella isommin. Jos haluat luoda uutisia yhdessä, älä epäröi ottaa yhteyttä.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Kymmenen vinkkiä: Näin kokoat organisaation sisältökalenterin

Sisältökalenteri on yrityksen tai yhteisön sisällöntuottajan työkalu, joka johdetaan organisaation markkinointistrategiasta. Sisältökalenteriin suunnitellaan etukäteen mitä, missä ja milloin julkaistaan. 

Kalenterin avulla varmistat sisällöntuotannon säännöllisyyden ja laadun sekä jaat sisällöntuotantovastuuta tiimiin kuuluvien kesken. Lisäksi sisältökalenteri auttaa hahmottamaan, millaisia visuaalisia tarpeita yrityksellä on lähitulevaisuudessa, ja vaaditaanko sisältöjen toteuttamiseen panosta myös muilta työntekijöiltä.

Alkuun ajatus sisältökalenterista voi tuntua raskaalta. Tarvitsenko tätä todella ja eikö sisällöntuotanto onnistu kätevästi muun työn lomassa? Kuvaanhan omat Instagram-stoorini ja luontokuvanikin silloin kun inspiraatio iskee ja elämässä tapahtuu jotain mielenkiintoista.

Viestintäkonsulttina erilaisia sisältöjä täytyy suunnitella oman organisaation lisäksi myös asiakkaille. Tällöin on varmaa, että postauksia ei voi jättää muistin varaan tai keksiä lennossa, vaan tarvitaan työkalu kokonaisuuden hallintaan. Tavoitteellinen, jatkuva, SEO-ystävällinen, visuaalinen ja sitouttava sisällöntuontanto vie aikaa ja ajatustyötä, eikä pelkkä reagoiva toiminta useinkaan täytä tavoitteita.

Jatka siis lukemista.

1. Valitse sopiva formaatti

Sisältökalenterin voi luoda monenlaiselle eri pohjalle. Tärkeintä on, että kalenteri on selkeä ja luettava sekä ilmentää sisältöjä fiksussa järjestyksessä. Hyviä vaihtoehtoja ovat erilaiset kalenteripohjat, projektinhallintatyökalut tai taulukot.

2. Hyödynnä vuosikelloajattelua ja teemoittele

Mitä organisaation kannalta tärkeitä tapahtumia vuoden varrelle osuu? Iske kiinteät tapahtumat kalenteriin valmiiksi. Näin joulutervehdyksen tekeminen ei unohdu tai äitienpäivä yllätä. Tämä ei tarkoita sitä, että yrityksen on väkisin tartuttava jokaiseen juhlapyhään – valitse mukaan vain relevantit tapahtumat, sido ne luontevaksi osaksi toimintaanne ja kerro viesti yrityksenne omalla äänellä.

Kun kalenteriin on sijoiteltu vuodenkierron kannalta tärkeimmät tapahtumat, voidaan siirtyä teemoittelun pariin. Luo erilaisia sisältöteemoja esimerkiksi postausten yleisöjä ja tavoitteita eritellen. Onko tämän sisällön tarkoitus sivistää, naurattaa, viestiä yrityskulttuuria, houkutella työnhakijoita vai ottaa kantaa?

Teemojen kautta sisällöntuottaja etenee sujuvammin ja suunnitelmallisemmin kohti itse postauksia, eli kuvia, videoita ja niihin sopivia tekstejä.

3. Taklaa huonot päivät ja kadonnut inspiraatio

Sisältökalenteri pelastaa sisällöntuottajan myös huonoina päivinä. Aina ideat eivät lennä spontaanisti ja kiireisenä päivänä sisältöjen ideoinnille ei ole aikaa. Näinä päivinä sisältökalenteri pelastaa ja voit napata kalenterista valmiin idean. Jos sisältöideoita ei ole varastossa, postaaminen jää kiireisinä päivinä helposti kokonaan tekemättä.

4. Reagoi ja muista ajankohtaisuus

Sisältökalenteria ei kannata eikä usein edes voi noudattaa orjallisesti. On tärkeää myös reagoida ajankohtaisiin ilmiöihin, ympärillä käytävään keskusteluun ja sisällyttää mukaan uudet, matkan varrella syntyvät ideat.

5. Aktivoi ja avaa keskustelu

Lähes poikkeuksetta erilaisilla postauksilla pyritään osallistamaan myös organisaation yleisöä. Jos sisältökalenterin haluaa viedä mahdollisimman pitkälle, voi mukaan lisätä oman kohdan aktivoinneille. Sisällytetäänkö tähän postaukseen esimerkiksi kysymys, kysely, äänestys, kilpailu tai haaste?

6. Ota ajastustyökalu apuun

Ajastustyökalut vievät ennakoinnin vielä askelta pidemmälle. Erilaisten maksuttomien tai maksullisten työkalujen avulla voit ajastaa ja automatisoida sekä blogipostaukset että somesisällöt. Esimerkiksi Facebookin tarjoamalla Creator Studiolla onnistuu Facebook- ja Instagram-postausten ajastus. Toinen kätevä palvelu Instagram-sisältöjen ajastukseen ja analysointiin on Later, josta on saatavilla sekä ilmainen versio että eri laajuisia maksullisia versioita.

7. Huomioi yleisösi aktiivisuus

Hyödynnä analytiikkaa ja katso, mihin aikaan vuorokaudesta yleisösi on aktiivisimmillaan. Näin voit optimoida sisältökalenteriin parhaiten toimivat postauspäivät ja kellonajat.

8. Pysy kärryillä budjetista

Jos suunnitelmissa on mainostaa sisältöjä, on sisältökalenteri myös oivallinen budjetoinnin työkalu. Lisää oma sarake mainostussummalle ja jaottele näin mainonnan kokonaisbudjetti järkevästi esimerkiksi puolen vuoden ajalle.

9. Kierrätä sisältöä

Kannattaa muistaa, että monet sisällöistä ovat ajattomia ja hyödynnettävissä myöhemminkin. Esimerkiksi blogikirjoitusta voi nostaa hyvin myöhemmin uudelleen, ei vain sen julkaisuhetkellä.

10. Panosta laatuun

Suunnittele sisältötykityksen sijaan rajattu määrä laadukasta sisältöä, joka sitouttaa käyttäjän. Jos postauksia tulee liian usein, saattaa se ärsyttää yrityksen seuraajia. Määrä ei siis korvaa laatua.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

 

Tarvitsetko apua sisällön suunnitteluun tai tuottamiseen?

Vuokrattua tilaa mediasta – Mikä on natiiviartikkeli ja milloin sitä kannattaa käyttää?

Natiiviartikkeli on normaalia mediajuttua muistuttava teksti, jolle on ostettu tai ”vuokrattu” paikka sopivasta mediasta. Vaikka natiivisisällöillä on kaupallinen päämäärä, on välttämätöntä että tekstissä on mediaa kiinnostava kulma, joka palvelee lukijoita. 

Natiiviartikkelin sisältö ja kulmat ovat pitkälti ostajan valikoitavissa, jolloin oma viesti on mahdollista kertoa ulos päin haluamallaan tavalla. On silti tärkeää muistaa, että natiiviartikkeli ei ole sama kuin mainos, jollaisena se kääntyy itseään vastaan ja saattaa ärsyttää lukijaa. Natiiviartikkeli markkinointikeinona herättää epäluuloja, jos pelkona on, että maksettu sisältö on vaikea erottaa puhtaasti journalistisesta sisällöstä.

Julkaiseva media merkitsee ja erottaa artikkelin muusta sisällöstä selkeästi esimerkiksi kaupallinen yhteistyö -merkinnällä sekä yrityksen logolla ja erottuvalla värimaailmalla. Kun maksettu sisältö merkitään selkeästi, ei lukija koe itseään huijatuksi ja toisaalta artikkelin herättämä positiivinen vaikutus osataan yhdistää oikeaan kohteeseen.

Natiiviartikkelin on muun mediasisällön tapaan ansaittava lukijoiden kiinnostus, sillä vaikkapa suositun aikakauslehden verkkosivuilla se kilpailee huomiosta kaikkien muiden artikkeleiden kanssa. Artikkelia kirjoittaessa kannattaa siis pitää huolta siitä, että teksti informoi, viihdyttää tai tarttuu ajankohtaisuuteen.

Millaisia natiiviartikkelit voivat olla ja miten oikea media valitaan?

Natiiviartikkeleissa voi jakaa vinkkejä, opastaa lukijaa tuotteen tai palvelun käytössä, tarjota apua yleisiin ongelmiin, kertoa haluttu viesti henkilötarinan kautta, blogata tai liittää oma viesti osaksi ajankohtaista ilmiötä.

Kun puhutaan tuotteesta tai palvelusta, jolla on laaja kohderyhmä tai tavoitteena on ennen kaikkea tietoisuuden kasvattaminen, on kannattavaa valita alustaksi tunnettu yleismedia. Jos taas aihe on paikallinen, voi tutkia alueellisten medioiden mahdollisuuksia.

Jos organisaation toimiala ja artikkelin aihe ovat hyvin spesifejä, voi olla hyödyllistä sijoittaa se kyseisen alan mediaan, jolloin se tavoittaa ja palvelee aiheesta kiinnostuneita lukijoita ja sisällössä on mahdollista sukeltaa syvälle. Organisaation asiantuntijuutta, palveluita ja henkilöitä voi tuoda esiin esimerkiksi talous- tai bisnesmedian sivuilla julkaistavassa kumppaniblogissa, jossa näkökulma kerrotaan yksittäisen henkilön suulla.

Miksi natiiviartikkeli kannattaa?

Sen lisäksi että natiiviartikkelin kautta voi kohdentaa yleisölle yrityksen itse määrittelemää viestiä mediaympäristössä, pääsevät ne parhaimmillaan hyvin suuriin lukijamääriin ja ovat keino tuoda esiin yrityksen asiantuntijuutta aiheen ympäriltä.

Natiivisisällöt auttavat myös yrityksen löydettävyydessä. Kun natiiviartikkeli käsittelee ajankohtaista ja kiinnostavaa aihetta, lukijat löytävät sen hakukoneiden kautta, eivät pelkästään lukiessaan kyseistä mediaa.

Natiivit ovat apuna myös hakukoneoptimoinnissa. Natiivisisältöihin upotetaan usein linkkejä yrityksen sivuille. Kun markkinoiva yritys jättää näin jälkiä omasta sivustostaan toisille luetuille ja luotettaville sivustoille, se kasvattaa sekä liikennettä omille sivuille että sivujen löydettävyyttä hauissa.

Jos haluaisit kokeilla natiivisisältöjen tehoa, voimme hioa kanssasi oikeat kulmat, kirjoittaa tekstit ja valita sopivat foorumit. Lue lisää sisällöntuotannon paveluistamme.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Viestintäkonsulttina 24/7: onko kaveria pakko auttaa?

”Voitaisko joululomalla sitten vähän katsoa tätä meidän Instaa?”

Kännykkä piippaa ja mietin sopivaa vastausta. Vastaavia tilanteita on viime aikoina ollut enenevissä määrin. 

Ystävät tai tuttavat tarvitsevat apua Linkedin-profiilin hiomisessa, työhakemuksen ja uusien nettisivujen oikoluvussa, työhaastatteluun valmistautumisessa, somepäivityksen muotoilussa, tapahtuman kutsutekstin kirjoittamisessa ja Instagram-sisältöjen tuloksellisessa tekemisessä. Lista on pitkä. Ja teen jo edellä mainittuja asioita työkseni sen 37,5 tuntia viikossa.

Ystävän palvelus vai rahanarvoinen neuvo?

Tavallaan kyseessä ovat arkipäiväiset kaveripalvelukset, jotka liittyvät joskus aloittelevan yrityksen toimintaan, mutta usein myös ihan tavallisiin henkilökohtaisen elämän asioihin. Ja kyllähän minä näistä asioista innostun. Ihan ilokseni jauhan ajankohtaisesta viestinnällisestä ilmiöstä, mutta käsitykseni rattoisasta lauantai-illasta ei kiteydy gradun oikolukuun tai algoritmeistä luennoimiseen.

Omalla ammattitaidolla auttaminen koskee monia ammattiryhmiä ja tuttavapiirissäni on paljon ammattilaisia, joiden osaaminen ujuttautuu kiinteäksi osaksi vapaa-aikaa – on muusikoita, tapahtumatuottajia ja psykologeja. Milloin mielenkiintoinen keskustelu valuu työnteon puolelle?

Viestintäosaamisen erityispiirteeksi koen sen, että ala sekoitetaan usein yleistietoon tai aihe koetaan viihteelliseksi ja hauskaksi. Viestijän ammatillinen osaaminen ei ole yhtä helposti tunnistettavissa kuin vaikkapa lääkärin. Lääketiedettä ei noin vaan harrastella, mutta jokainen meistä viestii. Siksi rajanveto on monimutkaista.

Perusteltu ratkaisu vaatii penkomista

Yhden kuvatekstin keksiminen kaverin harrastusporukan kuvaan ei tietenkään vie ajallisesti kauan. Ammattiviestijälle parin virkkeen muotoilu on silti paljon muutakin ja yksittäinen asia liittyy osaksi monimutkaisempaa ajatusketjua. Tekee mieli penkoa kyselijän yrityksen tarinaa ja somekanavien visuaalista linjaa aina ostajapersooniin saakka.

Haluaisin tiedustella, onko kanavalle tehty sisältösuunnitelma ja millaisella äänensävyllä he oikeastaan haluavat siellä puhua. Pikkusormen vilautus vie helposti koko käden eikä ammattiylpeys anna periksi ehdottaa vain parasta arvausta sohvan nurkassa makoillen, sillä silloin viitekehys jää liian heppoiseksi. Sisustusarkkitehtiystäväni sanoin:

”Kyllä mä voin jonkun maalisävyn hatusta heittää, mut sit se saattaa oikeasti päätyä sen seinään eikä sovi sinne yhtään.”

”Se olis sitten satasen tunti”

Missä menee vapaa-ajan konsultoinnin raja ja miten se asetetaan? En suoraan sanottuna tiedä.

Alanko laskuttaa siinä vaiheessa kun huomaan, että tuttavan päässä alkaa surista ja hän alkaa kirjata ylös vähintäänkin henkisiä muistiinpanoja? Ehkä vinkkaan, että keskustelun hinta on tästä hetkestä eteenpäin satasen tunti.

Hyvä puoli näissä tilanteissa on oman osaamisen tarkastelu. Jos oman ammattitaidon tunnistaminen on haastavaa opiskellessa tai uran alkuvaiheessa, on se sitä myöhemminkin kun vauhtisokeus iskee.

Kun viettää kahdeksan tuntia päivässä ammatillisesti samanmielisten ihmisten seurassa, luulee helposti, että asiat ovat muillekin selviä. Kupla kuitenkin puhkeaa, kun näkee tuttavien kirkastuneet (tai kysyvät) kasvot pienen konsultaatiohetken jälkeen.

Kun pysähtyy miettimään edellä mainittuja hihannykimistilanteita, voidaan päätellä että viestintää työkseen tekevän osaamiskirjo on laaja. Se ulottuu ainakin onnistuneisiin vuorovaikutustilanteisiin, kirjoittamiseen, asiakokonaisuuksien selkeyttämiseen, viestinnän visuaalisuuteen, oikeanlaisten tunnelmien välittämiseen sekä viestinnän tuloksellisuuteen euroja ajattelen.

Kun oma osaaminen kirkastuu itselle, täytyy se teroittaa myös muille. Keskustelun valuessa yleiseltä tasolta kohti rahanarvoista tekemistä, on asiantuntijan vastuulla määritellä rajat ja hinta työlle ja vapaa-ajalle. Itse olen jo avannut keskustelun lähipiirissäni, toistaiseksi kavereita menettämättä.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Vaikuttajamarkkinointi juuri nyt – viisi kuumaa puheenaihetta

Vaikuttajamarkkinointi on luikerellut osaksi yritysten markkinointibudjettia. Onnistunut kampanja vaatii tavoitteet, selkeän kohderyhmän ja sitä kautta oikeat vaikuttajat sekä tehokkaasti tavoittavat kanavat. Tämän lisäksi alan trendit vaihtelevat vilkkaaseen tahtiin. Mutta mistä vaikuttajamarkkinoinnissa puhutaan juuri nyt? No ainakin näistä.

1. Someseuraajien laatu korvaa määrän

Usein vaikuttajia ja tavoittavuutta arvotetaan seuraajamäärien mukaan. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä kohderyhmä ja tavoitella mahdollisimman laadukasta seuraajakuntaa.

Seuraajiensa arvostama alan asiantuntija on monessa tapauksessa toimiva valinta. Uskottava vaikuttaja kerää sitoutunutta yleisöä ja päihittää valtavalla seuraajamäärällä varustetun henkilön, joka ei istahda luontevasti brändin puolestapuhujaksi. 

100 000 seuraajan joukkoon mahtuu todennäköisesti monenlaista kulkijaa. Esimerkiksi 10 000 seuraajan ympäristövaikuttaja tavoittaa luultavasti enemmän aiheeseen intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä kuin 100 000 seuraajan muusikko.

Onkin hyvä miettiä: Millaisia kysymyksiä ja tarpeita brändin potentiaalisilla asiakkailla on ja kuka voisi vastata niihin relevantilla tavalla? 

2. Niin siistiä! Tunteikas vaikuttajamarkkinointi jättää jäljen

Yhteistyölle kannattaa tarjota selkeät puitteet, tukahduttamatta kuitenkaan projektia liian valmiilla määräyksillä. On muistettava, että vaikuttajan kanavia hyödynnettäessä kyseessä on henkilön oma media, jonka omistaja tuntee yleisönsä ja oman tyylinsä parhaiten.

Kannattaa siis pohtia yhdessä, millainen sisältö saa sekä brändin, vaikuttajan että seuraajan syttymään. Sisältöä voi toki ostaa rahalla. Vielä parempaa on jos aihe ja puitteet ovat itsessään niin koskettavia, hyödyllisiä tai hauskoja, että muidenkin on saatava tietää siitä.

Kun sisältö synnyttää yhteisen tunteen, ollaan asian äärellä.

3. Älä miinoita koko vaikuttajakenttää

Vaikuttajamarkkinoinnissa enemmän ei ole aina enemmän ja siksi koko vaikuttajakenttää ei kannata miinoittaa omalla viestillään. Liika puskeminen on epäedullista sekä brändille että vaikuttajalle.

Ei ole tavatonta, että päivän aikana tulee selailtua läpi usean vaikuttajan kanavat, joissa kaikissa on saman brändin lähes samanlaiset kampanjasisällöt. 

Silloin viesti alkaa maistua puulta ja vaikutus voi olla negatiivinen.

4. Podcast, TikTok ja Twitch kanavajoukon jatkoksi

Podcastit

Suosittujen sisältökanavien joukkoon ovat liittyneet podcastit, eli nauhoitetut kuunnelmat, joita useat vaikuttajat ovat alkaneet tuottaa muiden kanavien ohella.

Podcastit tarjoavat monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia: jakson teema voidaan rakentaa tuotteen tai ilmiön ympärille, podeihin voidaan nauhoittaa mainoksia tai tarjota etuja kuuntelijoille.

Myös livepodcastit ovat nostaneet suosiotaan. Yleisön edessä nauhoitettu podcast tarjoaa lukijoille mahdollisuuden päästä tapaamaan vaikuttajia ja seurata keskustelua paikan päällä.

TikTok

Etenkin alle 16-vuotiaiden suosiossa oleva Tik Tok on kirinyt Yhdysvalloissa suosituimmaksi sovellukseksi ohi YouTuben ja Instagramin ja hiipii hiljalleen myös suomalaisten keskuuteen. Sovelluksen 15 sekunnin mittaisissa videoissa on testattu vaikuttajamarkkinointia kansainvälisellä tasolla, mutta Suomen osalta käyttäjädatan puute antaa vielä odottaa kaupallisia avauksia. Jos kohderyhmäsi on nuorissa, pidä tätä kanavaa silmällä.

Live

Autenttisuuden trendi suosii reaaliaikaista sisällöntuotantoa, jossa seuraajat pääsevät jakamaan live-hetken vaikuttajan kanssa. Nyt pinnalla on esimerkiksi pelien striimauspalvelu Twitch, joka tavoittaa tehokkaasti erityisesti nuoret miehet.

5. Tehokas jakelu vaatii ajan ja budjetin

Monesti upeiden sisältöjen suunnitteluun ja tuotantoon laitetaan paljon sekä budjettia että aikaa, mutta valmiiden materiaalien hyödyntäminen voi jäädä puolitiehen. 

Älä siis panttaa sisältöä vaan hoida jakelu tehokkaasti. Hyödynnä sisältöjä mahdollisuuksien mukaan vaikuttajien kanavissa, mutta myös brändin omissa kanavissa kuten saitilla tai uutiskirjeessä. Ajattomalla sisällöllä on myös kertakäyttöä pidempi elinkaari ja niitä voi hyödyntää uudestaan tulevaisuudessakin.

Myös perinteisemmät mediat nappaavat aiheitaan sosiaalisen median puolelta – kerro kiinnostavista projekteista tai tapahtumista myös heille.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Oodi kirjoitustaidolle

Vaikka paljon puhuttu visuaalisuus, sisältöjen nopea kuluttaminen sekä ihmisten heikentynyt keskittymiskyky pakottavat ottamaan haltuun erilaisia (digi)taitoja nopealla tahdilla, on jäljellä yksi valtti joka ei vanhene: kirjoitustaito. 

Kirjoitustaidon merkitys nousee esiin useaan otteeseen työpäivän aikana. Jos ei nouse, voi olettaa että asiat ovat joko todella hyvin ja erilaiset tekstit soljuvat kuin itsestään tai sitten omaan kirjalliseen viestintään ei kiinnitä mitään huomiota (vaikka ehkä pitäisi).

Etenkin sisällöntuotantoon keskittyneen viestijän kynän alla on päivittäin useita erilaisia tekstityyppejä tiedotteesta somepostauksiin, mutta muunlaisia työtehtäviä tekevätkään eivät voi välttyä kirjoittamiselta. Sähköposteja lähetellään ja Twitterin kuvituskuvaan tarvitaan naseva lause. Joskus jopa sanan pituudella tai ulkoasulla on väliä, jos vaikkapa visuaalinen ilme vaatii tietyn näköistä sanaa. Etenkin tiiviissä tekstissä yksittäiset sananvalinnat saavat suuren arvon.

Ihan huikee juttu

Ihmisen oma sanapankki ei muodostu itsestään, vaan sen kartuttamisessa lukemisella on suuri merkitys. On arvioitu, että lukevan nuoren ihmisen sanavarasto on jopa 70 000 sanaa, kun taas kirjat syrjään sysänneellä sanavarasto jää 15 000 sanaan. Aina välillä on tarpeellista jäädä makustelemaan unohduksiin jääneitä tai täysin itselle uusia ilmauksia, sillä hyvin valittu sana voi välittää lukijalle tarkan mielikuvan ja suuren määrän informaatiota sekä tehdä asian ikään kuin eläväksi. Liian usein jäädään jumiin muoti-ilmauksiin, joiden ilmaisuvoima kuluu puhki. Tästä esimerkkinä viime vuosien muotisana huikea.

Tunteiden välittämistä tekstissä voi kiireessä tai laiskuudessa vältellä ja oikoa. Tähän avuksi ovat tulleet hymiöt, joista voi olla montaa mieltä. Kun halutaan alleviivata, että viesti ei ole töykeä, lisätään lauseen loppuun varmuuden vuoksi geneerinen hymynaama korostamaan viestiin haettua mukavaa sävyä. 

Hymiöillä on paikkansa, eikä maksa vaivaa pohtia jokaista pientä viestiä liian tarkasti, mutta monet hymiöt voisi korvata sanoin. Mitä jos kirjoittaisit sen niin, että se tuntuu? Kiitos, kiitos 🙂 vai lämmin kiitos. Valitsen jälkimmäisen.

Tulin, kirjoitin ja voitin

Myös oikeakielisyydellä on tehtävänsä uskottavassa viestinnässä. Vaikka kerrottava sisältö olisi kuinka vahvaa ja mielenkiintoista tahansa, yhdyssanavirheet ja puuttuvat pilkut saattavat latistaa tekstiä ja viedä tehoa itse asialta. Sanat edustavat niiden kirjoittajaa ja synnyttävät lukijalle mielikuvan viestin lähettäjästä.

Kornerilaisten blogiaiheita nyhdettäessä tuli huomattua, että luova kirjoittaminen ja asiantuntijateksti voi olla haastavin kaikista ja saada aikaan kiemurtelua. Blogikirjoitukseen pitäisi saada kieliopin ja sananvalintojen lisäksi asiaa ja persoona kohdalleen. Tällöin konkretisoituu se, että kirjoituksella joutuu paljastamaan jotain itsestään muille, homma menee henkilökohtaiseksi ja kaikkea edessä listaamaani alkaa miettiä erityisellä ajatuksella.

Viestinnällä voimme vaikuttaa ja viesti on usein sanoja. Digiaikana jopa korostetun usein kirjoitettuja sanoja. Pitäkää siis mielessä vanha viisaus: tulin, kirjoitin ja voitin.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629