Vaikuttajamarkkinointi juuri nyt – viisi kuumaa puheenaihetta

Vaikuttajamarkkinointi on luikerellut osaksi yritysten markkinointibudjettia. Onnistunut kampanja vaatii tavoitteet, selkeän kohderyhmän ja sitä kautta oikeat vaikuttajat sekä tehokkaasti tavoittavat kanavat. Tämän lisäksi alan trendit vaihtelevat vilkkaaseen tahtiin. Mutta mistä vaikuttajamarkkinoinnissa puhutaan juuri nyt? No ainakin näistä.

1. Someseuraajien laatu korvaa määrän

Usein vaikuttajia ja tavoittavuutta arvotetaan seuraajamäärien mukaan. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä kohderyhmä ja tavoitella mahdollisimman laadukasta seuraajakuntaa.

Seuraajiensa arvostama alan asiantuntija on monessa tapauksessa toimiva valinta. Uskottava vaikuttaja kerää sitoutunutta yleisöä ja päihittää valtavalla seuraajamäärällä varustetun henkilön, joka ei istahda luontevasti brändin puolestapuhujaksi. 

100 000 seuraajan joukkoon mahtuu todennäköisesti monenlaista kulkijaa. Esimerkiksi 10 000 seuraajan ympäristövaikuttaja tavoittaa luultavasti enemmän aiheeseen intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä kuin 100 000 seuraajan muusikko.

Onkin hyvä miettiä: Millaisia kysymyksiä ja tarpeita brändin potentiaalisilla asiakkailla on ja kuka voisi vastata niihin relevantilla tavalla? 

2. Niin siistiä! Tunteikas vaikuttajamarkkinointi jättää jäljen

Yhteistyölle kannattaa tarjota selkeät puitteet, tukahduttamatta kuitenkaan projektia liian valmiilla määräyksillä. On muistettava, että vaikuttajan kanavia hyödynnettäessä kyseessä on henkilön oma media, jonka omistaja tuntee yleisönsä ja oman tyylinsä parhaiten.

Kannattaa siis pohtia yhdessä, millainen sisältö saa sekä brändin, vaikuttajan että seuraajan syttymään. Sisältöä voi toki ostaa rahalla. Vielä parempaa on jos aihe ja puitteet ovat itsessään niin koskettavia, hyödyllisiä tai hauskoja, että muidenkin on saatava tietää siitä.

Kun sisältö synnyttää yhteisen tunteen, ollaan asian äärellä.

3. Älä miinoita koko vaikuttajakenttää

Vaikuttajamarkkinoinnissa enemmän ei ole aina enemmän ja siksi koko vaikuttajakenttää ei kannata miinoittaa omalla viestillään. Liika puskeminen on epäedullista sekä brändille että vaikuttajalle.

Ei ole tavatonta, että päivän aikana tulee selailtua läpi usean vaikuttajan kanavat, joissa kaikissa on saman brändin lähes samanlaiset kampanjasisällöt. 

Silloin viesti alkaa maistua puulta ja vaikutus voi olla negatiivinen.

4. Podcast, TikTok ja Twitch kanavajoukon jatkoksi

Podcastit

Suosittujen sisältökanavien joukkoon ovat liittyneet podcastit, eli nauhoitetut kuunnelmat, joita useat vaikuttajat ovat alkaneet tuottaa muiden kanavien ohella.

Podcastit tarjoavat monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia: jakson teema voidaan rakentaa tuotteen tai ilmiön ympärille, podeihin voidaan nauhoittaa mainoksia tai tarjota etuja kuuntelijoille.

Myös livepodcastit ovat nostaneet suosiotaan. Yleisön edessä nauhoitettu podcast tarjoaa lukijoille mahdollisuuden päästä tapaamaan vaikuttajia ja seurata keskustelua paikan päällä.

TikTok

Etenkin alle 16-vuotiaiden suosiossa oleva Tik Tok on kirinyt Yhdysvalloissa suosituimmaksi sovellukseksi ohi YouTuben ja Instagramin ja hiipii hiljalleen myös suomalaisten keskuuteen. Sovelluksen 15 sekunnin mittaisissa videoissa on testattu vaikuttajamarkkinointia kansainvälisellä tasolla, mutta Suomen osalta käyttäjädatan puute antaa vielä odottaa kaupallisia avauksia. Jos kohderyhmäsi on nuorissa, pidä tätä kanavaa silmällä.

Live

Autenttisuuden trendi suosii reaaliaikaista sisällöntuotantoa, jossa seuraajat pääsevät jakamaan live-hetken vaikuttajan kanssa. Nyt pinnalla on esimerkiksi pelien striimauspalvelu Twitch, joka tavoittaa tehokkaasti erityisesti nuoret miehet.

5. Tehokas jakelu vaatii ajan ja budjetin

Monesti upeiden sisältöjen suunnitteluun ja tuotantoon laitetaan paljon sekä budjettia että aikaa, mutta valmiiden materiaalien hyödyntäminen voi jäädä puolitiehen. 

Älä siis panttaa sisältöä vaan hoida jakelu tehokkaasti. Hyödynnä sisältöjä mahdollisuuksien mukaan vaikuttajien kanavissa, mutta myös brändin omissa kanavissa kuten saitilla tai uutiskirjeessä. Ajattomalla sisällöllä on myös kertakäyttöä pidempi elinkaari ja niitä voi hyödyntää uudestaan tulevaisuudessakin.

Myös perinteisemmät mediat nappaavat aiheitaan sosiaalisen median puolelta – kerro kiinnostavista projekteista tai tapahtumista myös heille.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Oodi kirjoitustaidolle

Vaikka paljon puhuttu visuaalisuus, sisältöjen nopea kuluttaminen sekä ihmisten heikentynyt keskittymiskyky pakottavat ottamaan haltuun erilaisia (digi)taitoja nopealla tahdilla, on jäljellä yksi valtti joka ei vanhene: kirjoitustaito. 

Kirjoitustaidon merkitys nousee esiin useaan otteeseen työpäivän aikana. Jos ei nouse, voi olettaa että asiat ovat joko todella hyvin ja erilaiset tekstit soljuvat kuin itsestään tai sitten omaan kirjalliseen viestintään ei kiinnitä mitään huomiota (vaikka ehkä pitäisi).

Etenkin sisällöntuotantoon keskittyneen viestijän kynän alla on päivittäin useita erilaisia tekstityyppejä tiedotteesta somepostauksiin, mutta muunlaisia työtehtäviä tekevätkään eivät voi välttyä kirjoittamiselta. Sähköposteja lähetellään ja Twitterin kuvituskuvaan tarvitaan naseva lause. Joskus jopa sanan pituudella tai ulkoasulla on väliä, jos vaikkapa visuaalinen ilme vaatii tietyn näköistä sanaa. Etenkin tiiviissä tekstissä yksittäiset sananvalinnat saavat suuren arvon.

Ihan huikee juttu

Ihmisen oma sanapankki ei muodostu itsestään, vaan sen kartuttamisessa lukemisella on suuri merkitys. On arvioitu, että lukevan nuoren ihmisen sanavarasto on jopa 70 000 sanaa, kun taas kirjat syrjään sysänneellä sanavarasto jää 15 000 sanaan. Aina välillä on tarpeellista jäädä makustelemaan unohduksiin jääneitä tai täysin itselle uusia ilmauksia, sillä hyvin valittu sana voi välittää lukijalle tarkan mielikuvan ja suuren määrän informaatiota sekä tehdä asian ikään kuin eläväksi. Liian usein jäädään jumiin muoti-ilmauksiin, joiden ilmaisuvoima kuluu puhki. Tästä esimerkkinä viime vuosien muotisana huikea.

Tunteiden välittämistä tekstissä voi kiireessä tai laiskuudessa vältellä ja oikoa. Tähän avuksi ovat tulleet hymiöt, joista voi olla montaa mieltä. Kun halutaan alleviivata, että viesti ei ole töykeä, lisätään lauseen loppuun varmuuden vuoksi geneerinen hymynaama korostamaan viestiin haettua mukavaa sävyä. 

Hymiöillä on paikkansa, eikä maksa vaivaa pohtia jokaista pientä viestiä liian tarkasti, mutta monet hymiöt voisi korvata sanoin. Mitä jos kirjoittaisit sen niin, että se tuntuu? Kiitos, kiitos 🙂 vai lämmin kiitos. Valitsen jälkimmäisen.

Tulin, kirjoitin ja voitin

Myös oikeakielisyydellä on tehtävänsä uskottavassa viestinnässä. Vaikka kerrottava sisältö olisi kuinka vahvaa ja mielenkiintoista tahansa, yhdyssanavirheet ja puuttuvat pilkut saattavat latistaa tekstiä ja viedä tehoa itse asialta. Sanat edustavat niiden kirjoittajaa ja synnyttävät lukijalle mielikuvan viestin lähettäjästä.

Kornerilaisten blogiaiheita nyhdettäessä tuli huomattua, että luova kirjoittaminen ja asiantuntijateksti voi olla haastavin kaikista ja saada aikaan kiemurtelua. Blogikirjoitukseen pitäisi saada kieliopin ja sananvalintojen lisäksi asiaa ja persoona kohdalleen. Tällöin konkretisoituu se, että kirjoituksella joutuu paljastamaan jotain itsestään muille, homma menee henkilökohtaiseksi ja kaikkea edessä listaamaani alkaa miettiä erityisellä ajatuksella.

Viestinnällä voimme vaikuttaa ja viesti on usein sanoja. Digiaikana jopa korostetun usein kirjoitettuja sanoja. Pitäkää siis mielessä vanha viisaus: tulin, kirjoitin ja voitin.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629