”Minusta ei koskaan tule yrittäjää”

Kauppalehdessä kerrottiin 8. toukokuuta tutkimuksesta, jonka mukaan yrittäjien palautuminen ja työkyky ovat hälyttävällä tasolla. Juttu sai pohtimaan omaa tilannetta – yrittäjänä, joka ei sellaiseksi koskaan halunnut. 

Yrittäjätarinoitahan on monenlaisia. Ryysyistä nopeisiin rikkauksiin, konkurssista toiseen, pakenevasta hiusrajasta vatsahaavaan. Olen varmaan kuullut liikaa noita jälkimmäisiä, koska yrittäjyys ei ollut koskaan käynyt edes mielessä. ”Ei sovi minun ylitunnolliselle ja puolivarovaiselle luonteelleni”, ajattelin aina.

Tunnelmat nyt, Kornerin kolmivuotisjuhlien alla? Aika hemmetin hauskaahan tämä on ollut. Ja väittäisin, että työkyky ja palautuminen ovat paremmalla tasolla kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. 

Yrittäjän hyvät fiilikset syntyvät monesta asiasta.

Osaajien työllistämisestä. Kuten tutkimusjutussakin todetaan, alle kymmenen hengen yritykset ovat paikkoja, joissa uudet työpaikat tähän maahan syntyvät. Rekrytointiin liittyy monia haasteita, mutta erittäin mielellään sitä silti tekee. 

Tietynlaisesta vapaudesta. Vastaat itsellesi ja parille kaverille, joiden välillä on hyvä luottamus. Asiat voi hoitaa monella tavalla, mutta kaikki tietävät, että lopulta ne hoidetaan. 

Visioista ja suunnittelusta. Päätetään yhdessä isoista linjoista ja vuoden päästä huomataan, että monet asiat ovat toteutuneet. 

Koko porukan onnistumisista. Siitä, kun asioita tapahtuu ja ilmassa on sopivaa värinää. Ja tietysti yrityskulttuurista, joka parhaimmillaan ruokkii itse itseään ja lähtee ihmisten kautta suuntiin, joita partnerit eivät ole edes ajatelleet. 

Uskottavuuden nimissä: on niitä huoliakin. Kauppalehdessä nostetaan esiin, kuinka yrittäjiä rassaavat monet yrittäjyyteen liittyvät pakolliset asiat, joita ei koeta tärkeäksi yritystoiminnan kannalta. Harvalla mikro- tai pienyrityksellä kun on varaa hallinto- ja talouspäällikköön. Byrokratiassa riittää opeteltavaa, ja välillä tuntuu, että voisivat nämä asiat helpomminkin yrittäjien kannalta hoitua. 

”Ylimääräiset” huolehdittavat asiat ja ajankäytön hallinta. Olen aina viihtynyt asiakastyön parissa, mutta yrittäjälle se on vasta puolet urakasta. Esimerkiksi markkinointi, esimiestyö ja yrityksen kehittäminen vaativat paljon enemmän aikaa, kuin olin ehkä aluksi valmis hyväksymään.

Ja sitten on myyjiä. Moni palveluntarjoaja muistuttaa aktiivisesti siitä, millaiseksi myyjäksi en koskaan halua. Vaikka toisinaan varmaan kannattaisikin. 

Suosittelisinko yrittäjyyttä oman lyhyen kokemukseni perusteella? Jos tulee paikka kokeilla, niin miksipä ei. Ei tämä niin vakavaa ole, ja töitä pitää kumminkin tehdä. 

Saadaan kuulemma kohta kylttikin tuohon Rikhardinkadun ulkoseinälle. Kyllä sen vieressä kelpaa kuvan ottaa.

Vellu Peltola

Vellu Peltola

Partneri
vellu@korner.fi
050 551 9199

Tarvitseeko tähän jotain toimistoa? Vinkit viestinnän ensiostajalle

Suomalaisyrityksissä työskentelee iso joukko viestinnän ammattilaisia ja kokeneita markkinointiviestintäpalveluiden ostajia. Tämä teksti ei ole heille. 

Tekstin on tarkoitus auttaa heitä, joiden pöydälle firman viestintäasiat ovat tippuneet. Heitä, jotka pohtivat ehkä vasta ensimmäistä kertaa mahdollisuutta ulkopuolisen kumppanin käyttöön. 

Olen saanut työskennellä monen viestinnän ensiostajan kanssa urani aikana. Lähtötilanne on usein sama: ei tiedetä tarkasti mitä haetaan, paljonko kumppanin käyttö maksaisi ja mitä miltäkin toimistolta voi edes saada. Tai mitä hyötyä siitä olisi. Myös budjetin kanssa voi olla tiukkaa, eikä omassa kalenterissakaan ole varsinaisesti tilaa lisähommille. 

Parempaa viestintää pitäisi kuitenkin tehdä – joko siksi, että se on tuloskortissa tai siksi, että sen hyötyihin on jossain firman kulmapöydässä herätty. Tässä kohtaa moni googlaa ”viestintätoimisto” tai kysyy kavereilta, ketä te käytätte. Jos oikein hyvin käy, tekeillä voi olla hienon yhteistyön alku.  

Käyn nyt läpi muutamia käytännön tilanteita, joissa moni aloittaa kumppanuuden markkinointiviestinnän ammattilaisten kanssa. 

”Toimari nyt sinne talousmediaan”

Ehkä se yleisin tapaus on medianäkyvyyden hankkiminen. Onko yrityksesi esimerkiksi kovassa kasvuvauhdissa ja koette, että teistä pitäisi puhua jo mediassakin siinä missä markkinajohtajasta? Oletteko lanseeraamassa jotain uutta, jonka markkinaläpäisyyn ei riitä pelkkä mainonta, tai haluatte huomiota kovalle nimitysuutiselle? Pitäisi kirjoittaa tiedote, mutta kukaan ei ehdi. Tai jos tiedotteet eivät mene läpi missään, aiheet saattavat olla vääriä, tai tiedote kokonaan väärä työkalu näkyvyyden hankkimiseen. 

Viestintätoimisto rakentaa tarttuvat mediakulmat, hyödyntää suhteitaan medioiden kontaktoinnissa ja tuottaa myös sisällöt, jolla tuetaan muuta mediatyötä. Ansaittu näkyvyys oikeassa mediassa voi tuoda yrityksellesi merkittävän läpimurron jopa heti ensimmäisellä kerralla, ja sillä tuetaan myös erinomaisesti maksettua mainontaa. Viestintätoimisto voi esimerkiksi järjestää toimialansa haastajan lehden kanteen, ja sillä saadaan paitsi keskustelu käyntiin, usein myös myynnin puhelin soimaan. Jos budjettisi on rajallinen, mediapitchin kaltainen kertahanke voi olla yrityksellesi paras tapa aloittaa. 

Somea, jolla on merkitystä

Parin vuoden takainen sosiaalisen median mellakka on ehkä jo hieman laantunut, mutta painetta sinne menemiseen on edelleen. ”Pitäisi avata meidän firmalle Facebook, LinkedIn ja Twitter”, on muutama sanonut, ja siitä se keskustelu on lähtenyt. Viestintätoimistosta saat avun oikeiden kanavien valintaan, roolin määrittämiseen ja sisältökonsepteihin – ja tarvittaessa myös julkaise-napin painamiseen. 

Jotta sosiaalisesta mediasta saadaan myös mahdollisimman tehokkaasti tuloksia pelkän läsnäolon sijaan, kumppani voi auttaa vaikuttajayhteistöiden rakentamisessa ja mainonnassa.

Kalliolle, ei hiekalle

Varsinkin uudemmissa yrityksissä on usein tilanne, että suunnitelmallista viestintää ei tehdä ollenkaan. Mainontaan saatetaan jo panostaa, mutta viestinnän teemoja ja työkaluja ei ole ehditty miettiä. Jos olet saanut vastuullesi startata firmasi viestinnän, kumppani voi auttaa rakentamaan käytännönläheisen viestintäsuunnitelman, joka ohjaa tuloksekasta tekemistä ja brändin rakentamista esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin. 

Ulkopuolinen näkökulma voi olla arvokas kun kaivetaan esiin, mikä yrityksessäsi on lopulta kiinnostavinta. Puhuttelevalla viestinnällä luodaan tunnettuutta, erotutaan kilpailijoista ja houkutellaan alan parhaita tekijöitä. Ja jotta tarina saadaan kerrottua näkyvästi ulospäin, toimisto voi rakentaa luovat konseptit, sisällöt eri kanaviin ja esimerkiksi näyttävät visut.

Toimivat eväät yhteistyöhön

Kuinka sitten valita oikea kumppani lukuisten toimistojen joukosta? Jos kemiat kohtaavat ja puhe on suoraa heti alusta, se lupaa usein hyvää myös yhteistyön kannalta. Hyvä viestintätoimisto auttaa joustavasti kaikissa tarpeissa ja ottaa tarvittaessa muita kumppaneita mukaan. Ja aina voi vaihtaa, jos yhteistyö ei toimi ja toivottuja tuloksia ei saavuteta.  

Ennen puhelimen nostamista voi olla hyvä miettiä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita: 

1. Tiedätkö mitä viestiä? Eli onko yrityksellesi selvää, mitä viestejä ja millaista brändimielikuvaa halutaan välittää, vai onko syytä sparrailla nämä kuntoon? 

2. Mitä haluat saavuttaa? Nopeaa näkyvyyttä, suoria myyntiliidejä, trafiikkia sivustolle tai ennemminkin luoda pitkäjänteisen perustan viestinnän tekemiselle? 

3. Millainen budjetti viestinnälle on varattu? 1 000 vai 40 000 euroa? Tämä rajaa jo paljon sitä, mitä kannattaa priorisoida ja millaisia projekteja voidaan käynnistää. 

4. Millaiset markkinointiviestinnän resurssit yritykselläsi on käytössä? Eli hoituvatko esimerkiksi tekstit, kuvien muokkaus ja somepostaukset sisäisesti, vai tarvitsetko niihin ulkopuolista apua? Jos tarvitset, huomioi tämä budjetoinnissa. 

5. Löytyykö yrityksestäsi henkilöitä, jotka haluavat olla esillä mediassa tai somessa? Hyvät puhemiehet ja -naiset ovat arvokas, mutta ei kuitenkaan korvaamaton, apu viestinnälle. Muitakin keinoja on. 

Ja näin, olet jo pari askelta lähempänä tuloksellista viestintäyhteistyötä.

Vellu Peltola

Vellu Peltola

Partneri
vellu@korner.fi
050 551 9199