Tarvitseeko tähän jotain toimistoa? Vinkit viestinnän ensiostajalle

Suomalaisyrityksissä työskentelee iso joukko viestinnän ammattilaisia ja kokeneita markkinointiviestintäpalveluiden ostajia. Tämä teksti ei ole heille. 

Tekstin on tarkoitus auttaa heitä, joiden pöydälle firman viestintäasiat ovat tippuneet. Heitä, jotka pohtivat ehkä vasta ensimmäistä kertaa mahdollisuutta ulkopuolisen kumppanin käyttöön. 

Olen saanut työskennellä monen viestinnän ensiostajan kanssa urani aikana. Lähtötilanne on usein sama: ei tiedetä tarkasti mitä haetaan, paljonko kumppanin käyttö maksaisi ja mitä miltäkin toimistolta voi edes saada. Tai mitä hyötyä siitä olisi. Myös budjetin kanssa voi olla tiukkaa, eikä omassa kalenterissakaan ole varsinaisesti tilaa lisähommille. 

Parempaa viestintää pitäisi kuitenkin tehdä – joko siksi, että se on tuloskortissa tai siksi, että sen hyötyihin on jossain firman kulmapöydässä herätty. Tässä kohtaa moni googlaa ”viestintätoimisto” tai kysyy kavereilta, ketä te käytätte. Jos oikein hyvin käy, tekeillä voi olla hienon yhteistyön alku.  

Käyn nyt läpi muutamia käytännön tilanteita, joissa moni aloittaa kumppanuuden markkinointiviestinnän ammattilaisten kanssa. 

”Toimari nyt sinne talousmediaan”

Ehkä se yleisin tapaus on medianäkyvyyden hankkiminen. Onko yrityksesi esimerkiksi kovassa kasvuvauhdissa ja koette, että teistä pitäisi puhua jo mediassakin siinä missä markkinajohtajasta? Oletteko lanseeraamassa jotain uutta, jonka markkinaläpäisyyn ei riitä pelkkä mainonta, tai haluatte huomiota kovalle nimitysuutiselle? Pitäisi kirjoittaa tiedote, mutta kukaan ei ehdi. Tai jos tiedotteet eivät mene läpi missään, aiheet saattavat olla vääriä, tai tiedote kokonaan väärä työkalu näkyvyyden hankkimiseen. 

Viestintätoimisto rakentaa tarttuvat mediakulmat, hyödyntää suhteitaan medioiden kontaktoinnissa ja tuottaa myös sisällöt, jolla tuetaan muuta mediatyötä. Ansaittu näkyvyys oikeassa mediassa voi tuoda yrityksellesi merkittävän läpimurron jopa heti ensimmäisellä kerralla, ja sillä tuetaan myös erinomaisesti maksettua mainontaa. Viestintätoimisto voi esimerkiksi järjestää toimialansa haastajan lehden kanteen, ja sillä saadaan paitsi keskustelu käyntiin, usein myös myynnin puhelin soimaan. Jos budjettisi on rajallinen, mediapitchin kaltainen kertahanke voi olla yrityksellesi paras tapa aloittaa. 

Somea, jolla on merkitystä

Parin vuoden takainen sosiaalisen median mellakka on ehkä jo hieman laantunut, mutta painetta sinne menemiseen on edelleen. ”Pitäisi avata meidän firmalle Facebook, LinkedIn ja Twitter”, on muutama sanonut, ja siitä se keskustelu on lähtenyt. Viestintätoimistosta saat avun oikeiden kanavien valintaan, roolin määrittämiseen ja sisältökonsepteihin – ja tarvittaessa myös julkaise-napin painamiseen. 

Jotta sosiaalisesta mediasta saadaan myös mahdollisimman tehokkaasti tuloksia pelkän läsnäolon sijaan, kumppani voi auttaa vaikuttajayhteistöiden rakentamisessa ja mainonnassa.

Kalliolle, ei hiekalle

Varsinkin uudemmissa yrityksissä on usein tilanne, että suunnitelmallista viestintää ei tehdä ollenkaan. Mainontaan saatetaan jo panostaa, mutta viestinnän teemoja ja työkaluja ei ole ehditty miettiä. Jos olet saanut vastuullesi startata firmasi viestinnän, kumppani voi auttaa rakentamaan käytännönläheisen viestintäsuunnitelman, joka ohjaa tuloksekasta tekemistä ja brändin rakentamista esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin. 

Ulkopuolinen näkökulma voi olla arvokas kun kaivetaan esiin, mikä yrityksessäsi on lopulta kiinnostavinta. Puhuttelevalla viestinnällä luodaan tunnettuutta, erotutaan kilpailijoista ja houkutellaan alan parhaita tekijöitä. Ja jotta tarina saadaan kerrottua näkyvästi ulospäin, toimisto voi rakentaa luovat konseptit, sisällöt eri kanaviin ja esimerkiksi näyttävät visut.

Toimivat eväät yhteistyöhön

Kuinka sitten valita oikea kumppani lukuisten toimistojen joukosta? Jos kemiat kohtaavat ja puhe on suoraa heti alusta, se lupaa usein hyvää myös yhteistyön kannalta. Hyvä viestintätoimisto auttaa joustavasti kaikissa tarpeissa ja ottaa tarvittaessa muita kumppaneita mukaan. Ja aina voi vaihtaa, jos yhteistyö ei toimi ja toivottuja tuloksia ei saavuteta.  

Ennen puhelimen nostamista voi olla hyvä miettiä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita: 

1. Tiedätkö mitä viestiä? Eli onko yrityksellesi selvää, mitä viestejä ja millaista brändimielikuvaa halutaan välittää, vai onko syytä sparrailla nämä kuntoon? 

2. Mitä haluat saavuttaa? Nopeaa näkyvyyttä, suoria myyntiliidejä, trafiikkia sivustolle tai ennemminkin luoda pitkäjänteisen perustan viestinnän tekemiselle? 

3. Millainen budjetti viestinnälle on varattu? 1 000 vai 40 000 euroa? Tämä rajaa jo paljon sitä, mitä kannattaa priorisoida ja millaisia projekteja voidaan käynnistää. 

4. Millaiset markkinointiviestinnän resurssit yritykselläsi on käytössä? Eli hoituvatko esimerkiksi tekstit, kuvien muokkaus ja somepostaukset sisäisesti, vai tarvitsetko niihin ulkopuolista apua? Jos tarvitset, huomioi tämä budjetoinnissa. 

5. Löytyykö yrityksestäsi henkilöitä, jotka haluavat olla esillä mediassa tai somessa? Hyvät puhemiehet ja -naiset ovat arvokas, mutta ei kuitenkaan korvaamaton, apu viestinnälle. Muitakin keinoja on. 

Ja näin, olet jo pari askelta lähempänä tuloksellista viestintäyhteistyötä.

Vellu Peltola

Vellu Peltola

Partneri
vellu@korner.fi
050 551 9199

Tänäkään vuonna Oscareissa ei palkittu parasta elokuvaa

Tämä kirjoitus on kirjoitettu Oscar-gaalaa edeltävänä viikonloppuna ilman tietoa siitä, mikä elokuva voitti parhaan elokuvan palkinnon tai kuka valittiin parhaaksi naisnäyttelijäksi. Niillä tiedoilla, jotka sinulla tätä lukiessasi todennäköisesti ovat, ei ole merkitystä tämän tekstin osalta.

Oscar-gaala ei ole gaala, jossa palkitaan vuoden parhaat elokuvat, näyttelijät tai muut elokuva-alan merkittävimmät osaajat. Oscar-gaala on vuotuinen mediaspektaakkeli, jonka tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä siitä, että elokuvat ovat edelleen edes jollain tavalla merkittävä osa sekä koko viihdeteollisuutta että sitä, mihin ihmiset vapaa-ajallaan kiinnostuksensa ohjaavat.

Elokuva-ala on täynnä julkkiksia. He saavat palstatilaa perinteisessä mediassa, he pääsevät parhaiden keskusteluohjelmien sohville, he keräävät automaattisesti valtavan määrän someseuraajia ja niin edelleen. Kyllä, ihmisten mielenkiinto kohdistuu elokuva-alan tekijöihin. Jos he ovat julkkiksia. Otetaan esimerkki.

Kun nyt mahdollisesti maanantaina 25. helmikuuta luet tätä tekstiä, niin sekä kotimaisten kuin ulkomaisten uutissivustojen etusivut ovat täynnä Oscar-uutisia. Jos parhaan naispääosan Oscarin on saanut Glenn Close, ei hänen kuvaansa löydy amerikkalaisen tai suomalaisen uutismedian etusivulta. Jos palkinnon taas on voittanut Lady Gaga, on asia päinvastoin. Miksi? Koska Lady Gagaa klikataan useammin.

Uutiset, jotka etusivuilta löytyvät, koskevat ainakin puoliksi pelkästään naisten pukeutumista. Kotimaisissa medioissa toki kerrotaan myös kuinka lähes jokainen palkinto vietiin ”Jasper Pääkkösen nenän edestä”. Kun yleisö saadaan kiinnostumaan elokuva-alasta julkkisten ja vuotuisen pukugaalan nimissä, niin miksei heitä palveltaisi palkitsemalla suoraan yleisön mielestä paras elokuva?

Itse asiassa tänä vuonna ehdotettiinkin täysin uutta kategoriaa, jossa palkittaisiin ”paras suosittu elokuva”.  Bohemian Rhapsody ja Black Panther (sekä suomalaisten mielestä BlackKklansman) olisivat voineet olla kategoriaan sopivat ehdokkaat. Oscareissa palkinnot jakava akatemia haluaa kuitenkin säilyttää illuusion siitä, että palkinnot jaettaisiin puhtaasti laadun – ei suosion – perusteella.

Oscareissa palkitaan parhaat Oscar-kampanjat

Tärkeintä oikeiden peruselementtien (elokuvan laatu) lisäksi on vaikuttamistyö (lobbaus), jota elokuvan Oscar-mahdollisuuksien eteen tehdään. Ei ole ollenkaan tavatonta, että elokuvan Oscar-kampanjan budjetti on jopa kaksi kertaa niin suuri kuin kyseisen elokuvan varsinainen markkinointibudjetti. 

Oscar-kampanjat on aloitettu jo vuosi sitten. Ne ovat työllistäneet ihmisiä, jotka ovat oikeasti ammatiltaan Oscar-kampanjoitsijoita. He opastavat Oscar-toiveikkaita siinä kuinka käyttäytyä oikein, kumartaa oikeaan suuntaan ja kätellä oikealla otteella akatemian oikeita, vaikutusvaltaisia jäseniä. Leonardo DiCaprio ei esimerkiksi osannut näitä asioita silloin, kun hän oikeasti olisi ansainnut ensimmäisen tai toisen Oscarinsa.

Erinomainen suoritus riittää saamaan ehdokkuuden, mutta keskinkertainen kampanja ei riitä saamaan palkintoa. Vaaditaan vaikuttamisen ja kampanjoinnin ammattilaisia, jotka tekevät pitkän päivätyön palkittavan elokuvan tai henkilön eteen. Tämä varmasti monen lukijan mielestä kyseenalainen kuvio on kuitenkin se, joka pitää tämän gaalan itse elokuvaosuuden hengissä. 

Kun tuotantoyhtiöt ovat valmiita mälläämään kymmeniä miljoonia Oscar-unelmiinsa, lisää se itse palkinnon prestiisiä. Siitä tulee valtakamppailu. Ja valtahan on säilytettävä siellä, missä se on aina ollut. Oli kyseessä sitten elokuva-ala tai mikä tahansa muu.

Joel Häkämies

Joel Häkämies

Partneri
joel@korner.fi
045 1032 833

Oodi kirjoitustaidolle

Vaikka paljon puhuttu visuaalisuus, sisältöjen nopea kuluttaminen sekä ihmisten heikentynyt keskittymiskyky pakottavat ottamaan haltuun erilaisia (digi)taitoja nopealla tahdilla, on jäljellä yksi valtti joka ei vanhene: kirjoitustaito. 

Kirjoitustaidon merkitys nousee esiin useaan otteeseen työpäivän aikana. Jos ei nouse, voi olettaa että asiat ovat joko todella hyvin ja erilaiset tekstit soljuvat kuin itsestään tai sitten omaan kirjalliseen viestintään ei kiinnitä mitään huomiota (vaikka ehkä pitäisi).

Etenkin sisällöntuotantoon keskittyneen viestijän kynän alla on päivittäin useita erilaisia tekstityyppejä tiedotteesta somepostauksiin, mutta muunlaisia työtehtäviä tekevätkään eivät voi välttyä kirjoittamiselta. Sähköposteja lähetellään ja Twitterin kuvituskuvaan tarvitaan naseva lause. Joskus jopa sanan pituudella tai ulkoasulla on väliä, jos vaikkapa visuaalinen ilme vaatii tietyn näköistä sanaa. Etenkin tiiviissä tekstissä yksittäiset sananvalinnat saavat suuren arvon.

Ihan huikee juttu

Ihmisen oma sanapankki ei muodostu itsestään, vaan sen kartuttamisessa lukemisella on suuri merkitys. On arvioitu, että lukevan nuoren ihmisen sanavarasto on jopa 70 000 sanaa, kun taas kirjat syrjään sysänneellä sanavarasto jää 15 000 sanaan. Aina välillä on tarpeellista jäädä makustelemaan unohduksiin jääneitä tai täysin itselle uusia ilmauksia, sillä hyvin valittu sana voi välittää lukijalle tarkan mielikuvan ja suuren määrän informaatiota sekä tehdä asian ikään kuin eläväksi. Liian usein jäädään jumiin muoti-ilmauksiin, joiden ilmaisuvoima kuluu puhki. Tästä esimerkkinä viime vuosien muotisana huikea.

Tunteiden välittämistä tekstissä voi kiireessä tai laiskuudessa vältellä ja oikoa. Tähän avuksi ovat tulleet hymiöt, joista voi olla montaa mieltä. Kun halutaan alleviivata, että viesti ei ole töykeä, lisätään lauseen loppuun varmuuden vuoksi geneerinen hymynaama korostamaan viestiin haettua mukavaa sävyä. 

Hymiöillä on paikkansa, eikä maksa vaivaa pohtia jokaista pientä viestiä liian tarkasti, mutta monet hymiöt voisi korvata sanoin. Mitä jos kirjoittaisit sen niin, että se tuntuu? Kiitos, kiitos 🙂 vai lämmin kiitos. Valitsen jälkimmäisen.

Tulin, kirjoitin ja voitin

Myös oikeakielisyydellä on tehtävänsä uskottavassa viestinnässä. Vaikka kerrottava sisältö olisi kuinka vahvaa ja mielenkiintoista tahansa, yhdyssanavirheet ja puuttuvat pilkut saattavat latistaa tekstiä ja viedä tehoa itse asialta. Sanat edustavat niiden kirjoittajaa ja synnyttävät lukijalle mielikuvan viestin lähettäjästä.

Kornerilaisten blogiaiheita nyhdettäessä tuli huomattua, että luova kirjoittaminen ja asiantuntijateksti voi olla haastavin kaikista ja saada aikaan kiemurtelua. Blogikirjoitukseen pitäisi saada kieliopin ja sananvalintojen lisäksi asiaa ja persoona kohdalleen. Tällöin konkretisoituu se, että kirjoituksella joutuu paljastamaan jotain itsestään muille, homma menee henkilökohtaiseksi ja kaikkea edessä listaamaani alkaa miettiä erityisellä ajatuksella.

Viestinnällä voimme vaikuttaa ja viesti on usein sanoja. Digiaikana jopa korostetun usein kirjoitettuja sanoja. Pitäkää siis mielessä vanha viisaus: tulin, kirjoitin ja voitin.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Sponsoroitko väärää urheilijaa?

Viisi suomalaista urheilijaa: Iivo Niskanen, Kaisa Mäkäräinen, Sanna-Maria Seilamo, Arto Saari ja Joni Humaloja. Ketä sinun yrityksesi lähtisi sponsoroimaan?

Jos vastauksesi on Iivo Niskanen, niin yritäpä uudelleen. Maastohiihdon kaksinkertainen olympiavoittaja ja Suomen kolminkertainen Vuoden urheilija on toki varsin validi vaihtoehto – jos yrityksesi myy metsäkoneita tai havittelee ylivoimaista markkinajohtajuutta energiajuoma-alalla. Mutta muissa tapauksissa Iivo Niskasen tuoma arvo juuri sinun yrityksellesi on suhteellisen heikko hintalappuunsa nähden. 

Miksi? No ensinnäkään Iivo Niskanen ei erityisemmin viihdy julkisuudessa. Hänen somekanavansa ovat ehkä kohtalaisen aktiivisia, mutta sisällöltään tavallisia. Mestarihiihtäjä kirjoittaa sponsorinsa sivulle myös blogia, mutta sen sisällöstä innostuvat vain maastohiihdon suurimmat ystävät. Ja niitä löytyy muuten Suomen lisäksi lähinnä Norjasta. Ja kun kaikesta tästä huolimatta Niskasen takaa löytyy jo valmiiksi maailmankin mittapuulla massiivisia yrityksiä, on sinun verrattain pieni puulaakisi todennäköisesti hierarkian häntäpäässä silloin kun Niskanen jakaa tarkasti rajattua näkyvyyttään tukijoilleen. 

Tiivistettynä Vuoden urheilija Iivo Niskanen on siis valtaosalle yrityksistä huono valinta sponsoroitavaksi urheilijaksi. Tämä ei ole haukku Niskaselle, joka kiistämättömänä kansainvälisen tason huippu-urheilijana käyttää aikansa mieluummin tasatyöntönsä treenaamiseen kuin Twitter-tilinsä päivittämiseen. En myöskään väitä, etteikö metsiemme mystisiä marginaalilajin mustikkasoppapartoja, eli maastohiihtäjiä, kannattaisi sponsoroida. Esimerkiksi suosittu YouTube-vloggari (ja siinä sivussa tuore maastohiidon kolminkertainen olympiavoittaja) Johannes Høsflot Klæbo on sponsoroinnin näkökumasta yksi tämän hetken mielenkiintoisimpia urheilijoita. Toisin kuin Iivo Niskanen.

Näkyvät urheilijat eivät aina loista Urheiluruudussa

Kerta Niskanen ei kelpaa, niin kuka sitten? Mikäli tavoittelet vanhemman ikäryhmän huomiota perinteisin medianäkyvyys- ja mainostusmittarein, valitset Kaisa Mäkäräisen. Mäkäräinen on tuoreimman Sponsor Navigator -tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväen parissa maan seuratuin urheilija (Iivo Niskasen ollessa sijalla seitsemän). Perinteisten medioiden lisäksi Mäkäräinen on Niskasta huomattavasti seuratumpi myös somessa (Mäkäräisellä eri somekanavissa yhteensä yli 306 000 seuraajaa vrt. Niskasen 96 000). Kaiken lisäksi ampumahiihto kerää lajina maastohiihtoa selvästi suuremman seuraajakunnan monille suomalaisyrityksille tärkeillä Keski-Euroopan markkinoilla, kuten Saksassa ja Ranskassa. 

Jos taas yrityksesi tavoittelee sponsoroitavan urheilijansa kautta sotavuosien jälkeen syntyneitä kohderyhmiä, unohdat perinteiset suomalaislajit ja Sponsor Navigator -tutkimukset. Nuorten parissa urheilijan somepresensillä on nimittäin jo suurempi merkitys kuin voitetuilla mitaleilla tai saavutetulla TV-ajalla. Vaikka fitness-urheilija Sanna-Maria Seilamoa ei nähdä ehkä Urheiluruudussa tai Urheilulehdessä, on hänellä silti pelkästään Instagramissa jo lähemmäs 280 000 seuraajaa. Se on enemmän kuin vaikkapa Alexander Barkovilla, Kiira Korvella ja Iivo Niskasella yhteensä.

Mikäli taas haluat sponsoroitavaltasi sekä urheilumenestystä, nuorison huomiota että ennen kaikkea laajaa kansainvälistä näkyvyyttä, valitset Arto Saaren. Niin teki myös Finnair, joka toteutti Saaren kanssa historiansa menestyneimmän mainoskampanjan. Vuoden urheilija äänestyksessä Saari ei ole kyllä koskaan sijoittunut, mutta hänen meriiteistään löytyy muun muassa valinta maailman parhaaksi rullalautailijaksi. Ja vaikka keihäänheittäjiä ja painijoita uppiniskaisesti äänestävät vanhan liiton urheilutoimittajat ehkä muuta luulevat, on Saari vaikkapa Yhdysvalloissa tai Aasiassa sata kertaa tunnetumpi suomalaisurheilija kuin Iivo Niskanen.

Sitten on vielä Joni Humaloja. Hän pelaa Playstationia ja tekee siitä videoita YouTubeen. Ja niitä videoita on katsottu yhteensä yli 100 miljoonaa kertaa. Vertailun vuoksi Iivo Niskasen 50 kilometrin olympiakultahiihtoa on katsottu YouTubesta reilut 170 000 kertaa.

Joten mieti vielä kerran, keneen urheilijaan yrityksesi sponsorointibudjetin sijoitat. Ja mikäli kaipaat apua etsiessäsi juuri sinun yrityksesi kohderyhmälle parhaiten sopivaa yhteistyöurheilijaa, ota meihin yhteyttä. Meillä kun on yritysten urheilijayhteistyöstä kokemus, kontaktit ja tulokset.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

2019 on videoiden vuosi – Miten videosisältösi erottuu massan keskeltä?

Videosisältö dominoi nyt kaikkialla. Valtaosa sisällöstä, jota kulutamme vuoden 2019 aikana on videota, ja liikkuva kuva on myös algoritmien suosiossa. 

Mutta miten erotut videosisällön avulla vuonna 2019? Tässä muutama vinkki, joiden avulla yrityksesi erottuu edukseen massan keskeltä.

Herätä huomio heti

Kovan kilpailun myötä videosi ensimmäiset kolme sekuntia nousevat elintärkeiksi etenkin sosiaalisessa mediassa. Älä siis aloita mustalla ruudulla tai staattisella kuvalla, vaan varasta katsojan huomio heti alusta alkaen. Miten se tehdään? Käytä visuaalista tykitystä, värejä tai tuo esiin vaikuttaja, jonka kanssa teette yhteistyötä. 

Ensimmäisten sekuntien lisäksi kuvasuhteella on paljon merkitystä. Esimerkiksi Instagramissa näkee 1.91:1 -kuvasuhteella tehtyjä mainoksia, jotka näkyvät feedissä melko pienenä. Suosi Instagramissa vertikaalista videota, joka vie ison osan näytöltä ja saa enemmän huomiota. Tarkista myös muiden kanavien kuvasuhteet, jotta saat kaiken hyödyn irti videostasi.

Somessa kannattaa huomioida, että videon pitää toimia ilman ääntä. Välittyykö viesti, kun videosi katsotaan kiireen keskellä tai kahvitauolla puhelimen ollessa äänettömällä? 

Lisää rehellistä tarinointia

Lyhytikäinen, nopea ja ajan hermoilla oleva visuaalinen viestintä kasvattaa edelleen suosiotaan vuonna 2019. Instagram Storiesin kulutus ylittää jo feedin selailun, ja tarinoita voi lisäksi jakaa Snapchatissa, Facebookissa, Youtubessa ja WhatsAppissa.

Yrityksille sosiaalisen median tarinankerronta toimii sisällön tasapainottajana. Nyt haetaan raakaa, rehellistä ja arjen asioita esiin tuovaa sisältöä. Nosta esille persoonia, fiilistä, paikkoja, lempiruokia ja epäonnistumisia. Ole vuorovaikutuksessa, kommentoi ja jaa yrityksestäsi julkaistua sisältöä. Osallistukaa ja näyttäkää, että olette osa yhteisöä!

Tarinoiksi kelpaavat sekä kuvat että videot. Kuvallinen tarina näkyy katsojalle kuitenkin vain viisi sekuntia, kun videotarina 15 sekuntia. Huomioi tarinoiden yhtenäistäminen, eli käytä samoja fontteja ja tyylejä, jos julkaiset useampia tarinoita saman päivän aikana. Visuaalisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla aivan loppuun asti hiottua: Instagram Storiesissa menestyvät kotikutoiset ja pintaa syvemmällä sukeltavat sisällöt.

Kokeile livevideota

Vuonna 2019 kuvataan enemmän livevideoita Instagramiin, Youtubeen ja Facebookiin.  Videoiden ei tarvitse olla elokuvalaatua, mutta kiinnitä huomiota visuaalisuuteen. Sopiihan tausta, valotus, asiat ja esineet siihen, mitä haluat viestiä?

Pohdi myös, mitä hyötyä videosta on potentiaaliselle asiakkaallesi? Miksi se pitäisi katsoa? Harkitse liveä vain, jos sille löytyy hyödyllinen tarkoitus. Parhaimmillaan reaaliaikaiset videot herättävät kiinnostuksen, tarjoavat tietoa ja sitouttavat. Livessä voi olla esimerkiksi ”behind the scenes” -materiaalia, demoja ja vastauksia asiakkaiden kysymyksiin.

Viime vuonna Instagram julkaisi oman videopalvelunsa IGTV:n ja Facebook suoratoistopalvelu Facebook Watchin. Molemmat jäivät pimentoon, mutta alustoihin satsataan varmasti tänä vuonna. Nähtäväksi jää, omaksuvatko käyttäjät nämä kaksi palvelua vuoden 2019 aikana?

Miksi videota?

Video toimii monenlaisen sisällön jakamisessa: niiden avulla voit kertoa yrityskulttuurista, herättää tunteita, osallistua ajankohtaiseen keskusteluun tai muistuttaa parhaista asiakaskokemuksista.

Video herättää herkemmin katsojan huomion, ja se on tehokkaampi tapa saada yleisö tykkäämään, jakamaan ja kommentoimaan. Ne tarjoavat myös reaaliaikaista analytiikkaa. Eiköhän tässä ole jo riittävän monta syytä?

Jos yrityksesi kanavista ei vielä löydy videoita, nyt on niiden aika. 2019 on videoiden vuosi, ja inspiraatiota löytyy monesta kanavasta. Kaiken sisällön ei tarvitse olla viimeisen päälle suunniteltua, tänä vuonna kaivataan arkea ja aitoutta.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181

Korner muutti Rikhardinkadulle

Viestintätoimistomme on muuttanut Kaartinkaupunkiin, osoitteeseen Rikhardinkatu 2. Kornerin löytää jatkossa rakennuksen neljännestä kerroksesta.

“Sijainti on parempi ja uudet tilat ovat nykyiselle, kasvaneelle porukalle toimivammat. Kiitos vielä muutto- ja sisustuskaksikolle Joelille ja Lauralle aherruksesta. Minun silmääni uusi toimistomme on samalla tyylikkään arvokas ja urbaanin nuorekas, ja on kiva toivottaa vieraat tervetulleeksi jatkossakin”, partneri Vellu Peltola toteaa.

Ensimmäisen erityismaininnan saavat muskettisoturilla varustettu kakluuni ja kaksi vessaa. Sijainnin myötä partnerit pystyvät myös paremmin integroitumaan keskustan elämään.

“Myönnettävähän se on: oli aika palauttaa Timo Paloste takaisin luonnolliseen elinympäristöönsä”, Vellu päättää.

ManaGeri oli hakusessa – Saimme tuplasti girlpoweria sekä Spice Girlsin comebackin

Korner haki elo-syyskuussa manageria aloittamaan firman oman markkinoinnin. Yli  viidenkymmenen hakijan joukosta palkkasimme lopulta kaksi haastatteluissa loistanutta. Kysyimme heiltä miksi hakivat, minkälaisesta taustasta tulevat ja mitä haluavat Kornerissa saada aikaiseksi. Julkaisemme heidän vastauksensa sensuroimattomina alla.

Mikä sai hakemaan Kornerille?

Laura:  Kornerilla aukesi loistava mahdollisuus lähteä kirkastamaan ja rakentamaan brändiviestintää kiinnostavaan uuteen firmaan, vahvan osaamisen ja kovan tekemisen ympärille.

Janette: Yleensä työpaikkoja hakiessa pitää kertoa kaikki mahdolliset tiedot, kuten jokaisen edellisen työn alkamis- ja päättymisajankohdat. Se on muuten tuskaista hommaa. Kornerin sivuilla oli vain laatikko: ”Kerro meille itsestäsi” tai jotain vastaavaa. Kiinnostuin heti!

Laura: Kornerin rivien välistä oli luettavissa omaan työtapaani istuva, sopivan suorasukainen meininki ja mahdollisuus liata kädet kunnolla.

Janette: Mulle tärkeintä on hyvä fiilis ja mielenkiintoiset projektit. Korner on rohkea, aito ja juuri sopivan kokoinen viestintätoimisto. Mun mielestä ollaan täydellinen match. Ja pääsin vihdoin viestintätoimistoon, oon haaveillut siitä opintojen alusta alkaen. 

Minkälaisesta taustasta tulet Kornerille?

Janette: Seitsemän vuotta vietin ”Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa” Vaasassa, ensin yliopistossa viestintää ja sen aikana + jälkeen toimittajan hommia Pohjalaisessa, Ilkassa ja Vaasan Ikkunassa. Viimeksi työskentelin PR-koordinaattorina hyvinvointialan yrityksessä. Vastuullani oli ”pienen” hyvinvointikiertueen järjestäminen, kiersimme kuudessa kuukaudessa Suomen jokaisessa 107 kaupungissa.

Laura: Hyppäsin Kornerin kelkkaan natiivistartupin johtoryhmän luovalta puolelta, jota ennen olen työskennellyt myös pienyrittäjänä tapahtumien visuaalisen tuotannon parissa sekä toimistopuolella tapahtumissa (kenttätyöstä puhumattakaan.. eli siitä ei puhuta). Taustaltani löytyy vahva kokemus sisältöjen, visuaalisen viestinnän, sisällöntuotannon ja elämyksellisen markkinoinnin parista.

Mitä haluat saavuttaa Kornerilla?

Janette: Haluan kehittyä entistä paremmaksi, etenkin sisällöntuottajana, mutta myös media- ja vaikuttajaviestinnässä. Toki haluan myös siivittää asiakkaita onnistumisiin ja saada uusia, mielenkiintoisia projekteja työn alle.

Laura: Kornerin omassa markkinoinnissa riittää rajattomasti mahdollisuuksia – tavoitteenani on rakentaa kestävä pohja tuleville vuosille sekä laajentuvalle tekemiselle ja kirjoittaa Kornerin nimi isolla katukuvaan.

Ja kyllä, Spice Girls ilmoitti marraskuun alussa tekevänsä comebackin. Keikat myytiin loppuun tunneissa. Viva forever!

Toinen tilikausi voitollinen – harrastamisen aika on ohi

Kornerin toinen tilikausi oli voitollinen. Liikevaihtoa kertyi 1,04 miljoonaa, ja viivan alle jäi verojen jälkeen yli 75 tuhatta euroa.

”Tässä on nyt kaksi vuotta harjoiteltu yrittäjyyttä omalla meiningillä ja on kiva huomata, ettei tässä nyt ainakaan kaikkea väärin tehdä”, Joel kommentoi.

Kakkosvuonna Kornerista siirtyi eteenpäin perustamisesta asti mukana ollut Antti Koirikivi ja joukkoomme liittyivät Veera Tuhkala, Jussi Kotila sekä Saku Uotila – kaikki Jyväskylän Yliopistossa viestintää opiskelleita. Lisäksi kiireapua ja uusia kumppaneita on löytynyt ilahduttava määrä useasta eri suunnasta. 

”Tässä vaiheessa, näin pienessä porukassa, on tärkeää sopia joukkoon. Haluamme luoda oman kulttuurimme, ja asiakastyönkin kannalta on tärkeää, että kaikki tulevat keskenään hyvin toimeen”, Timo kuvailee uusia rekrytointeja.

Asiakkuuksia on tullut taloon vanhojen kontaktien, entisten yhteistyökuvioiden ja satunnaisten kohtaamisten kautta.

”Kornerissa lyödään nyt kakkosvaihdetta silmään ja aletaan tehdä töitä sen eteen, että näyttäydymme vahvana vaihtoehtona myös niille, jotka eivät tunne meitä entuudestaan”, sanoo Vellu.

”On aika ottaa seuraava askel ja aloittaa Kornerin oman brändin rakentaminen. Meillä on hyvä vakaa perusta kahden vuoden rehkimisen jälkeen, ja nyt pitää panostaa kasvuun”, Joel lisää.

Korner muuttaa

Muutos ja kehitys. Kaksi avainsanaa Kornerin kolmantena toimintavuotena. Yksi merkittävimmistä muutoksista on toimiston muutto. 

Kaksi vuotta Liisankadulla ovat olleet jokaisen kornerilaisen kohdalla ainutlaatuista aikaa. Jokainen 27:aan astunut on ihastellut Edelfeltin vanhaa ateljeeta. Ainutlaatuisempaa toimistotilaa saa Helsingistä hakea, ja moni vierailija onkin kysellyt tilan vapautumisen perään.

Kasvu edellyttää kuitenkin uusia maisemia, ja jatkossa Kornerin löytää Kaartinkaupungista Rikhardinkadulta vanhasta oikeusministeriöstä.

“Eihän vanha oikeusministeriö nyt mikään taideateljee ole, mutta löysimme täydelliseltä paikalta meille täydelliset tilat. Ja jotain historiaahan tässäkin on, sillä firman perustamista juhlistettiin nurkan takana Savoyssa. Lisäksi tässä kiinteistössä on ollut aiemminkin Häkämiehiä”, Joel kommentoi viitaten Kari Häkämiehen aikaan oikeusministerinä.

Uudet tilat valmistuvat loppuvuodesta, ja sisustus- ja muuttoprojektia voi seurata Kornerin Instagramista.