Kesätyömuistoista ikimuistoisimmat 35 vuoden haitarilla

Korkeavuorenkadun viestintätoimistoon on vuosien saatossa eksynyt osaajia niin eri toimialoilta kuin vuosikymmeniltä. Osa on päässyt aloittamaan työuransa suoraan viestinnän parissa, osa on hankkinut jännetuppitulehduksen kastelukannua kantamalla ja osa mennyt vahingossa pekkaspäivänä työmaalle. 

Elokuun alku on hyvä hetki muistella menneitä ja nostaa esiin ikimuistoisimpia kesätyökokemuksia sekä niistä kertyneitä oppeja. Ensimmäisenä mainittakoon Timo Palosteen käteen jäänyt pensselivarmuus, joka näkyy myös tämän päivän työnjäljessä.

Missä kaikkialla kornerlaiset ovat kesätöitään ahkeroineet?

Työyhteisön kasvuloikka 13-päiseksi tiimiksi tarkoittaa sitä, että kesätyömuistoja on kertynyt useita kymmeniä. Tuorein kesätyökokemus löytyy Saanalta, joka ensimmäisenä koronavuonna 2020 päätyi kesätöihin Helsingin kaupungin viestintään. Joitakin vuosia aikaisemmin Timo kartutti pensselivarmuuttaan maalausliikkeessä, jossa työt alkoivat aamuvarhain unihiekat silmillä. Vuosi oli 1985. Tästä ei mennyt kuin 14 vuotta eteenpäin, kun Vellun tie vei Kempeleen kunnalle. Seitsemän vuotta myöhemmin Joel löysi itsensä Kotkan satamasta, ja tuona samaisena vuonna konsulttimme Veera aloitti kesätyöt kotikuntansa kirjastossa.

Ninan ikimuistoisin kesätyömuisto sijoittuu Korpilahden mansikkatilalle, jossa tuntipalkka oli rapsakat 4 euroa. Jussi päätyi Oulun Torinrannassa sijaitsevaan kahvilaan, Nilla Turisti-Infolle reissubloggaajaksi, Janette Vilppulan hautausmaalle, Anni Stockmannin kassalle, Sonja K-Supermarketiin ja Kaisla kuntosalin asiakaspalveluun.

Onko jokin kesätyömuisto jäänyt erityisesti mieleen?

Saana: “Helsingin kaupungin viestinnässä tein aika paljon haastatteluja esimerkiksi katutöiden etenemisestä ja ympäristöasioista. Tuurasin kerran juttukeikalla kollegaa. Olin ymmärtänyt, että tehtäväni on tarkkailla erästä tilaisuutta ja kirjoittaa sitten siitä yleispätevä juttu. Johonkin oli hävinnyt tieto, että tehtäväni on myös haastatella Helsingin kaupungin silloista pormestaria. Vedin haastattelun siis lonkalta.”

Veera: “Ikimuistoisin hetki oli, kun joku sankari oli laittanut kirjaston ulkopuolella sijaitsevaan, seinässä olevaan kirjojen palautusboksiin koirankakkaa (toivottavasti koiran, I guess) ja jouduttiin tyhjentämään siellä killuneet kirjat ja lehdet.”

Vellu: “Kaavoitus- ja maankäyttötiimissä mittamiehen apulaisena tapahtui monta hauskaa hetkeä konkareiden takapenkillä istuessa. Yksi mieleenpainuvimmista oli, kun menimme kaavoittamaan yksityishenkilön uutta autotallia. Työkaverit mittailivat eri suunnista pitkään, ja tupakkia kului. Pitkän päänraapimisen jälkeen tiiminvetäjä huudahti, että ”ainiin tämä on se talo, joka me piirrettiin vinoon. Siksi nämä luvut ei täsmää.”

Jussi: “Ikimuistoisin työtilanne Oulun Torinrannan kahvilassa sattui Qstock-festivaalin aikaan, kun myin pienelle käkkäräpäiselle, mutta lauantai-illan asiakaskuntaan nähden poikkeuksellisen hyväkäytöksisille miehelle olutta muovituoppiin. Myöhemmin sain kuulla, että se käkkäräpäinen pikku-ukko oli Qstockin headlinerina esiintynyt.”

Nilla: “Työkseni kiersin Suomea ja kirjoitin reissublogia eri kohteista. Kun illalla painoi päänsä tyynyyn Puijonsarvessa, oli aamupalapöydässä otettava puhelin korvalle ja soitettava seuraavaan kohteeseen. Lempeähkön 20-vuotiaan Varpusen ääni kantoi yli puhelinlankojen, eikä kieltäviä vastauksia tullut kesän aikana eteen. Kesätöistä jäi kuitenkin käteen ylinopeussakko, joka napsahti kesätyön ensimmäisenä päivänä matkalla kohti Savonlinnaa.”

Janette: “Kukkien istuttaminen ja niistä huolehtiminen oli erittäin terapeuttista. Pidin työstä jopa niinkin paljon, että sain oikeaan käteeni jännetuppitulehduksen kastelukannun kantamisesta.”

Sonja: “Kerran olin itsepalvelukassalla ja näin, kun nuori poika asteli pelaamaan pelikoneita. Huikkasin, että tulee näyttämään paperit. Katsoin, että naama täsmää ja ikäkin riitti. Päästin hänet pelaamaan. Siinä hetken seisoin ja kävin mielessä vielä hänen syntymävuottaan ja tajusin, ettei hän ollutkaan vielä täysi-ikäinen. Yhdessä nauroimme tilanteelle, kun hänkin kertoi olleensa yllättynyt, että pääsikin hetkeksi pelaamaan.”

Mitä oppeja kesästä jäi käteen?

Saana: “Kunhan pysyy tyynenä ja ei mieti mokanneensa, niin yleensä kaikki menee lopulta hyvin. Kuuntelemalla toista ei lopulta ole kovin vaikea keksiä kysyttävää.”

Vellu: “Kokemuksen tuoma rentous työntekoon. Näillä vuosilla jo onneksi itsekin ymmärtää, ettei turha hötkyily johda mihinkään.”

Nina: “Kypsän mansikan tunnistaa yleensä väristä, ylikypsän koostumuksesta. Lisäksi joskus on ihan ok suhtautua omaan aikaan arvokkaampana asiana kuin 4€/h.”

Joel: “Tärkein oppi tuli kantapään kautta: oli Meripäivätorstai Kotkassa. Klo 5.15 ylös, nopea aamupala ja pyörän selkään muutaman kilometerin työmatkaa taittamaan. Perillä satamassa oli yllättävän autiota. Kun ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla puoli seiskaan mennessä soitin työnjohtajalle. Herätin hänet. “Niin joo, eipä kukaan halunnut muistaa Häkämiehelle kertoa, että Meripäivätorstaina otetaan aina pekkanen. (Googlaa “pekkanen”).  Mee sinäkin kotiisi sieltä.” En muistaakseni heti mennyt, vaan pesin muutaman koneen ihan vaan protestina, ennen kuin siirryin meripäivien viettoon.”

Kaisla: “Aina kannattaa avata suunsa ja hieroa tuttavuutta – olivat lähtökohdat keskustelulle mitkä tahansa. Uteliaisuus on sekä asenne että taito, joka kantaa elämässä pitkälle. Sitäkin on mahdollista treenata!”

Milloin on paras aika ylittää uutiskynnys?

Uutiskynnys ylittyy, kun juttu julkaistaan mediassa. Kynnyksen korkeus vaihtelee kuitenkin päivästä toiseen ja viime aikoina se on ollut poikkeuksellisen korkealla koronan ja Ukrainan sodan myötä. Silti osaava viestijä tietää, milloin kynnyksen ylittämistä kannattaa yrittää – ja ennen kaikkea milloin ei. 

Aloitetaan esimerkillä elävästä elämästä.

Syksyllä 2015 tein mediaviestintää eräälle tapahtumalle. Se kiinnosti toimittajia, sillä pari mediaa julkaisi tapahtumasta ennakkojutun. Suurin osa toimittajista halusi kuitenkin ymmärrettävästi tulla tekemään juttunsa paikan päälle itse tapahtumaan. 

Kaikki näytti hyvältä vielä tapahtuman aattona. Kunnes noin puoli yhdentoista aikaan illalla Pariisissa käynnistyi traaginen, yli 130 ihmistä tappanut terrori-iskujen sarja. Se vei seuraavana päivänä lehdistä tilan –  sekä lauantaivuorossa olleiden toimittajien työajan. 

Meidän tapahtumaan ei tullut lopulta yhtään toimittajaa, sillä tuona lauantaina Pariisin terrori-iskut nostivat uutiskynnyksen taivaisiin. Lähes minä tahansa muuna uutispäivänä tapahtumamme olisi päässyt kynnyksen yli, eli siitä olisi julkaistu mediaan juttu. Sillä maailmaa mullistavien päivien vastapainoksi on aina myös hiljaisia hetkiä, jolloin uutiskynnys voi olla erittäin alhainen

Voiko uutiskynnyksen korkeutta ennakoida?

Viime aikoina uutiskynnyksen rimankannattimina ovat olleet korona ja Ukrainan sota, jotka ovat vuorotellen vieneet valtaosan suomalaisesta mediatilasta. Moni viestijä onkin joutunut miettimään, onko vakavien uutisten keskellä hyvä hetki yrittää uutiskynnyksen ylitystä vaikkapa jollain vähän kepeämmällä aiheella? Vai olisiko uutisen läpimenon kannalta nyt vain fiksumpaa odottaa parempia aikoja?

Odottamista hankaloittaa se, että uutiskynnyksen nousemista ja laskemista on lopulta mahdotonta ennustaa. Aina voi tulla jotain uutta yllättävää tietoa – eli uutinen – juuri sillä samaisella hetkellä, kun tiedotteesi lähtee jakoon medialle. Pahimmillaan se voi olla esimerkiksi terrori-isku. Ja parhaimmillaan… noh, hyvät jättiuutiset ovat harvoin yllättäviä, mutta mainitaan nyt vaikka Martti Ahtisaaren Nobel-palkinto sekä Lordin Euroviisuvoitto.

Silti usein uutiskynnyksen korkeudesta voi kuitenkin esittää valistuneita arvauksia: Korona-pandemian osalta vaaran merkit olivat maailmalla ilmassa jo kauan ennen kuin tilanne räjähti käsiin Suomessa. Myös Ukrainan tilanteen kärjistymisestä kuulimme viikkojen ajan varoituksia, ennen kuin täysimittainen sota syttyi.

Monia muita mediatilan täyttäviä ja uutiskynnyksen taivaisiin nostavia tapahtumia on kuitenkin myös varsin helppo ennakoida. Esimerkiksi suuret vaalipäivät löytyvät kalenterista jo vuosia etukäteen, joten osaava tiedottaja jättää medioille tuolloin vaalirauhan. Urheilutoimituksia taas ei kannata lähestyä silloin, kun käynnissä on kesäolympialaiset tai muut viikkoja kestävät suurtapahtumat. Ja yleensä suuret talousuutiset tulisi ajoittaa johonkin muuhun hetkeen kuin vuodenvaihteeseen.

Ellet sitten pyri tarkoituksella väistelemään mediahuomiota. Sekään ei nimittäin ole poikkeuksellista, että lähettäjänsä huonoon valoon asettava (usein lakisääteinen) tiedote julkaistaan sattumalta myöhään perjantai-iltapäivästä, kun arkiviikon virka-aika on juuri päättymässä ja valtaosa toimittajista on lähdössä viikonlopun viettoon.

Uutiskynnyksen korkeuden voi katsoa kalenterista

Usein uutiskynnyksen arvioimiseen riittääkin pelkkä vilkaisu almanakkaan. Uutiskynnys kun on aina sidottu myös toimituksien resursseihin. Urheilutoimituksia lukuun ottamatta valtaosa toimittajista työskentelee arkipäivisin. Ja vaikka internetistä ei tila lopu, niin paperilehdestä tai puoli yhdeksän uutisista se loppuu. Siksi myös medioissa pyritään ennustamaan tulevaa. Esimerkiksi sanomalehden sunnuntainumero on usein 75-prosenttisesti valmis jo perjantaina.

Matalimmillaan uutiskynnys onkin perinteisesti maanantaiaamusta, kun toimituksien henkilöstö- ja median tilaresurssit ovat suurimmillaan. Silloin uusiin uutisaiheisiin ehditään perehtyä parhaiten, ja hyvästä ideasta leivotaan helposti laajempikin juttu.

Toisaalta arkipäivisin tiedotteita tulee aina määrällisesti eniten, ja täten myös kilpailu mediatilasta on kovinta. Siksi pienemmille – ja toimittajan näkökulmasta nopeille sekä helppotöisille – uutisille kynnys voikin olla matalimmillaan viikonloppupäivästä, kun verkkoa päivittävä toimittaja joutuu etsimällä etsimään uutta uutisoitavaa.

Muutenkaan viikonpäivät eivät ole veljiä etenkään medioissa, joissa julkaisupäivä ei ole joka päivä. Maanantaisin ja torstaisin ilmestyvässä paikallislehdessä uutiskynnys on korkeimmillaan sunnuntaina ja keskiviikkona – ja matalimmillaan silloin kuin ”vanha” lehti on juuri julkaistu. Eri aloilla uutiskynnystä saattaa yhä määrittää myös johtavan lehden julkaisupäivät: Kauppalehti ilmestyy arkipäivisin, Urheilulehti keskiviikkoisin ja Seiska perjantaisin.

Eikä toki seitsenpäiväisiäkään lehtiä julkaista 365 päivänä vuodessa. Perinteitä vaalien, uutiskynnys onkin Suomessa korkeimmillaan jouluaattona. Ja toisaalta taas kesällä – kun Suomi lomailee mutta media ei – on uutiskynnys kaikista matalimmillaan.

Siksi tiedotetta lähettäessä tai toimittajalle soittaessa kannattaa aina ensin katsoa mitä maailmalla tapahtuu – tai vilkaista ainakin kalenteriin.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Consultant
jussi@korner.fi
+358 44 090 1408

Suunnittele sisältösi kohderyhmälähtöisesti – sisältöstrategia on sisällöntuotannon perusta

Usein sisällöntuotantopuuskan iskiessä organisaatiolla on suuri into sekä perustaa vauhdilla uusia kanavia että rustailla sisältöjä miettimättä pidempää draaman kaarta. Totta on, että suunnittelutyö vaatii työtä, aikaa ja ajatusta, mutta sisältöstrategian avulla sisällöntuotanto kuitenkin tuottaa myös tuloksia, ei typisty satunnaiseksi Facebook-postailuksi, eikä lopahda alkuinnostuksen jälkeen. 

Sisältöstrategia on kaiken sisällöntuotannon ja sisältömarkkinoinnin lähtöpiste, joka johdetaan organisaation strategiasta ja viestintästrategiasta. Se on ikään kuin tavoitteellinen suunnitelma siitä, miten organisaatio puhuttelee ja tapaa yleisönsä eri kanavissa, ja miten sisältöä tehdään niin, että se tukee liiketoimintaa.

1. Määritä kohderyhmät ja tarkenna ostajapersoonat

Organisaation on elintärkeää tuntea kohderyhmänsä ja niiden takaa löytyvät ostajapersoonat, eli tarkat kuvaukset henkilöistä, jotka edustavat kohderyhmää. Kenen kanssa keskustelemme sisältöjen kautta? Samanlaiset sisällöt eivät puhuttele kaikkia, joten kohderyhmälähtöisyys on pidettävä koko ajan mielessä.

Kun kohderyhmät ja niiden prioriteettijärjestys on määritelty, ostajapersoonien kanssa kannattaa mennä hyvin käytännönläheiselle tasolle ja rakentaa persoonista ihan oikeita ihmisiä. Minkä ikäinen ostaja on, missä hän asuu, mitä henkilö harrastaa, minkälaista työtä hän tekee, mikä häntä motivoi ja mitä hän ajattelee ja tuntee? Mitkä ovat ostajan ongelmat ja tarpeet, joihin hän etsii ratkaisuja?

2. Hahmottele osto- ja sisältöpolku

Seuraavaksi on aika miettiä kohderyhmien ostopolkuja, sillä potentiaalisen asiakkaan matka ostajaksi alkaa aina tarpeen tiedostamisesta ja päättyy ostopäätökseen, minkä jälkeen asiakas pitäisi vielä onnistua pitämään mukana matkassa jatkossakin.

Kun sisältöpolku määritellään ostopolun kautta, mietitään aina sisältöä tehdessä, missä prosessin vaiheessa olevaa henkilöä sisältö palvelee. Pyritäänkö sillä herättämään kiinnostusta, lisäämään tunnettuutta ja tarjoamaan ratkaisu ongelmaan? Vai onko sisältöjen tarkoituksena vahvistaa jo harkintavaiheeseen edenneen ostajan kiinnostusta ja vakuuttaa hänet, tai pitää jo olemassa oleva ostaja tyytyväisenä ja jatkaa asiakassuhdetta?

3. Määrittele viestinnän kanavat

Tämän jälkeen on aika miettiä, missä kanavissa kohderyhmät viettävät aikaansa, mistä heidät tehokkaimmin tavoittaa ja mistä he etsivät tietoa. Pelkät olemassa olevat ja tyhjyyttä humisevat viestintäkanavat eivät palvele ketään, joten jokaisella kanavalla on oltava selkeä rooli ja merkitys. Lisäksi on hyvä miettiä eri kanavien ominaispiirteitä: mihin ne taipuvat ja millaisessa formaatissa sisällön täytyy olla. Koska sisällöille halutaan myös mahdollisimman suuri tavoittavuus ja kulutusaste, on sisältöjen tarkkaan suunniteltu jakelu tärkeää. 

Uusia viestinnän kanavia tulee myös ripeällä tahdilla lisää ja nykyisten kanavien ominaisuudet muuttuvat. Trendeistä on hyvä pysyä tietoisena, mutta uusiin kanaviin ei kannata mennä vain siinä uskossa, että kaikki muutkin ovat siellä. Viettääkö juuri meidän kohderyhmämme aikaa tässä kanavassa?

4. Suunnittele itse sisällöt ja niiden rytmitys

Nyt päästään itse sisällön suunnitteluun. Sisältöstrategia ei kuitenkaan ole sama asia kuin sisältökalenteri tai julkaisusuunnitelma, vaan strategiassa keskitytään miettimään sisältöjen teemoja ylätasolla ja kertomaan, miksi tietynlaista sisältöä julkaistaan ja miten se auttaa kohderyhmiä.

Tästä seuraava askel on luoda erillisiä sisältökalentereita ja julkaisusuunnitelmia käytössä oleville kanaville. Sisältökalenterista tai julkaisusuunnitelmasta käy ilmi, mitä sisältöä julkaistaan missäkin kanavassa, minkälaisessa muodossa, milloin sisältö julkaistaan ja mikä on käytettävissä oleva budjetti esimerkiksi sisällön mainostamiseen.

5. Aseta tavoitteet ja mittarit

Koska sisältöstrategia on pitkäjänteisen sisällöntuotannon mahdollistaja, on sisällön toimivuudelle asetettava myös tavoitteet ja mittarit. Vain niiden avulla strategian toimivuutta voidaan tarkastella tasaisin väliajoin ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia. Tavoitteet määritellään ennen mittareita, jotta mittareilla voidaan tarkastella tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet ja mittarit voivat liittyä esimerkiksi näkyvyyteen, sisällön kulutukseen ja sisältöihin sitoutumiseen, sisällön kuluttajien aktivointiin, konversioon ja myyntiin.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Consultant
veera@korner.fi
+358 44 342 1629

Case Primehotels: Hotel Mestarille vauhtia lanseeraukseen somestrategialla ja sisältömarkkinoinnilla

Lähtötilanne

Suomalainen hotellioperaattori Primehotels avaa helmikuussa 2022 uuden lifestyle-hotellin Helsingin keskustaan vanhaan Rakennusmestareiden taloon. Uuden hotellin konseptissa Primehotels halusi kunnioittaa talon alkuperäistä tarkoitusta, joten hotelli sai nimekseen Hotel Mestari.

Mestariuteen nojaavalla rouhean modernilla hotellikonseptilla halutaan erottua joukosta ja herättää huomiota jopa kansainvälisellä tasolla. Samaan aikaan Hotel Mestari avaa eri näkökulmista sitä, miten mestarius rakentuu ja mitä kaikkea se voi tarkoittaa. Tavoitteenamme on lisätä Hotel Mestarin tunnettuutta ja rakentaa hotellin brändimielikuvaa, sitouttaa potentiaalista asiakaskuntaa hotellibrändiin jo ennen avaamista sekä tukea myyntiä ja onnistuneita rekrytointeja. 

Hotel Mestarin somekuva | Anni Korhonen

Ratkaisu

Laadimme Hotel Mestarille sosiaalisen median strategian ja eri kanavat kattavan sisältösuunnitelman, jotta tavoitamme kohderyhmät ja herätämme heissä kiinnostuksen seurata hotellin matkaa jo ennen sen avaamista. Loimme Hotel Mestarille somekanavat sekä suunnittelimme yhtenäisen someilmeen, josta välittyy hotellin henki, arvomaailma ja vaikuttava visuaalisuus.

Sisältömarkkinoinnin ytimessä on ideoimamme pääsisältötyyppi Mestaritarina. Mestaritarinoiden tavoitteena on maalata hotellin konseptin mukaista maailmaa sekä houkutella ja sitouttaa saman arvopohjan omaavia asiakkaita. Erilaisiin oman alansa mestareihin aina valaistussuunnittelijasta sirkustaiteilijaan on pureuduttu sekä hotellin verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa teksti,- kuva- ja videosisällöin. 

Mestaritarinoita on hyödynnetty lisäksi osana Hotel Mestarin rekrytointimarkkinointia kesällä ja syksyllä 2021.

Mestarien kortteli | Line Wester

Tulokset

Mestarin somekanavat ovat kasvaneet tasaisesti jo ennen hotellin avaamista. Esimerkiksi marraskuussa 2021 julkaisut tavoittivat Instagramissa yli 15 600 uniikkia käyttäjää ja Facebookissa lähes 25 000 uniikkia käyttäjää. Kiinnostavat sisällöt ovat myös sitouttaneet aktiivisesti hotellin kohderyhmää. Marraskuussa sisältöjen vuorovaikutus kasvoi Instagramissa yli 270 prosenttia lokakuuhun verrattuna ja seuraajamäärä nousi yli 500:lla.

Mestaritarinat ovatkin keränneet kehuja niin somekanavissa kuin verkkosivuilla. Tarinat ovat sivuston suosituimpia sisältöjä, sillä kävijöistä jopa 53 prosenttia on pysähtynyt lukemaan haastatteluja oman alansa mestareista. Sisällöt ovat onnistuneet tukemaan kiitettävästi myös Hotel Mestarin rekrytointeja, sillä kaikkiin haettuihin positioihin on löydetty erinomaisten kandidaattien joukosta omien alojensa mestareita.

Lanseerausvaiheessa Mestarin markkinointiin on suunnitelmissa muun muassa tuoda uusia sisältötyyppejä, panostaa entisestään somemainontaan ja hyödyntää vaikuttajamarkkinointia kohderyhmien tavoittamiseksi.

Mestaritarinan kuvitus | Anni Korhonen

”Korner on rohkeasti hypännyt Mestarin saloihin ja tuonut tuoreita innovatiivisia ideoita hotellimme lanseerausviestintään. Saumaton yhteistyö, ketterä toiminta ja oikeasti rohkeat lähestymiskulmat ovat luoneet pohjan luottamukselle ja toimivalle kumppanuudelle, josta on hyvä ponnistaa yhdessä myös tuleviin hotelliprojekteihin."

Elina Kontola, Director of Marketing and Communications, Primehotels

Case CAB Group Finland: Paikallinen kumppani viestinnän tukena

Lähtökohta


CAB Group AB on Pohjoismaiden johtava laskentajärjestelmätoimittaja. Yhtiön ratkaisut auttavat vakuutusyhtiöitä, vauriokorjaamoja ja rakennusurakoitsijoita tuomaan automaatiota, läpinäkyvyyttä ja kustannussäästöjä korvausprosessiin.

Suomen tytäryhtiö CAB Group Finland kaipasi lokaalia viestintäkumppania ja sisältöihinsä paikallisuutta, suunnitelmallisuutta ja monipuolisuutta, jotta sekä nykyiset että potentiaaliset kohderyhmät tavoitetaan entistä tehokkaammin. Yhtiöllä oli edessään myös mittava brändi- ja verkkosivu-uudistus, jota johdettiin Ruotsista käsin.

Ratkaisu


Toimimme kumppanina Suomen kahden eri kieliversion verkkosivu-uudistuksissa. Vastasimme yhdessä CABin verkkosivutiimin kanssa rakenteen ja sisältöjen lokalisoinnista sekä teknisestä sisällöntuotannosta. Lisäksi työhön kuuluivat yhteydet ja säännölliset tapaamiset CAB Groupin tiimin sekä sivuston teknisestä toteutuksesta vastanneen kumppanin kanssa.

Verkkosivujen lisäksi olemme kehittäneet CAB Group Finlandin viestintää ja markkinointia keväästä 2020 lähtien. Työmme alkoi uutiskirjeiden sisältöjen ja prosessien kehittämisestä. Uutiskirjeitä varten loimme sisältökalenterit, tuotimme paikallista kuvamateriaalia ja kehitimme sisältötyyppejä, jotka puhuttelevat Suomen kohderyhmiä. Keskityimme myös kirjeiden julkaisuprosessien kehittämiseen, jotta sisältöjen suunnittelu ja tuotanto sujuvat jatkossa tehokkaasti.

Uutiskirjeiden sisältöjen suunnittelun ja tuotannon lisäksi toimimme CAB Group Finlandin kumppanina päivittäisissä viestinnän sekä markkinoinnin tarpeissa ja uusissa avauksissa. 

Tulokset


Yhtiön uudet verkkosivut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Uusi ilme ja päivitetyt sisällöt korostavat CAB Groupin asiantuntijuutta sekä asiakaslähtöisyyttä.

Uutiskirjeprosessi toteutetaan nyt paikallisesti, ja viestintää on alettu kohdistaa myös uusille kohderyhmille. Julkaisuprosessien kehittäminen on lisäksi tehnyt sisältöjen tuottamisesta mielekästä ja tehokasta.

Viestintä on nyt saatu osaksi CABin jokapäiväistä toimintaa ja monipuolinen, jatkuva sisällöntuotanto tukee CAB Group Finlandin päätavoitetta – palvella ja tukea paikallisia asiakkaita mahdollisimman hyvin.

”Kornerilla on vankka osaaminen erilaisista kohderyhmistä, perinteisistä ja digitaalisista viestintäkanavista sekä työkaluista, ja he ovat konsultoineet meitä Suomen viestintästrategiamme kehittämisessä. Päivittäinen yhteistyömme sujuu mutkattomasti ja tehokkaasti. Kornerin viestintäkonsultit ovat myös hoitaneet itsenäisesti asioita Ruotsin emoyhtiömme ja muiden kumppanien suuntaan, mikä helpottaa oman pienen tiimimme kiireistä arkea.”

Johanna Tudeer, maajohtaja CAB Group Finland

Kuusi helppoa askelta podcastin tekemiseen

Podcastien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Moni yritys tekee nyt matalalla kynnyksellä omia podcast-sarjojaan, joissa pureudutaan yrityksen toimialaan ja luodaan brändimielikuvaa. Hyvä podcast-sarja ei kuitenkaan synny pelkästään hyvän idean ja aiheen ympärille. Nämä seuraavat kuusi askelta kannattaa huomioida oman puheohjelman perustamisessa.

1. Mikä on podcastisi tarkoitus?

Mieti ensin kaksi kertaa, miksi haluat tehdä podcastin. Ketä ja ennen kaikkea mitä tavoittelet podcastillasi?

Onko päällimmäinen tavoitteesi saada ihmiset kiinnostumaan tuotteestasi tai siihen liittyvästä toimialasta? Haluatko rakentaa itsestäsi oman alasi asiantuntijaa tai kohottaa yrityksesi brändiä? Vai haluatko yksinkertaisesti antaa äänen jollekin, joka sitä ei normaalisti saa: esimerkiksi visionääriselle, mutta julkisia puheita kammoksuvalle työntekijällesi?

Podcastien onnistumista mitataan helposti pelkkien kuuntelijamäärien perusteella. Mutta mieti, onko sinulle tärkeämpää massojen vai oikean kohderyhmän tavoittaminen? Kolmekymmentä kuuntelukertaa voi näyttää häpeälliseltä, mutta jos niistä viidestä tulee sinulle tärkeä asiakas tai yhteistyökumppani, on podcast todennäköisesti täyttänyt tarkoituksensa.

Muista myös, että podcastin ei tarvitse olla pelkkää markkinointia tai ulkoista viestintää. Podcast voi nimittäin olla erinomainen tapa myös sisäiseen viestintään. Ehkäpä työntekijät osaavat mukautua paremmin yritystäsi kohtaavaan suureen muutokseen, jos he saavat kuunnella ensin itsekseen rauhassa toimitusjohtajalle tehdyn haastattelun, jossa toimitusjohtaja vastaa alaistensa esittämiin kysymyksiin?

2. Hyödynnä podcastin erityispiirteitä

Mieti myös ensin aina, onko podcast paras mahdollinen media tarkoitukseesi? Kaipaako asiasi sittenkin myös selkeyttäviä kuvia tai grafiikoita? Ja ennen kaikkea, ovatko ihmiset valmiita uhraamaan elämästään 45 minuuttia saadakseen kuulla asian, jonka he voisivat lukea blogista kymmenessä minuutissa?

Podcasteja kulutetaan monia muita mediakanavia huomattavasti sitoutuneemmin. Samalla kun kuluttajien keskittymiskyky somevideoihin lasketaan minuuttien sijaan sekunneissa, on yhä useampi suomalainen valmis uhraamaan viikoittaisesta huomiostaan jopa tunteja suosikkipodcastiensa kuuntelemiseen. Tämä johtuu pitkälti siitä, että podcast ei vaadi katsekontaktia. Sitä on mahdollista ja vieläpä helppoa kuluttaa jonkin muun toiminnan, kuten siivoamisen tai liikkumisen ohessa.

Mutta käytettävien – ja ennen kaikkea käyttämättömien – aistien lisäksi suosittujen podcastien suuri sitoutumiskerroin selittyy sillä, että niiden sisältö todella kiinnostaa ihmisiä. Jos sisältö ei kiinnosta, vaihtuu podcast helposti toiseen. Mieti siis vielä kerran tarkasti, kiinnostaako podcastisi varmasti myös muitakin kuin sinua. 

3. Käsikirjoitus on kaikki kaikessa

Kun podcastin tarkoitus on perusteltu, on aika ruveta miettimään sen tarkempaa sisältöä. Loppujen lopuksi on aivan se ja sama kuinka loistavat vieraat, äänimaailmat tai studiot sinulla on: jos podcastin sisältö on paskaa, ei sitä kukaan enää toista kertaa kuuntele.

Siksi tie hyvään sisältöön käy aina hyvän käsikirjoituksen kautta: mitä tarkempi, yksityiskohtaisempi sekä loppuun asti mietitympi käsikirjoitus, sitä parempi on myös lopputulos.

Kokemattomampi puheohjelman tekijä saattaa tosin harhaisesti kuvitella, että podcast on parhaimmillaan silloin, kun puiseva käsikirjoitus lentää roskakoriin ja ihmiset juttelevat luonnollisesti – aivan kuten vaikkapa radion aamuohjelmissa. Jokaisen leppoisan läpändeeroksen heittelyn taustalla on kuitenkin 99 prosenttisesti käsikirjoitus, joka asettelee raamit keskustelulle ja sen nokkelille punch lineille.

Hyvä podcastaaja osaa tietenkin soveltaa ja reagoida. Mutta juuri huolellinen käsikirjoitus ja puheenaiheeseen perehtyminen luovat keskustelulle pohjan, josta on helppo poiketa ja vielä helpompaa palata.

Eikä käsikirjoitusta pidä niin orjallisesti tehdä, että puhe muuttuu paperista lukemiseksi. Mutta etenkin aloittelevan podcastaajan kohdalla käsikirjoittamiseen soveltuu vanha sekakäyttäjän sananlasku: mieluummin överit kuin vajarit.

4. Mieti enempi missä kuin millä nauhoitat

Podcastin nauhoituskalustoon voi laittaa kiinni paljon rahaa, mutta suurikaan sijoitus ei takaa vielä kelvollista ääntä. Nyrkkisääntönä onkin miettiä mikrofonien tai äänikorttien sijaan paikkaa, jossa podcast nauhoitetaan.

Jo alle satasen pallomikrofonilla saa varsin hyvälaatuista audiota, mikäli äänityspaikassa ei kuulu ärsyttäviä, mutta usein myös nauhoitettaessa helposti unohtuvia häiriöääniä, kuten ilmanvaihto. Hiljaisuuden ohella huomiota kannattaa kiinnittää nauhoitustilan kokoon ja pintamateriaaleihin, jotta puhe kaikuisi mahdollisimman vähän. Mitään Finnvox-tason studiota ei silti tarvitse vuokrata tai rakentaa: usein nauhoitustilan akustiikassa saa ihmeitä aikaan jo parilla oikein sijoitetulla sohvatyynyllä.

Jos podcastin keskustelu käydään etänä esimerkiksi Skypen välityksellä, nousee nauhoituksen vaikeuskerroin heti useamman pykälän. Sillä tuolloin nauhoituskalusto ja -olosuhteet täytyy rakentaa useampaan paikkaan, minkä lisäksi haasteita syntyy paitsi tasaisen äänenlaadun, myös yhteyksien ja viiveen kanssa. Lisäksi etänä käydystä keskustelusta katoaa helposti se tietty vaivattomuus, joka on huomattavasti helpompaa saada aikaan kasvotusten juteltaessa.

Vaan eihän se aina sen nauhoituksen kanssa ole niin justiinsa. Sillä voihan niitä äänenlaadullisia ja käsikirjoituksellisia seikkoja katsoa sitten tarkemmin vielä siellä editissä. Paitsi että…

5. Editoitaessa ei tehdä enää ihmeitä

Podcastia editoitaessa voi tehdä paljon, muttei ihmeitä. Laajasta materiaalista on helppo tiivistää löysät pois, mutta jos haastateltavan avauspuheenvuoron aikana unohtui painaa recciä, on tilanne jo mutkikkaampi. Ja keskinkertaisesta äänenlaadusta on helpompi tehdä hyvää, kuin karmeasta välttävää.

Osaavissa käsissä ja hyvillä ohjelmilla editissä saa kuitenkin yllättävän paljon aikaan. Tekoäly osaa vähentää automaattisesti taustahälyä, kokemattomampikin editoija pystyy turvautumaan valmiiksi tehtyihin presetteihin ja pienellä kompressoinnilla typerältä kuulostava oma puhe muuttuu jo lähes Avaran luonnon kertojaääneksi.

Hyvällä editillä ja harkitulla äänimaisemalla on helppoa rakentaa podcastille laadukas vaikutelma, mikä on tärkeää etenkin mielikuvamarkkinoinnissa. Mutta silti samalla moni supersuosittukin podcast kuulostaa vähänkään hifistin vikaa omaavan korvaan aivan kauhealta. Tässäkin tapauksessa palataan askeleisiin 1 ja 2: jos sisältö on kunnossa, riittää että äänenlaatu on siedettävää.

6. Valitse oikea julkaisualusta

Kun podcast on valmis, tulee se vielä julkaista. Netistä löytyy monia ilmaisia tai puoli-ilmaisia alustoja, joihin voit ladata podcastisi. Näiden alustojen RSS-syötteitä hyödyntämällä pystyt kohtalaisen helposti lataamaan podcastisi myös esim. Spotifyhin tai iTunesiin, kunhan podcastisi täyttää tietyt kriteerit esimerkiksi jaksojen lukumäärän suhteen.

RadioPlay ja muut kaupalliset toimijat tarjoavat julkaisuun myös omia alustoja sekä etenkin niiden mahdollistamaa maksettua näkyvyyttä. Kannattaa kuitenkin harkita, tarjoavatko kyseiset alustat lopulta yhtä paljon mahdollisuutta yleisön löytämiseen kuin vaikkapa ilmainen ja laajasti käytetty Spotify?

Musiikin tavoin uusien ja pienten podcastien on kuitenkin todella haastavaa päästä Spotifyn top-listoille tai Discovery-osioon. Siksi pelkän julkaisun lisäksi tuleekin miettiä tarkoin, miten saat tavoittelemasi kohderyhmän löytämään podcastisi. Tämä korostuu entisestään, jos päätät tarjota podcastisi esimerkiksi vain yrityksesi verkkosivujen kautta.

———

Siinäpä se. Helppoa, eikö?

Lue myös Jussin toinen blogikirjoitus Älä-tee-se-itse: yrityspodcast.

Korner tarjoaa yrityspodcasteihin liittyvää konsultointia ja sisällöntuotantoa.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Consultant
jussi@korner.fi
+358 44 090 1408

Kirjoittaja on entinen radiojuontaja, joka nykyään konseptoi ja tuottaa useita Kornerin asiakkaiden podcasteja.

Case Fundu: Vakuuttavat asiakascaset joukkorahoitusyhtiön suosittelijoina

Lähtökohta


Fundu on kotimainen rahoitusalan teknologiayhtiö, joka vastaa markkinoiden tarpeeseen vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista. Fundu välittää pk-yrityksille lainamuotoista joukkorahoitusta ylläpitämänsä digitaalisen sijoitusalustan kautta.

Lainamuotoinen joukkorahoitus vaatii hyvin erilaisten kohderyhmien tavoittamisen ja sitouttamisen. Fundun tulee olla luotettava ja ketterä vaihtoehto yrityksille, mutta samalla palvelun pitää herättää sijoittajien kiinnostus. Lisäksi Fundulla on useita yhteistyökumppaneita pankki- ja finanssimaailmassa. Kuinka vakuuttaa kaikki kohderyhmät?

Ratkaisu


Suunnittelimme ja toteutimme asiakascasejen kokonaisuuden, joka julkaistiin yrityksen nettisivuilla ja useissa ulkoisen markkinoinnin kanavissa. Casejen pohjalle rakennettiin alueellinen mediaviestintäsuunnitelma.

Jokainen case pureutui pintaa syvemmälle: jutuissa yrittäjät kertoivat rehellisesti yrityksensä rahoitustarpeista, puivat yrittämisen kipukohtia ja kertoivat, kuinka sujuvasti lainanhakuprosessi Fundun kanssa eteni. Sijoittajille caset tarjosivat läpileikkauksen potentiaalisiin sijoituskohteisiin. Yksittäiset tarinat kertoivat kohteiden houkuttelevuudesta ja siitä, minkälaisiin kasvu- ja menestystarinoihin joukkorahoitus parhaimmillaan pystyy. 

Tulokset


Asiakascaset ovat tukeneet merkittävästi Fundun asiakashankinnassa ja olleet luetuimpia juttuja Fundun verkkosivuilla. Caseja hyödynnetään yhtiön markkinointifunnelissa kiinnostuksen herättäjinä ja ne antavat sekä pk-yrittäjille että sijoittajille arvokasta lisätietoa palvelusta.

Fundun asiakascaseja on hyödynnetty myös mediaviestinnässä. Niistä julkaistujen juttujen avulla on lisätty Fundun tunnettuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Caset toimivat yhtenä osana mediaviestinnän kokonaisuutta, jolla Fundulle on rakennettu asemaa kotimaisena rahoitusalan asiantuntijana.