Milloin on paras aika ylittää uutiskynnys?

Uutiskynnys ylittyy, kun juttu julkaistaan mediassa. Kynnyksen korkeus vaihtelee kuitenkin päivästä toiseen ja viime aikoina se on ollut poikkeuksellisen korkealla koronan ja Ukrainan sodan myötä. Silti osaava viestijä tietää, milloin kynnyksen ylittämistä kannattaa yrittää – ja ennen kaikkea milloin ei. 

Aloitetaan esimerkillä elävästä elämästä.

Syksyllä 2015 tein mediaviestintää eräälle tapahtumalle. Se kiinnosti toimittajia, sillä pari mediaa julkaisi tapahtumasta ennakkojutun. Suurin osa toimittajista halusi kuitenkin ymmärrettävästi tulla tekemään juttunsa paikan päälle itse tapahtumaan. 

Kaikki näytti hyvältä vielä tapahtuman aattona. Kunnes noin puoli yhdentoista aikaan illalla Pariisissa käynnistyi traaginen, yli 130 ihmistä tappanut terrori-iskujen sarja. Se vei seuraavana päivänä lehdistä tilan –  sekä lauantaivuorossa olleiden toimittajien työajan. 

Meidän tapahtumaan ei tullut lopulta yhtään toimittajaa, sillä tuona lauantaina Pariisin terrori-iskut nostivat uutiskynnyksen taivaisiin. Lähes minä tahansa muuna uutispäivänä tapahtumamme olisi päässyt kynnyksen yli, eli siitä olisi julkaistu mediaan juttu. Sillä maailmaa mullistavien päivien vastapainoksi on aina myös hiljaisia hetkiä, jolloin uutiskynnys voi olla erittäin alhainen

Voiko uutiskynnyksen korkeutta ennakoida?

Viime aikoina uutiskynnyksen rimankannattimina ovat olleet korona ja Ukrainan sota, jotka ovat vuorotellen vieneet valtaosan suomalaisesta mediatilasta. Moni viestijä onkin joutunut miettimään, onko vakavien uutisten keskellä hyvä hetki yrittää uutiskynnyksen ylitystä vaikkapa jollain vähän kepeämmällä aiheella? Vai olisiko uutisen läpimenon kannalta nyt vain fiksumpaa odottaa parempia aikoja?

Odottamista hankaloittaa se, että uutiskynnyksen nousemista ja laskemista on lopulta mahdotonta ennustaa. Aina voi tulla jotain uutta yllättävää tietoa – eli uutinen – juuri sillä samaisella hetkellä, kun tiedotteesi lähtee jakoon medialle. Pahimmillaan se voi olla esimerkiksi terrori-isku. Ja parhaimmillaan… noh, hyvät jättiuutiset ovat harvoin yllättäviä, mutta mainitaan nyt vaikka Martti Ahtisaaren Nobel-palkinto sekä Lordin Euroviisuvoitto.

Silti usein uutiskynnyksen korkeudesta voi kuitenkin esittää valistuneita arvauksia: Korona-pandemian osalta vaaran merkit olivat maailmalla ilmassa jo kauan ennen kuin tilanne räjähti käsiin Suomessa. Myös Ukrainan tilanteen kärjistymisestä kuulimme viikkojen ajan varoituksia, ennen kuin täysimittainen sota syttyi.

Monia muita mediatilan täyttäviä ja uutiskynnyksen taivaisiin nostavia tapahtumia on kuitenkin myös varsin helppo ennakoida. Esimerkiksi suuret vaalipäivät löytyvät kalenterista jo vuosia etukäteen, joten osaava tiedottaja jättää medioille tuolloin vaalirauhan. Urheilutoimituksia taas ei kannata lähestyä silloin, kun käynnissä on kesäolympialaiset tai muut viikkoja kestävät suurtapahtumat. Ja yleensä suuret talousuutiset tulisi ajoittaa johonkin muuhun hetkeen kuin vuodenvaihteeseen.

Ellet sitten pyri tarkoituksella väistelemään mediahuomiota. Sekään ei nimittäin ole poikkeuksellista, että lähettäjänsä huonoon valoon asettava (usein lakisääteinen) tiedote julkaistaan sattumalta myöhään perjantai-iltapäivästä, kun arkiviikon virka-aika on juuri päättymässä ja valtaosa toimittajista on lähdössä viikonlopun viettoon.

Uutiskynnyksen korkeuden voi katsoa kalenterista

Usein uutiskynnyksen arvioimiseen riittääkin pelkkä vilkaisu almanakkaan. Uutiskynnys kun on aina sidottu myös toimituksien resursseihin. Urheilutoimituksia lukuun ottamatta valtaosa toimittajista työskentelee arkipäivisin. Ja vaikka internetistä ei tila lopu, niin paperilehdestä tai puoli yhdeksän uutisista se loppuu. Siksi myös medioissa pyritään ennustamaan tulevaa. Esimerkiksi sanomalehden sunnuntainumero on usein 75-prosenttisesti valmis jo perjantaina.

Matalimmillaan uutiskynnys onkin perinteisesti maanantaiaamusta, kun toimituksien henkilöstö- ja median tilaresurssit ovat suurimmillaan. Silloin uusiin uutisaiheisiin ehditään perehtyä parhaiten, ja hyvästä ideasta leivotaan helposti laajempikin juttu.

Toisaalta arkipäivisin tiedotteita tulee aina määrällisesti eniten, ja täten myös kilpailu mediatilasta on kovinta. Siksi pienemmille – ja toimittajan näkökulmasta nopeille sekä helppotöisille – uutisille kynnys voikin olla matalimmillaan viikonloppupäivästä, kun verkkoa päivittävä toimittaja joutuu etsimällä etsimään uutta uutisoitavaa.

Muutenkaan viikonpäivät eivät ole veljiä etenkään medioissa, joissa julkaisupäivä ei ole joka päivä. Maanantaisin ja torstaisin ilmestyvässä paikallislehdessä uutiskynnys on korkeimmillaan sunnuntaina ja keskiviikkona – ja matalimmillaan silloin kuin ”vanha” lehti on juuri julkaistu. Eri aloilla uutiskynnystä saattaa yhä määrittää myös johtavan lehden julkaisupäivät: Kauppalehti ilmestyy arkipäivisin, Urheilulehti keskiviikkoisin ja Seiska perjantaisin.

Eikä toki seitsenpäiväisiäkään lehtiä julkaista 365 päivänä vuodessa. Perinteitä vaalien, uutiskynnys onkin Suomessa korkeimmillaan jouluaattona. Ja toisaalta taas kesällä – kun Suomi lomailee mutta media ei – on uutiskynnys kaikista matalimmillaan.

Siksi tiedotetta lähettäessä tai toimittajalle soittaessa kannattaa aina ensin katsoa mitä maailmalla tapahtuu – tai vilkaista ainakin kalenteriin.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Consultant
jussi@korner.fi
+358 44 090 1408

Case Hintaopas: Taktisella mediaviestinnällä Black Fridayn asiantuntijaksi

Hintaoppaan data paljastaa ympäri vuoden mielenkiintoista tietoa verkkokauppojen hinnoista ja suomalaisten ostokäyttäytymisestä. Kriittisen hintavertailun rooli korostuu suurina ostospäivinä, kuten Black Fridayna. Mutta miten saada hintavertailupalvelulle medianäkyvyyttä, kun vuoden tärkein ostospäivä on kaikkialla erittäin kilpailtu?

Lähtötilanne

Seitsemässä maassa toimiva Hintaopas on riippumaton tuotteiden vertailupalvelu, joka listaa yli 1000 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot opastaakseen kuluttajia järkeviin ostoratkaisuihin. Hintaoppaan kattava hintadata, puolueettomuus ja ajantasaisuus tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella verkkokauppatuotteiden hintakehitystä ja suomalaiskuluttajien ostokäyttäytymistä. Yhtiön toiminta-ajatuksena on olla aina kuluttajan puolella, ja säännöllisen mediaviestinnän tavoitteena on vahvistaa Hintaoppaan asemaa kaupan alan asiantuntijaäänenä eri kanavissa.

Black Friday on viime vuosina kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti, ja ostospäivä onkin vuoden tärkeimpiä myös Hintaoppaalle. Medianäkyvyys on koko Black Weekin aikana erittäin kilpailtua; uutisissa ja artikkeleissa loistavat myyntiennätykset sekä yksittäiset havainnot ostosviikosta. Kuinka puolueeton hintavertailupalvelu varmistaa, että se saa äänensä kuuluviin myös yhtenä vuoden tärkeimmistä viikoista?

Ratkaisu

Perehdyimme yhdessä Hintaoppaan kanssa edellisvuosien dataan ja huomasimme yhtenä trendinä, että merkittävällä osalla tuotteista hinnat nousevat Black Fridayn aikana. Osa kaupoista myös ensin nostaa ja myöhemmin laskee hintoja, jotta alennusprosentit saadaan näyttämään mahdollisimman suurilta. 

Hintaopas kannustaa kuluttajia tekemään viisaita ostopäätöksiä, ja päätimmekin keskittyä Black Fridayn kriittiseen tarkasteluun. Lisäksi tarkastelimme ilmiötä myös kulutuspsykologian ja yksilön hyvinvoinnin lähtökohdista. Suunnittelimme asiakkaan kanssa myös kuluttajatutkimuksen, josta saisimme arvokasta lisätietoa suomalaisten ostokäyttäytymisestä Black Fridayna.

Medianäkyvyyttä pohjustettiin tiedotteilla Black Weekin aikana sekä sen jälkeen, ja tarjosimme eri aiheita erikseen myös valituille toimittajille. Medianäkyvyyden lisäksi huolehdimme kattavasta näkyvyydestä monissa eri kanavissa: Black Weekin aikana julkaistiin muun muassa useita Hintaoppaan natiiviartikkeleita, yhteistyövideoita ja muita sisältöjä tubettajien ja sosiaalisen median vaikuttajien kanssa sekä mainostettuja sisältöjä Hintaoppaan sosiaalisen median kanavissa. Kaiken tekemisen tavoitteena oli varmistaa Hintaoppaan näkyvyys Black Weekin aikana, ja vahvistaa yhtiön asemaa puolueettomana ja kattavimpana hintavertailupalveluna Suomessa.

Tulokset

Hintaopas näkyi viikon aikana vahvasti Black Fridayn asiantuntijana. Hyvin suunniteltu ja taitavasti toteutettu mediaviestintä siivitti noin 85 julkaistuun juttuun viikon aikana ja heti sen jälkeen.

Hintaoppaan maajohtajaa haastateltiin televisiossa muun muassa MTV:n Uutisissa ja Ylen Aamussa. Hintaoppaan data ja tutkimustulokset näkyivät myös Helsingin Sanomissa, Ylellä, Teksti-TV:ssä, tärkeimmissä maakunta- ja paikallislehdissä, tekniikan alan verkkojulkaisuissa sekä suurimmissa talouden uutismedioissa, kuten Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Lukijoille välittyi Hintaoppaan asiakaslähtöinen näkökulma: hintavertailupalvelu on kuluttajien puolella ja auttaa tekemään viisaita ostopäätöksiä ympäri vuoden. 

Hintaoppaan sivuston liikenne kasvoi viikon aikana merkittävästi medianäkyvyyden, onnistuneiden vaikuttajayhteistöiden sekä sosiaalisen median sisältöjen avulla. Kaiken kaikkiaan Black Friday oli Hintaoppaalle menestys: hintavertailupalvelu erottautui hälyn keskeltä ja vahvisti asemaansa puolueettomana asiantuntijana Suomessa. Työ jatkuu entistä aktiivisempana vuonna 2022.

Kun toimittaja soittaa – Näiden vinkkien avulla onnistut haastattelussa

Mediasta moi! Toimittaja ottaa yhteyttä, ja luvassa on yrityksellesi kaivattua medianäkyvyyttä. Oletko valmis haastatteluun? Lue vinkit, joiden avulla onnistut ja saat omat viestisi terävästi esille mediassa.

1. Vastaa toimittajan yhteydenottoon pikaisesti

Informatiiviset ja nopeasti asiaan palaavat asiantuntijat ovat toimittajille tärkeitä. Vastaa siis toimittajan yhteydenottoon pikaisesti. Jos et reagoi pyyntöihin, juttu voi jäädä suunniteltua pienemmäksi tai aihetta saattaa kommentoida joku muu haastateltava. Jos olet kokouksessa tai et muuten pysty vastaamaan, voit lähestyä toimittajaa viestitse ja sopia ajan haastattelulle. 

Yrityksesi tai organisaatiosi kannattaa myös nimetä etukäteen henkilöt, jotka vastaavat mediayhteydenottoihin. Yllättävissä haastattelupyynnöissä on syytä pohtia, kuka on paras henkilö kommentoimaan juuri kyseistä aihetta. Verkkosivuille kannattaa myös lisätä osio, josta toimittaja löytää helposti tarvittavat yhteystiedot ja kuvat.

2. Selvitä jutun taustatiedot – valmistaudu harjoittelemalla ydinviestejä

Ennen haastattelua voit selvittää, mihin mediaan ja juttukokonaisuuteen haastatteluasi käytetään sekä sen, onko jutussa mahdollisesti muita haastateltavia. 

Sen jälkeen kirkasta mieleenjäävät pääviestisi: mille asialle yrityksesi tai organisaatiosi toivoo medianäkyvyyttä? Mikä on se koukku, joka tekee sinun mielipiteistäsi tärkeitä tai kiinnostavia? Ydinviestejä ja haastattelutilannetta kannattaa harjoitella etukäteen esimerkiksi kollegan tai viestinnästä vastaavan kanssa. Punainen lanka löytyy helpommin myös haastattelutilanteessa, kun asioita puhuu etukäteen ääneen.

3. Kuuntele kysymykset tarkkaan ja unohda jargon vastatessa

Kuuntele, mitä sinulta kysytään, ja kiteytä vastauksesi selkokielisesti. Vältä ammattislangia ja liian monimutkaisia vastauksia. Mene vastatessa suoraan asiaan käyttäen apunasi konkreettisia esimerkkejä. Älä pelkää avainasioiden toistoa, sillä juttuun päätyy usein vain osa haastattelusta. 

Puhu ainoastaan asioista, joista tiedät ja jätä spekulointi muille. Vastaa vain kysymyksiin, joista sinulla on lupa puhua. Jos et voi vastata johonkin kysymykseen, voit myös kertoa miksi. Mahdollisuuksien mukaan vie keskustelu tämän jälkeen haluamaasi suuntaan.

4. Varaudu myös epämukaviin juttuaiheisiin

Jos toimittaja kaipaa lisätietoa vaikkapa koronaviruksen aiheuttamista haasteista tai tarttuu toiseen ikävään aiheeseen, voi mielessä käydä haastattelusta kieltäytyminen. Se ei kuitenkaan välttämättä estä jutun julkaisua. Uutinen voi olla seuraavan aamun lehdessä myös ilman kommenttejasi.

Älä siis kieltäydy haastattelumahdollisuudesta liian kevyin perustein. Jos voit tuoda jutun avulla esiin yrityksesi omaa näkökulmaa tai esimerkiksi vastuunkantoa vaikeassa tilanteessa, haastattelu saattaa olla paras ratkaisu. Haastavia tilanteita varten ota avuksi organisaationne kriisiviestintäsuunnitelma.

5. Auta toimittajaa ja pyydä juttu aina luettavaksi

Pyri auttamaan toimittajaa työssään: tarjoa lisätietoa, kuvia ja esimerkiksi infograafeja. Toimittajat muistavat avuliaat ja mukavat haastateltavat, ja ottavat heihin mielellään yhteyttä myös tulevaisuuden juttutarpeissa.

Muista aina pyytää juttu luettavaksi ennen julkaisua. Haastateltavalla on Journalistin ohjeiden mukaan oikeus tarkistaa sitaattinsa ennen jutun julkaisemista. Jos sitaateissasi on virheitä tai jutusta löytyy selviä asiavirheitä, pyydä niiden korjaamista. Lähetä kuittaus ja mahdolliset virheet pikaisesti takaisin toimittajalle, sillä julkaisemisella on usein kiire.

Ja lopuksi: kiitä aina toimittajaa jutusta. Rakentamalla hyvät suhteet toimittajiin kasvatat medianäkyvyyden mahdollisuutta myös tulevaisuudessa.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Consultant
janette@korner.fi
+358 40 573 0181

 

Kaipaatko sparrausta haastatteluja varten?

Järjestämme mediavalmennuksia niin yksittäisille henkilöille kuin ryhmille. Jokainen valmennus räätälöidään organisaation tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Mediavalmennuksessa sinua sparraavat toimittajataustaiset konsulttimme, ja valmennus sisältää aina monipuolisia käytännön harjoituksia, joiden avulla välität viestisi haastavissakin haastattelutilanteissa.

Case Saimaa Brewing Company: Pienpanimokentän puhemieheksi monipuolisilla avauksilla

Lähtökohta

Vuodesta 1995 toiminut Saimaa Brewing Company, aikaisemmin Saimaan Juomatehdas, on yksi Suomen pitkäaikaisimmista pienpanimoista. Vastuullisuudestaan tunnetun mikkeliläispanimon tuoteperheet ovat Brewer’s Classic -oluet, Brewer’s Organic -luomuoluet, Brewer’s Special -erikoisoluet, Yes Yes -käsityösiiderit ja Kooky’s Sodapops -limonadit.

Pelkkä laadukas ja monipuolinen tuotevalikoima ei enää takaa erottumista kilpaillussa pienpanimokentässä, joka kattaa nykyään jo yli sata panimoa. Miten saada valtakunnallista näkyvyyttä juomamarkkinassa, jonka toimijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti? Medianäkyvyyden tärkeyttä kuluttajien tavoittamisessa korostavat myös alkoholisektoria koskevat mainonnan ja sosiaalisen median rajoitukset. 

Ratkaisu

Olemme rakentaneet Saimaa Brewing Companylle ja yhtiön oheisille ravintola- ja panimotoiminnoille puhemiesroolia pienpanimokentässä monipuolisilla media-avauksilla. Aiheiksi ovat valikoituneet panimolle tärkeät näkökohdat, kuten ympäristövastuu, tuotannon jäljitettävyys ja uudet tuoteinnovaatiot esimerkiksi alkoholittoimien juomien saralla. Olemme auttaneet hankkimaan näkyvyyttä myös muun muassa panimon brändiuudistukselle sekä yhtiön tärkeimmille ajankohtaisaiheille vuosittain. 

Valmistelemme kaikki juttuehdotukset tarkasti media-analyysin pohjalta ja asiakkaan kanssa erottuvia näkökulmia sparraten. Tarvittaessa olemme reagoineet nopeasti pinnalle nousseisiin aiheisiin, kuten alkoholilain muutoksiin, haastatteluehdotuksin ja asiantuntijakirjoituksin. 

Tulokset

Saimaa Brewing Companyn johto on kommentoinut mediassa säännöllisesti yhtiölle tärkeitä teemoja ja pinnalla olevia aiheita. Mediat ovat ulottuneet valtakunnallisista radioista iltapäivälehtiin ja alueellisiin pää-äänenkannattajiin. 

Tuloksekkaalla mediaviestinnällä on vahvistettu Saimaan asemaa yhtenä panimoalan äänenkannattajista. Yhtiö on pysynyt otsikoissa ja ostopäätöksiä tekevien kuluttajien mielessä.

Case Aamu: Isännöintialan haastajan lanseeraus vahvalla erottautumisella

Lähtökohta

Emännöintitoimisto Aamu on tammikuussa 2020 aloittanut moderni isännöintialan yritys, joka haluaa nykyaikaistaa huonomaineisen alan datalla, nopeilla vasteajoilla ja tyytyväisyystakuulla. Vaikka isännöintiala koskettaa suurta ihmisjoukkoa, näkyvyyden hankkiminen perinteisten toimijoiden keskellä vaatii rohkeita kannanottoja, joilla herätetään kiinnostus potentiaalisissa asiakkaissa.

Ratkaisu

Sparrasimme Aamun johtoa markkinointiviestintään liittyvissä valinnoissa ja rakensimme lanseerauksen yhteyteen monivaiheisen mediaviestintäsuunnitelman. Mediatoimenpiteitä varten olemme etsineet yhtiön kanssa herättelevimpiä kulmia niin isännöintialasta kuin taloyhtiöiden taloudenpidosta. Systemaattisen mediaviestinnän tavoitteena on tukea yhtiön muuta kampanjointia monipuolisella medianäkyvyydellä, joka osaltaan rakentaa Aamun tunnettuutta ja uskottavuutta.

Lopputulos

Aamu on saanut mediapitchien, mielipidekirjoitusten ja tiedotteiden avulla medianäkyvyyttä yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisissä medioissa, kuten valtakunnallisissa päivälehdissä, talousmedioissa ja pk-seudun alueellisissa lehdissä. Aktiivisella mediaviestinnällä on tarkoitus tukea yhtiön asiakashankintaa myös jatkossa.

Case Ilmatar: Uusi tuulipuisto ja Ilmatar valtakunnalliseksi puheenaiheeksi aktiivisella mediaviestinnällä

Lähtökohta

Ilmatar on suomalainen tuulivoimayhtiö, joka operoi tuulivoimatuotannon jokaisella osa-alueella ja on sitoutunut voimakkaasti uuden tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen. Syyskuussa 2019 Ilmatar valmisteli uuden suurhankkeensa, Piiparinmäen tuulivoimapuiston, ja siihen liittyvän Google-sopimuksen julkistamista medialle. Google on sitoutunut ostamaan noin 60 prosenttia Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle rakentuvan puiston tuotannosta Haminan datakeskuksensa tarpeisiin.

Mediassa vielä tuntemattoman Ilmattaren tavoitteena oli saada valtakunnallista näkyvyyttä hankkeelle ja pohjustaa samalla tulevaa puhtaan tuulivoimaenergian kuluttajamyyntiä.

Ratkaisu

Mediatyötä pohjustettiin Ilmattaren johdolle suunnatussa mediakoulutuksessa, jossa keskityimme yhtiön ydinviestien kiteyttämiseen sekä selkeään ja ymmärrettävään viestintään eri haastattelutilanteissa.

Kun Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai ilmoitti järjestävänsä Helsingissä tiedotustilaisuuden, valmistelimme Ilmattaren ja Googlen kanssa nopealla aikataululla tiedotteen Piiparinmäkeen rakentuvasta tuulivoimapuistosta sekä yhtiöiden välisestä pitkäaikaisesta sähkönostosopimuksesta. Median kiinnostus herätettiin pitchaamalla aihetta ennakkoon muun muassa Iltasanomille, Ylelle ja Kauppalehdelle.

Mediahuomion maksimoimiseksi tiedote lähetettiin Pichain tiedotustilaisuuden käynnistyessä. Hän mainitsi puheessaan, että Google aikoo ostaa datakeskukseen uusiutuvaa energiaa kahdesta Suomeen rakentuvasta tuulipuistosta. Ilmatar ja Piiparinmäen puisto nostettiin aloitteellisen mediaviestinnän ansiosta Google-uutisointiin mukaan, toisin kuin mainitsematta jäänyt toinen tuulivoimayhtiö ja -puisto. 

Lopputulos

Ilmatar ja Piiparinmäen tuulivoimapuisto nousivat näkyvästi otsikoihin Googlen suursatsauksen yhteydessä. Tiedotteen ja pitchausten ansiosta Ilmattaresta kirjoitettiin yli 100 verkkouutisessa ja 40 printtilehdessä.

Ilmattaren hallituksen puheenjohtajaa ja toista perustajaa Kalle Pykälää haastateltiin useisiin medioihin ympäri Suomea. Tuulivoimapuisto nousi muun muassa MTV Uutisten aiheeksi ja Pykälää haastateltiin suorassa tv-uutislähetyksessä. 

Onnistuneen mediaviestinnän turvin Ilmatar nousi nopeasti suomalaisten tietoisuuteen ja vahvisti profiiliaan puhtaaseen tuulivoimaan keskittyvänä energiayhtiönä. Yhtiö myy sekä kuluttajille että erikokoisille yritysasiakkaille pelkästään 100-prosenttisesti uusiutuvaa tuulivoimaenergiaa. 

Tarvitsetko apua median kanssa toimimiseen? Tai sparria entisiltä toimittajilta?

Tiedote, media pitch vai molemmat? Valitse mediastrategiasi oikein

Tiedote on monen viestijän turvasatama. Osaa yritysviestijöistä jopa mitataan sillä, montako tiedotetta talosta lähtee ulos kuukaudessa. Ottamatta mitään pois tältä tiedottamisen perustyökalulta, medianäkyvyyden hankkimiseen on usein huomattavasti tehokkaampi keino. 

Lukuisat lähetetyt tiedotteet eivät välttämättä johda minkäänlaiseen näkyvyyteen. Toki niistä saadaan yrityksen nettisivuille ja mahdollisesti muihin SEO-ystävällisiin kanaviin sisältöä, ja niillä täytetään pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuus, mutta medianäkyvyyteen johtaa lopulta murto-osa. 

Tiedotteille on edelleen paikkansa, mutta pelkästään niiden lähettämiseen ei voi tuudittautua. Media pitch, eli yksittäiselle toimittajalle tai toimitukselle lähetettävä juttuehdotus, on usein tehokkaampi tapa herättää median kiinnostus. Tarjoamalla räätälöidyn juttukulman ja haastattelun pystyy avaamaan paremmin sitä, miksi ehdotettu aihe olisi kyseisen median lukijoiden kannalta olennainen.

Pitchaamisella avataan lisäkulmia


Jos käsissä on uutinen, jossa on aidosti yleistä kiinnostavuutta – ja jonka saa tiivistettyä huomiotaherättävään otsikkoon – tiedotteella voi edelleen saada erittäin laajaa näkyvyyttä. Vastaavasti esimerkiksi omaa yritystä koskevat kauppauutiset tai yhteishankkeet herättävät harvoin median huomiota, ellei kyse ole sitten todella isosta sopimuksesta tai osapuolina ole Nokian tai Amazonin kaltaisia jättejä.

Jos haluaa avata medialle jotain uutta kulmaa, sitoa uutista laajempaan kontekstiin tai taustoittaa yritykselleen tärkeää teemaa, pitchaaminen on parempi tapa herättää uteliaisuus. Juttuehdotus voi vaatia tiedotetta enemmän aikaa ja pohtimista, mutta tulokset ovat yleensä sen arvoisia. Varsinkin, kun valitaan aiheeseen sopiva toimittaja, rakennetaan pitch kiinnostavista palasista ja personoidaan oikea lähestymistapa.

Kiinnostavakin tiedote saattaa usein johtaa ”vain” lyhyisiin palstanpääjuttuihin, joissa omaa viestiä ei päästä kunnolla avaamaan. Media pitchin tuloksena on sen sijaan usein isompi juttu, jonka parissa potentiaalinen asiakas tai muu sidosryhmän edustaja käyttää enemmän aikaa. 

Oli uutisen luonne mikä tahansa, ennakkoon pitchaamisesta on harvoin mitään haittaa. Myös tiedotteen voi lähettää yksittäiselle medialle etukäteen johdannon kera. On kiinnostusta tai ei, laajempi jakelu on mahdollista sen jälkeen.

Lopulta sekä tiedotteen että media pitchin sisältö ratkaisee


Toimittaapa median suuntaan sisältöä tiedottaen tai pitchaten, niin ennen lähettämistä on hyvä kysyä itseltään muutama kysymys:

Klikkaisinko minä tätä otsikkoa?

Jaksaisinko itse lukea tällaisen jutun verkkomediasta?

Onko tässä uutisarvoa? 

Jo yhdenkin ei-vastauksen jälkeen kannattaa miettiä vielä hetki, miten sisällöstä saisi kiinnostavampaa. 

Vellu Peltola

Vellu Peltola

Partner
vellu@korner.fi
+358 50 551 9199

Miksi ketään ei kiinnosta? – Ansaitun medianäkyvyyden haasteet

Ansaitun näkyvyyden saaminen voi vaikuttaa helpolta tehtävältä, mutta todellisuudessa mediatilasta kamppailu on raakaa peliä, jossa punnitaan kekseliäisyys, oikea-aikaisuus sekä maine. Myös moni omassa kuplassa merkittävältä tuntuva aihe on usein toimittajan mielestä isossa kuvassa liian epäkiinnostava julkaistavaksi. Silti triviaalistakin tiedosta voi oikeilla palikoilla ja osaavilla käsillä tulla etusivun uutinen.

Kaipaisiko yrityksesi medianäkyvyyttä? Alkuun ehkä reipashenkinen yritystarina Kauppalehteen? Sitten vaikkapa Hesariin henkilöjuttu omistajasta, ja sen perään toimari tarinoimaan toimialasta Huomenta Suomeen? Siis ansaittua, ilmaista näkyvyyttä joka tuutista! Eikö kuulostaisikin hienolta?

Silti useimmiten medioita lähestyessä saa rivien välistä kuulla, että ketään ei kiinnosta.

Suurin osa vinkeistä ja tiedotteista jää kokonaan julkaisematta


Kun tekee päivittäin, viikoittain ja vuosittain töitä tietyn toimialan ja toimijoiden ympärillä, sumenee siinä samalla helposti ajatus toimen yleisestä kiinnostavuudesta. Vaikkapa uusi innovaatio voi tuntua tuon oman kuplan sisällä koko maailmaa järisyttävältä mullistukselta – vaikka isossa kuvassa – jonka objektiiviseen tarkasteluun tiedotusvälineet yleensä pyrkivät – kyse on lopulta vain myrskystä vesilasissa. 

Toimittajan urallani nämä mikromyrskyt tulivat silti varsin tutuiksi. Vaikka monella hihastanykijällä tai tiedotteen lähettäjällä oli käsissään omasta mielestään vähintään ylimääräisen TV-uutislähetyksen väärti tieto, ei sen yleinen mielenkiinto valitettavasti kantanut usein vesilasin ulkopuolelle.

Siksi uutisvinkki jäi hyödyntämättä ja tiedote julkaisematta.

Media-ala on kiinnostavuusbisnestä


Monelle hihasta nykijällekaupallisen median toimintamalli tuntuu olevan hämärä käsite. Kiteytetysti kyseessä on kiinnostavuusbisnes. Kun media tekee kiinnostavia sisältöjä, se kerää mediansa pariin kuluttajia. Kun kuluttajia on paljon, kiinnostuvat mediatuotteesta myös mainostajat. Ja kun medialla on kiinnostavia sisältöjä, sisällöistä kiinnostuneita kuluttajia ja kuluttajista kiinnostuneita mainostajia, on mediatoiminta yleensä kannattavaa. Mutta jos mediasisällöt eivät kiinnosta tarpeeksi, on median bisnes tappiollista.

Suomen merkittävistä medioista ainoan poikkeuksen tähän kaavaan tekee verorahoitteinen Yleisradio. Silti YLEssäkin seurataan nykyään hyvin tarkasti sen tarjoamien mediasisältöjen kiinnostavuutta. Myös pienemmissä tai esimerkiksi tiettyyn toimialaan keskittyneissä medioissa asioiden kiinnostavuus määritellään laveammin kuin vaikkapa Helsingin Sanomissa, mutta näidenkin medioiden parissa kiinnostavuus on lopulta kaikki kaikessa. Ja jos asia taas ei kiinnosta oikein ketään, niin vielä vähemmän se kiinnostaa silloin medioita.

Epäkiinnostavasta voi tehdä kiinnostavaa


Onnistuneella mediaviestinnällä kuluttajat ja etenkin median edustajat voidaan saada kiinnostumaan asioista, jotka eivät lähtökohtaisesti herätä suurta kiinnostusta. Monesta normaalisti varsin epäkiinnostavasta asiasta voi usein löytää jonkin mielenkiintoisen ja uuden kulman, jonka avulla asia alkaakin yhtäkkiä kiinnostaa.

Se, että sinulla on verhoiluyritys, ei kiinnosta isossa kuvassa juuri ketään. Mutta jos yrityksesi on juuri verhoillut remontissa olleen eduskuntatalon entisöidyt nojatuolit, tekee se yhtäkkiä yrityksestäsi varsin kiinnostavan.

Se, että jalkapallojoukkueesi on hankkinut uuden vaihtopenkkitason pelaajan, on vielä varsin epäkiinnostavaa. Mutta jos tuo penkkiveikko on pelannut aiemmin urallaan Chelsean ja Englannin maajoukkueen tähtipelaaja Joe Colen kanssa, muuttuu sama pelaaja sekunnissa kiinnostavaksi.

Myöskään se, että sinulla on kauppojen hintoja vertaileva nettipalvelu, ei ole vielä uutinen. Mutta jos nettipalvelusi paljastaa, että elektroniikkayritykset nostavat hintojaan marraskuussa vain laskeakseen ne Black Fridayn alennusmyynteihin, tappelevat pian eri kanavien aamutelevisio-ohjelmat nettipalvelusi edustajan haastattelusta. 

Pelkkä kiinnostavuuskaan ei aina riitä 


Ylläolevat esimerkit ovat tositarinoita siitä, miten taustatyöllä, uutiskärjen terävöittämisellä sekä mediapitchin hiomisella aluksi epäkiinnostavilta tuntuvista asioista muovailtiin lopulta kiinnostavia uutisia. Nämä esimerkit osoittavat myös, kuinka pienetkin panostukset medianäkyvyyden hankkimiseksi voivat tuoda nopeastikin erinomaisia tuloksia.

Myöskään pelkkä kiinnostavuus ei takaa vielä yhtään uutista tai läpimenoa. Kiireellisenä uutispäivänä moni isommankin vesilasin myrsky jää huomioimatta, kun median täyttävät valtameren rajuilmat. Eikä esimerkiksi urheilu-uutisiin keskittynyt toimittaja osaa tai ehdi suhtauttaa kuulemansa talousuutisen yleistä kiinnostavuutta.

Siksi onkin hyvä tietää, kuinka medioita tulisi lähestyä: Mikä on oikea aika ja tapa yhteydenottoon? Mikä media, ja kuka toimittaja olisi paras kontakti juuri tässä tapauksessa? Entä milloin on hyvä tarjota yksinoikeutta, ja milloin kannattaa järjestää tiedotustilaisuus?

Useassa eri mediassa työskennelleenä toimittajana voin paljastaa, että useimmiten itse uutisvinkkiä merkittävämpää on se, kuka, miten ja milloin tuon vinkin kertoo. Tylsiä tiedotteita pikkuasioista joka paikkaan lähettävät tahot, sekä turhilla tiedoilla joka hetkessä vaivaavat hihastanykijät ovat kiireiselle toimittajalle usein jopa melkoinen riesa. Siksi heidän viesti harvemmin kiinnostaa ketään.

Hyvämaineinen uutisvinkkaaja on sen sijaan tietolähde, jonka valmiiksi mietityt juttuaihiot kiinnostavat aina. Lue lisää mediaviestintäpalveluistamme.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Consultant
jussi@korner.fi
+358 44 090 1408