Aloita syksy päivittämällä organisaatiosi sosiaalisen median sisältökalenteri ajan tasalle näiden viiden vinkin avulla

Hiljentyikö sisällöntuotanto kesän aikana ja pian pitäisi taas aloittaa aktiivinen sisällöntuotanto eri kanavissa? Mutta voi olla tilanne, ettei sisältökalenteria ole avattu heinäkuun jälkeen tai sitä ei ole vielä edes luotu. Tee palvelus itsellesi ja tiimillesi suuntaamalla katse pitkälle loppuvuoteen ja ottamalla hetki aikaa sosiaalisen median sisältösuunnitelman ja sisältökalenterin päivittämiselle. Lue alta vinkit, joilla voit helposti terävöittää loppuvuoden sometekemistä.

Sisältökalenteri on suositeltava työkalu, jonka avulla varmistat sisällöntuotannon säännöllisyyden ja laadun sekä jaat vastuun tiimisi kanssa. Suunnitelmallinen sisällöntuotanto ja ennakointi tekevät sosiaalisen median päivittämisestä systemaattista, tehokasta ja täsmällistä. Suunnitelmallisuudella voit hahmottaa paremmin kokonaisuuden, eikä sinun tarvitse joka päivä miettiä uusia sisältöjä. 

Jos organisaatiosi sisältökalenteri on vielä alkutekijöissä, aloita lukemalla blogi Kymmenen vinkkiä – näin kokoat organisaatiosi sisältökalenterin. Muussa tapauksessa ala palastella sosiaalisen median sisällöntuotantoa askel kerrallaan ja päivitä sisältökalenteri ajan tasalle seuraavien vinkkien avulla.

1. Osoita ajankohtaisuutesi – Päivitä sisältökalenteriin vuoden tärkeimmät päivät ja teemat organisaatiosi näkökulmasta

Jokaisella organisaatiolla on yleensä muutama tärkeä viestittävä asia vuodessa, joiden varaan vuosikello kannattaa rakentaa. Ehkä oletkin jo lähestynyt sisältösuunnitelmaa vuosikellomaisesti. Mutta mieti vielä, onko edessä jotain muuta tapahtumaa, päivää, aihetta tai teemaa, joita organisaatiosi tulisi huomioida sisällöntuotannossa laajemmin.

Voi myös olla, että tärkeimmille kohderyhmille on syntynyt uusia kiinnostuksen kohteita, joihin olisi hyvä tarttua. Jos näin on, kannattaa huomioida, mitä uudet sisällöt tarvitsevat toteutuakseen – ehkä uuden visuaalisen ilmaisutavan, ajankohtaisen blogikirjoituksen, vaikuttajayhteistyön tai jotain muuta.

2. Tarkastele määriteltyjä tavoitteita – Onko loppuvuodelle tarpeen asettaa uusia tavoitteita?

Tarkastele, millä mallilla alkuvuodessa asetetut tavoitteet ovat. Tässä vaiheessa vuotta tavoitteita voi olla tarpeen päivittää. Pohdi siis, ovatko sisällöt saavuttaneet haluttuja tuloksia. Tarkastele myös sosiaalisen median mainonnan tavoitteita ja tuloksia. Onko mainonta tuottanut toivottuja tuloksia, entä onko budjetissa varaa mainonnan kasvattamiseen ja uusien mainostyyppien testaamiseen? 

Käytä pohdinnan tukena analytiikkaa, joka kertoo sisältöjen onnistumisesta. Somen mittaamisella ja tulosten analysoinnilla saat selville, mitkä sisältökokonaisuudet toimivat ja mitkä eivät. Vielä ehdit siis hyvin päivittää uudet tavoitteet loppuvuodelle, vaihtaa tavoitteiden mukaiset mittarit ja keksiä uusia sisältökokonaisuuksia. 

Lue lisää sosiaalisen median mittaamisesta aiemmasta blogikirjoituksestani Kasvata näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, äläkä unohda mitata tuloksia.

3. Vastaako sisältö sosiaalisen median uusia päivityksiä ja muutoksia

Sosiaalisen median kanavat reagoivat jatkuvasti vireillä oleviin trendeihin. Muutosten mukana kanavia myös päivitetään, jotta niistä saadaan entistä käyttäjäystävällisempiä. Sosiaalisen median tekijänä kanavien muutoksista on hyvä olla tietoinen. 

Esimerkiksi Instagramissa suositaan yhä enemmän videosisältöjä, ja kanava mukailee osaltaan TikTokkia, jossa videoiden virta on loputon. Instagramin reelsejä voi katsoa Instagramissa omalla sivullaan TikTokin For you -sivun tavoin. 

Varmista siis, että sisältösi vastaavat kanavissa vireillä olevia muutoksia. Pohdi, toimivatko sisällöt nykyisessä muodossaan ja tavoittavatko ne sellaisenaan halutun kohderyhmän. Voit lähestyä aihetta miettimällä, mitä haluaisit itse katsoa ja mistä aiheesta lukea.

4. Sitten katse lähemmäs, viikko- ja kuukausitasolle

Jotta varmistetaan, että asioita oikeasti tapahtuu, kannattaa sisältökalenteria lähestyä  käytännönläheisesti. Määrittele siis sisältökalenteriin, montako julkaisua tulee viikottain, mitkä ovat julkaisupäivät ja mitä julkaisu vaatii toteutuakseen. Huomioi myös visuaalilnen puoli. Julkaisuja voit hahmotella joko viikko- tai kuukausitasolla. Ihan sen mukaan, mikä on järkevin rytmi sosiaalisen median sisällöntuotantoon osallistuville. Unohtamatta mahdollisuutta ajastaa julkaisuja.

Ole myös realistinen, kun mietit julkaisumääriä, sillä aina enemmän ei ole parempi. Tee harkitusti sisältöjä huomioiden omat resurssisi. Myöskään seuraajat eivät välttämättä jaksa seurata hyperaktiivista yritystiliä. Ja vaikka itse liputankin suunnitelmallisuudelle, kannattaa sisältökalenteriin silti jättää myös tilaa spontaaneille julkaisuille. Spontaanit julkaisut ovat useimmiten aitoja, ajankohtaisia ja sopivan kepeitä.

5. Onhan vastuut jaettu?

Kun somesuunnitelma ja sisältökalenteri ovat päivitetty, kannattaa käydä kertaalleen läpi vastuut. Ketkä osallistuvat sosiaalisen median sisältöjen suunnitteluun ja päivittämiseen? Kuka vastaa kommentteihin vastaamisesta ja mahdollisesta moderoinnista? Usein asioita selkeyttää, jos toiminnalla on yksi vastuuhenkilö, joka pitää huolen, että asioita tapahtuu. Vastuiden jakaminen on tärkeää, jotta tekeminen pysyy aktiivisena, eikä se kasaannu yhden tekijän harteille. 

Vaikka olisit nyt raksittanut kaikki edellämainitut kohdat, on hyvä muistaa, että suunnitelmat saattavat silti muuttua. Siksi onkin tärkeää tarkastella sosiaalisen median sisältösuunnitelmaa ja kalenteria aika ajoin uudelleen.

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Consultant
sonja@korner.fi
+358 44 280 8148

Suunnittele sisältösi kohderyhmälähtöisesti – sisältöstrategia on sisällöntuotannon perusta

Usein sisällöntuotantopuuskan iskiessä organisaatiolla on suuri into sekä perustaa vauhdilla uusia kanavia että rustailla sisältöjä miettimättä pidempää draaman kaarta. Totta on, että suunnittelutyö vaatii työtä, aikaa ja ajatusta, mutta sisältöstrategian avulla sisällöntuotanto kuitenkin tuottaa myös tuloksia, ei typisty satunnaiseksi Facebook-postailuksi, eikä lopahda alkuinnostuksen jälkeen. 

Sisältöstrategia on kaiken sisällöntuotannon ja sisältömarkkinoinnin lähtöpiste, joka johdetaan organisaation strategiasta ja viestintästrategiasta. Se on ikään kuin tavoitteellinen suunnitelma siitä, miten organisaatio puhuttelee ja tapaa yleisönsä eri kanavissa, ja miten sisältöä tehdään niin, että se tukee liiketoimintaa.

1. Määritä kohderyhmät ja tarkenna ostajapersoonat

Organisaation on elintärkeää tuntea kohderyhmänsä ja niiden takaa löytyvät ostajapersoonat, eli tarkat kuvaukset henkilöistä, jotka edustavat kohderyhmää. Kenen kanssa keskustelemme sisältöjen kautta? Samanlaiset sisällöt eivät puhuttele kaikkia, joten kohderyhmälähtöisyys on pidettävä koko ajan mielessä.

Kun kohderyhmät ja niiden prioriteettijärjestys on määritelty, ostajapersoonien kanssa kannattaa mennä hyvin käytännönläheiselle tasolle ja rakentaa persoonista ihan oikeita ihmisiä. Minkä ikäinen ostaja on, missä hän asuu, mitä henkilö harrastaa, minkälaista työtä hän tekee, mikä häntä motivoi ja mitä hän ajattelee ja tuntee? Mitkä ovat ostajan ongelmat ja tarpeet, joihin hän etsii ratkaisuja?

2. Hahmottele osto- ja sisältöpolku

Seuraavaksi on aika miettiä kohderyhmien ostopolkuja, sillä potentiaalisen asiakkaan matka ostajaksi alkaa aina tarpeen tiedostamisesta ja päättyy ostopäätökseen, minkä jälkeen asiakas pitäisi vielä onnistua pitämään mukana matkassa jatkossakin.

Kun sisältöpolku määritellään ostopolun kautta, mietitään aina sisältöä tehdessä, missä prosessin vaiheessa olevaa henkilöä sisältö palvelee. Pyritäänkö sillä herättämään kiinnostusta, lisäämään tunnettuutta ja tarjoamaan ratkaisu ongelmaan? Vai onko sisältöjen tarkoituksena vahvistaa jo harkintavaiheeseen edenneen ostajan kiinnostusta ja vakuuttaa hänet, tai pitää jo olemassa oleva ostaja tyytyväisenä ja jatkaa asiakassuhdetta?

3. Määrittele viestinnän kanavat

Tämän jälkeen on aika miettiä, missä kanavissa kohderyhmät viettävät aikaansa, mistä heidät tehokkaimmin tavoittaa ja mistä he etsivät tietoa. Pelkät olemassa olevat ja tyhjyyttä humisevat viestintäkanavat eivät palvele ketään, joten jokaisella kanavalla on oltava selkeä rooli ja merkitys. Lisäksi on hyvä miettiä eri kanavien ominaispiirteitä: mihin ne taipuvat ja millaisessa formaatissa sisällön täytyy olla. Koska sisällöille halutaan myös mahdollisimman suuri tavoittavuus ja kulutusaste, on sisältöjen tarkkaan suunniteltu jakelu tärkeää. 

Uusia viestinnän kanavia tulee myös ripeällä tahdilla lisää ja nykyisten kanavien ominaisuudet muuttuvat. Trendeistä on hyvä pysyä tietoisena, mutta uusiin kanaviin ei kannata mennä vain siinä uskossa, että kaikki muutkin ovat siellä. Viettääkö juuri meidän kohderyhmämme aikaa tässä kanavassa?

4. Suunnittele itse sisällöt ja niiden rytmitys

Nyt päästään itse sisällön suunnitteluun. Sisältöstrategia ei kuitenkaan ole sama asia kuin sisältökalenteri tai julkaisusuunnitelma, vaan strategiassa keskitytään miettimään sisältöjen teemoja ylätasolla ja kertomaan, miksi tietynlaista sisältöä julkaistaan ja miten se auttaa kohderyhmiä.

Tästä seuraava askel on luoda erillisiä sisältökalentereita ja julkaisusuunnitelmia käytössä oleville kanaville. Sisältökalenterista tai julkaisusuunnitelmasta käy ilmi, mitä sisältöä julkaistaan missäkin kanavassa, minkälaisessa muodossa, milloin sisältö julkaistaan ja mikä on käytettävissä oleva budjetti esimerkiksi sisällön mainostamiseen.

5. Aseta tavoitteet ja mittarit

Koska sisältöstrategia on pitkäjänteisen sisällöntuotannon mahdollistaja, on sisällön toimivuudelle asetettava myös tavoitteet ja mittarit. Vain niiden avulla strategian toimivuutta voidaan tarkastella tasaisin väliajoin ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia. Tavoitteet määritellään ennen mittareita, jotta mittareilla voidaan tarkastella tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet ja mittarit voivat liittyä esimerkiksi näkyvyyteen, sisällön kulutukseen ja sisältöihin sitoutumiseen, sisällön kuluttajien aktivointiin, konversioon ja myyntiin.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Consultant
veera@korner.fi
+358 44 342 1629

Kasvata näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, äläkä unohda mitata tuloksia

Sosiaalisen median suosion alkuvaiheessa kuvien loppuun lisättiin lista hashtageja, joista yksi oli usein #likeforlike. Hashtag kiteyttää somen luonteen, jossa toisinaan vieläkin keskitytään suureen tykkäysten virtaan – usein kuitenkin turhaan. Organisaatioille tavoiteltavampaa on luoda vuorovaikutusta kohderyhmän kanssa, herättää keskustelua ja sitä kautta kasvattaa tunnettuutta. Näiden saavuttamiseksi sosiaalinen media tarvitsee selkeät tavoitteet ja oikeat mittarit.

Sosiaalinen media on muuttunut tykkäysten havittelusta vuorovaikutteisempaan muotoon. Eikä muutoksen tahti ole laantumassa. Käyttäjät kommentoivat julkaisuihin herkemmin ja kierrättävät muiden sisältöjä omissa kanavissaan. 

Olet varmasti huomannut, että Instagram storyssa nostetaan yhä enemmän muiden julkaisuja erilaisista keskustelun aloituksista, kannanotoista ja hauskoista reelseistä. Seuraajilta kysytään mielipiteitä kysymysboksien avulla ja kehotetaan reagoimaan julkaisuihin. Sosiaalinen media kannustaa yhä vahvemmin vuorovaikutukseen, mutta miten se vaikuttaa somen tavoitteisiin ja mittareihin?

Pohdi sosiaalisen median tavoitteitasi kriittisesti

Sosiaalisen median kehityksen ja käyttäjien tarpeiden vauhdissa pysyminen edellyttää oman sometekemisen kriittistä tarkkailua ja kehittämistä. Nyt viimeistään on paikallaan pohtia, mitä organisaatiosi haluaa saavuttaa sosiaalisen median avulla vuonna 2022. Onko tavoitteenanne kasvattaa palvelun, tuotteen tai brändin tunnettuutta, laajentaa kohderyhmää tai tehostaa myyntiä? 

Sosiaalisen median päätavoite on helpommin hahmotettavissa, jos sen pilkkoo pienemmiksi osiksi. Määritä sometekemiselle siis myös muutama lyhyen ja pitkän aikavälin tavoite, jotka ovat selkeitä ja realistisia suhteessa päätavoitteeseen. Hahmottele tavoitteita konkreettisin luvuin, jotka haluat saavuttaa.

Kun olet kerännyt dataa tarkoituksenmukaisilla mittareilla pitkäjänteisesti, voit vertailla lukuja keskenään. Vertailu tekee saavutetut muutokset ja kehityksen näkyväksi. 

Miten mitata sosiaalista mediaa? – Huomioi myös vaikuttavuus

Pitkäjänteisellä somen mittaamisella ja tulosten analysoinnilla saat selville, mitkä sisällöt toimivat ja mitkä eivät. Keskity etenkin siihen, miten seuraajasi sitoutuvat julkaisuihin, ja millaisia tunteita sisältösi herättävät. Mittaaminen kannattaa aina, koska vasta silloin oman toiminnan kehittäminen perustuu dataan.

Kuten aikaisemmin todettua, puhutteleviin julkaisuihin sitoudutaan entistä herkemmin. Julkaisujen sitoutumisen laadusta kertoo vaikuttavuus (influence). Vaikuttavuuden analysointi tarjoaakin arvokasta tietoa, miten kiinnostavana viestisi koetaan, ja mihin suuntaan kohderyhmä tai sen ulkopuoliset sitä vievät. Tarkastele siis, kuka puhuu yrityksestäsi ja mihin sävyyn. Millainen vaikutus heillä on organisaatiosi toimintaan? 

Vaikuttavuuden tarkasteluun ei ole yhtä oikeaa mittaria. Vaikutusta voi mitata esimerkiksi tutkimalla tulleiden tägäysten ja kommenttien laatua. 

On myös hyvä muistaa, että somessa oman viestin alkuperäinen merkitys on herkkä muuttumaan. Julkaisusi voi levitä laajasti oman kohderyhmäsi ulkopuolelle, jolloin myös sitoutumisen laadun tarkastelu nousee merkittävään rooliin. Jos viestisi on lähtenyt väärään suuntaan, voit tarvittaessa oikaista muuttuneet merkitykset.

Vaikuttavuuden lisäksi sosiaalisessa mediassa kannattaa huomioida myös seuraavat perinteisemmät mittarit.

Sitoutuneisuus / sitoutumisaste (engagement / engagement rate)

Useimmat somekanavat perustuvat erilaisiin reagointeihin, joita ovat sisällön jakaminen, kommentointi, linkin klikkaukset ja tykkäykset. Sitoutuneisuus (engagement) kertoo, kuinka käyttäjät reagoivat sisältöihin. Sitoutuneisuus ei kuitenkaan erottele reagoinnin laatua.

Sitoutumisasteella (engagement rate) arvioidaan sosiaalisen median sisällön keskimääräinen vuorovaikutus suhteessa seuraajiin, tavoittavuuteen tai muuhun profiilin tavoitteille merkittävään yleisöön. Ennen sitoutumisasteen mittaamista varmista, mikä yleisö on tavoitteidesi kannalta tärkein ja laske sitoutumisaste sen mukaan. Sitoutuneisuusasteen kaava suhteessa seuraajiin menee näin:

Julkaisun vuorovaikutusten kokonaismäärä / kokonaisseuraajamäärä X 100 %

Sitoutumisaste kannattaa laskea ensin erikseen jokaiselle julkaisuille, jolloin näet yksittäisten julkaisujen eroavaisuudet. Keskiarvon saa laskemalla julkaisujen sitoutumisasteet yhteen ja jakamalla ne julkaisujen kokonaismäärällä. 

Tavoittavuus / näyttökerrat (reach / impressions)

Tavoittavuus kertoo, kuinka monta yksittäistä käyttäjää julkaisu tai profiili on tavoittanut, eli toisin sanoen luku kertoo yleisön todellisen koon. Näyttökerta taas kertoo, kuinka monta kertaa julkaisua on katsottu yhteensä. Luku on siis suurempi kuin tavoittavuus, koska näyttökertaan lasketaan mukaan jokainen yksittäinen näyttö.

Tavoittavuuden ja näyttökerran rinnalla kannattaa myös pitää kirjaa seuraajamääristä eri somekanavissa. Seuraajat vaikuttavat positiivisesti tavoittavuuteen ja näyttökertoihin. Seuraajamäärä antaa myös hyvin osviittaa sisällöistä kiinnostuneesta kohderyhmästä.

Orgaanisen somen analysointi kannattaa aloittaa tavoitteiden määrittelyllä. Kun tavoitteet ovat kirkkaat, voit valita tarkoitukseen sopivat mittarit. Lue lisää 
sosiaalisesta mediasta.

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Nuorempi viestintäkonsultti
sonja@korner.fi

Case Hintaopas: Strateginen suunnittelu ja lokaalit sosiaalisen median sisällöt kasvun tukena

Lähtökohta

Hintaopas on seitsemässä maassa toimiva puolueeton hintavertailupalvelu, jonka tavoitteena on auttaa kuluttajia tekemään viisaampia ostopäätöksiä. Hintaopas listaa yli 1 000 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot. Eri maiden sosiaalisen median viestintä tehtiin keskitetysti Ruotsista käsin.

Vuonna 2019 hintavertailupalvelu Hintaoppaan ja Kornerin yhteistyötä laajennettiin sosiaalisen median kehittämisen pariin. Yhteistyön tavoitteina oli liittää sosiaalisen median kanavissa tapahtuva viestintä kiinteäksi osaksi hintavertailupalvelun muuta viestintää, lisätä palvelun tunnettuutta ja käyttöä, kasvattaa sosiaalisen median kanavia ja viestiä suomalaiselle kohderyhmälle lokaalilla kulmalla ja äänensävyllä.

Ratkaisu 

Sosiaalisen median kumppanuus aloitettiin selkeyttämällä eri kanavien roolit, kohderyhmät, tavoitteet, viestinnän mittarit, visuaaliset linjat ja mainonnan linjaukset yhdessä Hintaoppaan kansainvälisen tiimin kanssa. Tämän pohjalta luotiin viisi erilaista sisältötyyppiä ja kattava, kanavakohtainen sisältösuunnitelma. Säännöllistä tekemistä tuetaan sopivilla vaikuttajayhteistyön muodoilla sekä sesonki- ja kampanjakohtaisilla konsepteilla.

Lopputulos

Instagramin seuraajamäärä kasvoi vuodessa 1415 prosenttia ja Facebookin seuraajamäärä 27 prosenttia. Sosiaalisen median kanavien sisällöntuotanto on paikallista, jatkuvaa, strategista ja systemaattista. Sisällöt tukevat brändin tunnettuuden kasvua ja ohjaavat ihmisiä palvelun pariin. Sosiaalisen median kanavien ympärille on muodostunut uskollinen seuraajakunta, joka myös kommunikoi aktiivisesti brändin kanssa.

Case: Somesuunnitelmasta apua asiantuntijapresenssin rakentamiseen

Lähtökohta


Liike-elämän ja urheilun vaikuttajana meritoitunut yksityishenkilö halusi tehostaa omaa sosiaalisen median käyttöään. Asiakas halusi tietää, voisiko päämäärättömästä sekä paljon aikaa vievästä someselailusta tehdä määrätietoisempaa toimintaa. Hän halusi myös ymmärtää syvällisemmin, kuinka eri somekanavissa kannattaa esiintyä ja millaisia vaikutuksia somekäyttäytymisellä voi uran kannalta olla.

Ratkaisu


Kirkastimme asiakkaalle kaksi päätavoitetta: halun tulla valituksi tavoiteltuun luottamustehtävään ja ammatillisen profiloitumisen alansa erityisasiantuntijaksi. Tämän pohjalta loimme hänelle henkilökohtaisen somesuunnitelman ja -ohjeistuksen.

Valitsimme eri tavoitteille sopivimmat somekanavat ja opastimme esimerkkien kautta, kuinka niissä tulee olla aktiivinen. Lisäksi hioimme henkilön someprofiilit ja teimme ajankäyttösuunnitelman, jonka avulla viikottainen someen käytettävä aika väheni uusista tavoitteista huolimatta. Taustalla pysyi koko ajan ajatus, että somen käytön tulee olla miellyttävää.

Lopputulos


Asiakas ymmärtää nyt paremmin sosiaalista mediaa, ja osaa nähdä sen käytön hyödyt sekä vaikutukset ammatillisten tavoitteidensa kannalta. Hän myös ymmärtää, että tavoitteellisen somettamisen ja asiantuntijapresenssin voi rakentaa omalla ja itselle luontevalla tyylillä ilman päälle liimattua LinkedIn-aktiivisuutta. Näin somen käyttäminen on säilynyt edelleen mieluisana ajanvietteenä, mutta se on nykyään myös tavoitteita tukevaa.

Muutos sivustajaseuraajasta aktiiviseksi toimijaksi on tapahtunut lyhyessä ajassa. Pelkkien seuraajamäärien lisäksi henkilö on kasvattanut asemaansa erikoisosaamisalueidensa asiantuntijana. Suunnitelman mukaisesti asiakas on ollut somessa aktiivisesti ja positiivisesti esillä etenkin tiettyjen ryhmittymien edustajille, joiden äänien uskotaan olevan vaa’ankieliasemassa tulevassa luottamustehtävävaalissa.