Kippis, 2021. Eteenpäin.

Kornerin vuosi meni hyvin. Joukkomme kasvoi peräti kuudella uudella kornerlaisella, ja aloitimme yhteistyön usean innostavan asiakkaan kanssa. Kun etätyöt haastavat edelleen porukkamme päivittäistä yhteisöllisyyttä, on työn merkityksellisyydellä entistäkin suurempi rooli. Siksi olemmekin ylpeitä siitä, että olemme olleet yhdessä asiakkaidemme kanssa tänä vuonna muun muassa:

  • Murtamassa monopolihirviötä ja paljastamassa kartellia
  • Rakentamassa elävämpää Helsinkiä
  • Auttamassa suomalaisia kuluttamaan järkevämmin
  • Edistämässä uusiutuvia energiamuotoja
  • Tukemassa toinen toisiamme niin töissä kuin vapaalla
  • Liikuttamassa ihmisiä fyysisesti ja henkisesti
  • Tarjonneet syitä pysähtyä ajattelemaan ja viihtymään

Siinäpä se. Kiitokset kaikille tänäkin vuonna mukana olleille! 

PS.

Koska jouduimme tänä vuonna perumaan Kornerin 5-vuotisjuhlat, ensi vuonna vietetään sitten Palosteen viiskymppisiä tuplajoukoin.

Joel Häkämies

Joel Häkämies

Partneri
joel@korner.fi
045 1032 833

Case Primehotels: Hotel Mestarille vauhtia lanseeraukseen somestrategialla ja sisältömarkkinoinnilla

Lähtötilanne

Suomalainen hotellioperaattori Primehotels avaa helmikuussa 2022 uuden lifestyle-hotellin Helsingin keskustaan vanhaan Rakennusmestareiden taloon. Uuden hotellin konseptissa Primehotels halusi kunnioittaa talon alkuperäistä tarkoitusta, joten hotelli sai nimekseen Hotel Mestari.

Mestariuteen nojaavalla rouhean modernilla hotellikonseptilla halutaan erottua joukosta ja herättää huomiota jopa kansainvälisellä tasolla. Samaan aikaan Hotel Mestari avaa eri näkökulmista sitä, miten mestarius rakentuu ja mitä kaikkea se voi tarkoittaa. Tavoitteenamme on lisätä Hotel Mestarin tunnettuutta ja rakentaa hotellin brändimielikuvaa, sitouttaa potentiaalista asiakaskuntaa hotellibrändiin jo ennen avaamista sekä tukea myyntiä ja onnistuneita rekrytointeja. 

Hotel Mestarin somekuva | Anni Korhonen

Ratkaisu

Laadimme Hotel Mestarille sosiaalisen median strategian ja eri kanavat kattavan sisältösuunnitelman, jotta tavoitamme kohderyhmät ja herätämme heissä kiinnostuksen seurata hotellin matkaa jo ennen sen avaamista. Loimme Hotel Mestarille somekanavat sekä suunnittelimme yhtenäisen someilmeen, josta välittyy hotellin henki, arvomaailma ja vaikuttava visuaalisuus.

Sisältömarkkinoinnin ytimessä on ideoimamme pääsisältötyyppi Mestaritarina. Mestaritarinoiden tavoitteena on maalata hotellin konseptin mukaista maailmaa sekä houkutella ja sitouttaa saman arvopohjan omaavia asiakkaita. Erilaisiin oman alansa mestareihin aina valaistussuunnittelijasta sirkustaiteilijaan on pureuduttu sekä hotellin verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa teksti,- kuva- ja videosisällöin. 

Mestaritarinoita on hyödynnetty lisäksi osana Hotel Mestarin rekrytointimarkkinointia kesällä ja syksyllä 2021.

Mestarien kortteli | Line Wester

Tulokset

Mestarin somekanavat ovat kasvaneet tasaisesti jo ennen hotellin avaamista. Esimerkiksi marraskuussa 2021 julkaisut tavoittivat Instagramissa yli 15 600 uniikkia käyttäjää ja Facebookissa lähes 25 000 uniikkia käyttäjää. Kiinnostavat sisällöt ovat myös sitouttaneet aktiivisesti hotellin kohderyhmää. Marraskuussa sisältöjen vuorovaikutus kasvoi Instagramissa yli 270 prosenttia lokakuuhun verrattuna ja seuraajamäärä nousi yli 500:lla.

Mestaritarinat ovatkin keränneet kehuja niin somekanavissa kuin verkkosivuilla. Tarinat ovat sivuston suosituimpia sisältöjä, sillä kävijöistä jopa 53 prosenttia on pysähtynyt lukemaan haastatteluja oman alansa mestareista. Sisällöt ovat onnistuneet tukemaan kiitettävästi myös Hotel Mestarin rekrytointeja, sillä kaikkiin haettuihin positioihin on löydetty erinomaisten kandidaattien joukosta omien alojensa mestareita.

Lanseerausvaiheessa Mestarin markkinointiin on suunnitelmissa muun muassa tuoda uusia sisältötyyppejä, panostaa entisestään somemainontaan ja hyödyntää vaikuttajamarkkinointia kohderyhmien tavoittamiseksi.

Mestaritarinan kuvitus | Anni Korhonen

”Korner on rohkeasti hypännyt Mestarin saloihin ja tuonut tuoreita innovatiivisia ideoita hotellimme lanseerausviestintään. Saumaton yhteistyö, ketterä toiminta ja oikeasti rohkeat lähestymiskulmat ovat luoneet pohjan luottamukselle ja toimivalle kumppanuudelle, josta on hyvä ponnistaa yhdessä myös tuleviin hotelliprojekteihin."

Elina Kontola, Director of Marketing and Communications, Primehotels

Räiskyvää nostalgista mystiikkaa: Vuoden 2022 visuaalisissa trendeissä heijastuu pandemian jälkeinen toiveikkuus

Graafinen suunnittelu ja visuaalinen viestintä heijastavat usein aikaansa. Kun trendiennustajat katsovat kristallipalloon löytääkseen seuraavan vuoden suosituimman värikartan tai fontin, he analysoivat monesti menneen vuoden tapahtumia. Tarkastelimme maailman suurimpien konsultti- ja suunnittelutalojen trendiennusteita vuodelle 2022. Nappasimme kolme mielenkiintoista visuaalista trendiä, joissa on meidänkin mielestämme aineksia laajemmiksi trendeiksi.

 

Viestin visualisointi on nopein tapa välittää ja saada viestisi perille. Visuaalinen viestintä auttaa lisäämään brändin tietoisuutta, tunnettuvutta ja uskollisuutta jättämällä jäljen kohderyhmän mieleen. Visuaalisuuden laiminlyöminen voi taas johtaa tylsistyneeseen kohderyhmään, joka ei enää samaistu brändiisi.

Monet tutkimukset osoittavat myös sen, että somessa ketterästi liikkuvat kuluttajat pyrkivät jopa välttelemään markkinoinnillisia viestejä. Näin ollen on erityisen tärkeää visualisoida viestisi, jotta se todella tallentuu kohderyhmän verkkokalvoille kaiken somehälinän keskellä.

Kolme visuaalista trendiä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota vuonna 2022

Ensi vuoden visuaalisissa trendeissä näkyvät sekä nostalginen fiilistely että toivo pandemian jälkeisestä ajasta. Nopeatempoisessa mediaympäristössä tulevia suuntauksia on tietysti vaikea ennustaa, mutta tutkittuani maailman suurimpien konsultti- ja suunnittelutalojen trendiennusteita vuodelle 2022 esiin nousee vahvasti kolme trendiä. Nämä trendit tulevat näkymään visuaalisessa viestinnässä niin somessa kuin perinteisissä kanavissa. 

1. Maksimalismi

Vielä pari vuotta taaksepäin muotoilua hallitsi minimalistinen ja geometrinen ilme. Pandemian ja talouskriisien repimässä maailmassa utopistinen ja ajoittain steriili estetiikka tuntuu kuitenkin tylsältä ja vanhentuneelta. Vastareaktiona maksimalistinen ote visuaalisuuteen tarjoaa värejä, hauskoja fontteja, räiskyvyyttä ja iloa maailmaan, joka kaipaa takaisin aikaan ennen pandemiaa. 

2. Y2K ja ysäri

Y2K tulee englannin kielen sanoista “year 2 kilo” ja viittaa 2000-lukuun. Varsinkin muodissa olemme jo hetken nähneet viitteitä 90- ja 00-luvuista, mutta nyt milleniumin vaihteen estetiikka rantautuu viimein myös grafiikkaan. Tämä trendi, kuten kaikkien vuosilukujen uudet tulemiset, pohjautuu tietenkin nostalgiaan. Yksinkertaiset nettisivut, MSN-hymiöt sekä vahvat värit vievät varsinkin milleniaalin kuluttajan ajatukset takaisin lapsuuteen. 

3. Eskapismi ja psykedeelisyys

Jälleen vastareaktio pandemialle. Eskapismin vetovoima ei ole pelkästään itse pakomatkassa vaan sen luontaisessa kiehtovuudessa. Tämä trendi on täynnä odottamattomia värejä, houkuttelevia satumaailmoja ja omituisia hahmoja. Vaikka eskapismi näkyy pitkälti esimerkiksi lastenkirjoissa, siitä voi olla hyötyä myös esimerkiksi tuotepakkauksissa tai verkkosivustoilla. Tärkeintä on täyttää kosketuspinnat kuluttajien kanssa kiehtovilla kuvilla ja tarinoilla, joihin katsojat helposti jäävät tutkiskelemaan pidemmäksi aikaa.

Maailma muuttuu – niin minäkin

Trendien seuraaminen ja ajankohtaisena pysyminen voivat tuntua uuvuttavalta, mutta vielä uuvuttavampaa on pitäytyminen perinteisissä tavoissa, jotka eivät vie sinua tai organisaatiotasi eteenpäin. 

Kaavoihin kangistuminen jättää brändisi herkästi kilpailijoiden jalkoihin, jotka puolestaan kehittävät ilmettään ja viestintäänsä vaikuttavampaan suuntaan. Trendeihin tarttuminen tuo kohderyhmälle ja organisaatiolle yhteisiä kosketuspintoja, joten panosta siis perusteellisesti visuaalisuuteen ja ajankohtaisuuteen myös tulevaisuudessa. Varsinkin, jos toivot saavuttavasi edustamani trenditietoisen Z-sukupolven.

Line Wester

Line Wester

Nuorempi viestintäkonsultti
line@korner.fi

Jaa söpö kuva lemmikistäsi Instagram-tarinassa – ja tue samalla suurta nettihuijausta

Nykypäivän somehuijaukset ovat yhä monimutkaisempia ja nokkelampia, eikä niitä häiritse hyväksikäyttää luonnonsuojelu- tai tasa-arvoliikkeitä. Nykypäivänä tarvitaankin medialukutaidon lisäksi myös sosiaalisen median lukutaitoa.

We’ll plant 1 tree for every pet picture.

Tämä Instagram-lupaus nousi salamannopeasti viraaliksi ilmiöksi. Vain muutamassa tunnissa jo 4,1 miljoonaa käyttäjää osallistui haasteeseen jakaen Instagram-tarinassaan kuvan lemmikistään.

Eikä ihme, sillä kukapa ei haluaisi pelastaa luontoa jakamalla söpöjä koirakuvia. Etenkin kun osallistumisesta on tehty äärimmäisen helppoa Instagramin uuden Lisää oma -ominaisuuden myötä. Sen avulla kuka tahansa voi aloittaa vastaavan ketjukirjeen.

Valitettavasti puiden istuttamista lupaavaan ketjukirjeeseen osallistumalla, tosi söpöstä koirakuvasta huolimatta, et todellisuudessa edesauta yhdenkään puun istuttamista. Sen sijaan olet levittämässä uutta somehuijausta.

Kuka ne 4,1 miljoonaa puuta istuttaa?


Julkaise kuva lemmikistäsi, niin me istutamme puun.

Mutta kuka tai ketkä tämä ”me” on? Sitä kyseinen Instagram-ketjukirje ei paljasta.

Käytännössä se voi olla kuka tahansa Instagram-käyttäjä. Normaalisti Lisää oma -ominaisuus kertoo ketjukirjeen aloittajan, mutta tässä tapauksessa puiden istutuksia lupaava taho jää hämärän peittoon, koska kyseinen käyttäjä on todennäköisesti poistanut Instagram-tilinsä.

Silti kunnian ketjukirjeen käynnistämisestä on ottanut ainakin jo Plant A Tree co. -niminen yritys. Se kertoo Instagram-tilillään hellyyttävän tarinan, kuinka huomattavasti maltillisemmaksi suunniteltu kampanja karkasi käsistä jo ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen. Ja vaikka yritys poisti kampanjan, jatkoi se ihmisten tarinoissa omaa elämäänsä kohti viraali-ilmiötä. Järjestön mukaan he eivät myöskään näy ketjukirjeen aloittajana ”Instagramin bugin vuoksi”. Siksi he pyytävätkin ihmisiä jakamaan julkaisuaan, jotta tietoisuus yrityksestä leviää, ja he voivat todella istuttaa nuo neljä miljoonaa puuta.

Plant a tree co -Instagramin julkaisu, jossa kerrotaan, että he olisivat "Add yours" lemmikkiketjun aloittajia.


Tällä hetkellä kyseisellä Plant A Tree Co:n julkaisulla on jo yli 143 000 tykkäystä. Kyseinen yritys on tosin profiloitunut vastaavilla ”tykkää ja jaa” -kampanjoilla jo aiemmin. Kaikki alkoi Australian laajasti huomiota keränneiden maastopalojen aikaan alkuvuodesta 2020. Sen jälkeen Plant A Tree Co. on kerännyt seuraajia ja huomiota tukemalla muun muassa Black Lives Matter, Stop Asian Hate sekä sukupuolisen tasa-arvon -liikkeitä.

Onnistuneiden somekampanjoidensa myötä yrityksillä on jo yli miljoona Instagram-seuraajaa. Vertailun vuoksi suuret ja tunnustetut puiden istuttamista tekevät ympäristöjärjestöt ja -projektit kuten One Tree Planted, Eden Reforestation Projects tai vaikkapa Suomen WWF jäävät seuraajamäärissä kauas Plant A Tree Co:n taakse.

Pienistä huijauksista kasvaa suuri puro

Mutta kuinka Plant A Tree Co:n istutustoimintaa voi tukea – konkreettisemmin kuin julkaisemalla ketjukirjekuvan lemmikistään? Siihen vastaus löytyy yrityksen varsin yksinkertaisilta verkkosivuilta. Toisin kuin tunnustettujen ympäristöjärjestöjen kohdalla, ei Plant A Tree Co:n nettisivut pitkästytä vierailijoitaan istutusprojektiensa tarkalla esittelyllä tai seurannalla. Sen sijaan se ohjaa vierailijan nopeasti nettikauppaan, josta voi tilata kaulakoruja.

Nimillä kuten ”Good Vibes Only”, ”Good Luck” ja ”Balance” kulkevien kaulakorujen myynnistä luvataan yksi dollari erilaisten luonnonsuojelu- ja tasa-arvojärjestöjen tukemiseen. Yhden kaulakorun hinta on 29,95 dollaria, mutta juuri nyt (eli seuraavan 47 minuutin ajan – ja yllättäen myös seuraavan ja sitä seuraavan 47 minuutin ajan) yritys tarjoaa tuotteen pelkän nimellisen postimaksun (8,95 dollaria) hinnalla. Hyvä diili, eikö!

Googlen käänteinen kuvahaku kuitenkin paljastaa, että tismalleen samanlaisia kaulakoruja saa AliExpress-verkkokaupasta posteineen alle kahdella dollarilla. Kyseessä on siis niin sanottu suoratoimitushuijaus (dropshipping scam). Tässä tapauksessa Plant A Tree Co. ei todennäköisesti näe koskaan kaulakoruja, vaan se tekee tilaukset suoraan rihkamavalmistajan kautta, napaten välistä reilun seitsemän dollarin preemion. Summa ei kuulosta ehkä suurelta, mutta jos Plant A Tree Co:n miljoonasta Instagram-seuraajasta edes 1% tilaa kaulakorun, tietää se jo yli 70 000 dollarin tuottoja. Ja koska yrityksen konkreettinen hyväntekeväisyystoiminta on raportoitu niin olemattomasti, on penninkään päätyminen puiden istuttamiseen varsin epätodennäköstä. 

Plant a Treen ja AliExpressin myynti-ilmoitukset samasta korusta, joilla on kuitenkin aivan eri hinnat.


Lisäksi yhteys- ja luottokorttitietojen antaminen näin epäilyttävälle sivustolle on aina
riski.

Somehuijauksia on entistä vaikeampi tunnistaa

Yleensä ensimmäisenä somehuijauksista tulee mieleen modernit nigerialaiskirjeet, joissa heikosti tehdyillä väärennetyillä profiileilla esiintyvät ihmiset tai botit yrittävät viedä hyväuskoisen rahat. 99% ihmisistä tunnistaa nämä huijaukset heti, koska niiden tarkoituskin on löytää suuresta massasta se hyväuskoisin ja helpoiten huiputettavin prosentti.

Viime vuosina somehuijaukset ovat kuitenkin kehittyneet entistä monimutkaisemmiksi. Esimerkiksi romanttisia tunteita hyödyntävät nigerialaishuijaukset ovat siirtyneet Tinderiin, ja pelkkien tekstipohjaisen keskustelujen lisäksi mukaan on tullut muun muassa julkkiksilta varastettujen Instagram-tarinoiden pohjalta luodut, huijauksen uskottavuutta lisäävät feikkivideopuhelut.

Plant A Tree Co:n kaltainen huijaus vaatii miljoonan Instagram-seuraajan myötä jo suurta suunnitelmallisuutta. Se hyödyntää ihmisten tahtoa tukea jaloja aatteita, kuten luonnonsuojelua tai ihmisoikeuksia. Nerokkaiden, helposti jaettavien ja sopivan uskottavien somekampanjoiden myötä se kerää valtavan määrän huomiota. Ja kun huomio on tarpeeksi suurta, riittää kun edes se yksi sadasta käyttäjästä haksahtaa huijaukseen.

Ja mikä parasta: nämä huijatut eivät itse edes tajua tulleensa huijatuiksi. He kantavat tyytyväisinä kaulassaan halpamaassa tuotettua rihkamaa, jonka he uskovat saaneensa törkeän halvalla, tukien vieläpä samalla hyvää tarkoitusta.

Jos ennen oltiin huolissaan ihmisten medialukutaidoista, tulisi nykyään kiinnittää huomiota myös sosiaalisen median lukutaitoon. Sillä jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, niin parempi swaipata vasemmalle.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

Onko organisaatiosi hybridityön suunnitelma sopeutumiskykyinen?

Organisaatiot ovat kevään ja kesän aikana suunnitelleet uusia hybridityön malleja. Selkeiden toimintatapojen luominen ja epävarmuuden karsiminen on työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujuvuuden kannalta ensisijaisen tärkeää. Tärkeää on myös se, että suunnitelmat sisältävät tavan mitata uuden mallin toimivuutta sekä tilaa sopeutua yhä käynnissä olevaan muutokseen.

Pitkin kesää olemme saaneet lukea uutisia siitä, miten hybridityönteko tullaan eri yrityksissä järjestämään jatkossa. Esimerkiksi kesäkuussa HS uutisoi Applen ”pakottavan” työntekijänsä takaisin toimistolle, kun taas DNA ilmoitti tekevänsä vasta-Applet. 20.8. HS uutisoi Applen kuitenkin siirtävänsä toimistoille paluuta lisääntyneiden tartuntojen ja uusien varianttien vuoksi.

Pandemian aikana olemme lukeneet uutisointia myös työntekijöiden näkökulmasta, kuinka osa työväestöstä haluaisi lisätä etätyön määrää ja osa taas vähentää sitä tulevaisuudessa. Varmaa tuntuu olevan ainoastaan, että etätyön suosio työväestön keskuudessa on vaihdellut tänä puolentoista vuoden aikana.

Nyt organisaatioissa laaditut hybridityön suunnitelmat pyrkivät löytämään kultaisen keskitien etätyön ja toimistotyön välimaastossa, sillä organisaatiot haluavat kuumeisesti hyödyntää molempien työmuotojen parhaat puolet. Tulevaisuuden hybridityötä suunniteltaessa on ymmärrettävä esimerkiksi, mistä osa-alueista työyhteisöviestinnän kehittäminen koostuu.

Jatkossakin on kuitenkin mahdotonta ennustaa, miten työntekijöiden ja työyhteisöjen mieltymykset kehittyvät työnteon tapojen suhteen. Varmasti voidaan sanoa ainoastaan, että mieltymykset tulevat yhä kehittymään ja muuttumaan samalla, kun yksilöt ja työyhteisöt jatkuvasti oppivat lisää uudesta hybridityön todellisuudesta.

Mittaa työyhteisön hyvinvointia ja sopeudu tarvittaessa

Uuteen hybridityön arkeen varautuminen on tärkeää. On kuitenkin olemassa vaara, että suunnitelmiin käytetyt panostukset menevät hukkaan, jos suunnitelmissa ei ole huomioitu tapoja, joilla yhä käynnissä olevan muutoksen vaikutuksia työyhteisöihin voidaan mitata.

Nyt tehtyihin hybridityön suunnitelmiin tulee siis olla sisällytettyinä ne tavat, joilla työnteon tapojen tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä työyhteisön hyvinvointia mitataan myös jatkossa. Vaikka jatkuva muutokseen sopeutumisen aiheuttama turnausväsymys voi painaa, on mittaaminen ainoa tapa varmistaa työnteon tapojen toimivuus ja työyhteisön hyvinvointi.

Mittaamisen tapoja on monia erilaisia. Näitä voivat olla esimerkiksi tietyin väliajoin toteutettavat työnteon tapoihin ja työyhteisön hyvinvointiin liittyvät henkilöstökyselyt tai aiheeseen varatut kahdenkeskiset tai tiimin sisäiset keskustelut. Erilaisiin ja erikokoisiin työyhteisöihin ja organisaatioihin sopivat erilaiset tavat.

Mittaamisen päämäärän tulee jokaisessa työyhteisössä ja organisaatiossa olla kuitenkin sama: organisaatioiden johdon tulee pysyä pulssilla siitä, mitkä asiat hybridityössä toimivat ja miten työntekoa tulee kehittää myös jatkossa. Hybridityön tuomat hyödyt voivat ajan kuluessa valua hiekkaan, jos nyt tehdyissä suunnitelmissa määritellyt työskentelyn tavat hakataan kiveen, eikä suunnitelmissa ole jätetty tilaa sopeutua yhä käynnissä olevaan muutokseen. 

Saku Uotila

Saku Uotila

Viestintäkonsultti
saku@korner.fi
040 064 4928

Viisi askelta: Näin rakennat toimivan mediaviestinnän suunnitelman

Mediaviestinnän suunnitelma on dokumentti organisaation ansaitun median suunnittelun tueksi. Ansaitulla medialla tarkoitetaan näkyvyyttä ja mediatilaa kaikissa niissä medioissa, joita organisaatio ei itse omista ja joista se ei maksa. Tämä mediatila on ansaittu journalistisen prosessin kautta ja on näin ollen sekä uskottavaa että haluttua.

Ihannetapauksessa mediaviestinnän suunnitelma pohjautuu viestintästrategiaan, mutta pureutuu erityisen syvällisesti siihen, mistä aiheista tulevana kvartaalina tai vuonna puhutaan, miten puhutaan, kuka puhuu ja miten näillä aiheilla onnistutaan ansaitsemaan oma tila halutuissa medioissa. 

Mediaviestintäsuunnitelma voi olla osa laajempaa viestintäsuunnitelmaa tai oma itsenäinen kokonaisuutensa. Osana mediaviestinnän suunnitelmaa voidaan käsitellä myös maksettua mediaa, kuten natiiveja tai bannerimainontaa, mutta nyt tarkastelemme ennen kaikkea ansaitun median suunnittelua.

1. Kirkasta puheääni ja positio

Kirkasta suunnitelman rakentamisen alussa lähtöasetelma: tehtiinkö teillä mediaviestintää esimerkiksi edellisenä vuonna? Millaisia tulokset olivat? Mihin sävyyn teistä puhuttiin mediassa ja pääsivätkö halutut henkilöt ääneen?

Näiden pohjalta suunnitelman alkuun kannattaa teroittaa oma toivottu positio alan keskustelussa, tärkeimmät viestit, joita halutaan korostaa medialähdöissä ja kohderyhmä tai -ryhmät, jotka erityisesti halutaan saavuttaa ja joita halutaan puhutella.

2. Aseta tavoitteet ja osatavoitteet

Millaisia tavoitteita teillä on mediaviestinnän suhteen? Tavoitteet voivat olla numeraalisia, ja usein halutaankin peitota vaikkapa edellisen vuoden mediaosumien määrä. Lisäksi saatetaan mitata esimerkiksi läpi menneiden kuvien ja infograafien tai linkkien määrää, sekä medioiden levikkiä ja tavoittavuutta. 

Lisäksi on useita mahdollisia laadullisia tavoitteita, kuten julkaistujen juttujen sävy, laajuus ja oman organisaation roolin suuruus jutussa. Lisäksi tavoitellaan ehkä uusia yleisöjä ja halutaan päästä sellaisiin medioihin, joihin ei aiemmin ole päästy.

3. Rakenna mediaviestinnän vuosikello ja unelmoi ideaaliotsikoista

Mieti vuoden kiertokulku läpi sekä oman organisaatiosi että muun maailman kannalta. Mitä merkittäviä tapahtumia teillä on suunnitelmissa, ja mitkä asiat toistuvat joka vuosi samaan aikaan? Käy sitten sama ajatusprosessi yleisellä tasolla: mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu vaikkapa maalis-huhtikuussa? Kun olet hahmottanut jokaisen kuukauden erityispiirteet ja puheenaiheet niiden ympärillä, on aika yhdistellä tietoa ja miettiä, miten voitte organisaationa ottaa osaa ajankohtaiseen keskusteluun. Vaativatko medialähdöt jotain muita toimenpiteitä tuekseen, kuten tutkimuksia, yhteistyökumppaneita tai organisaationne ulkopuolisia asiantuntijoita?

Tässä vaiheessa voit myös herkutella haavekuvilla: jos saisit itse luoda organisaatiosi kannalta parhaat mahdolliset otsikot mediaan, millaisia ne olisivat?

4. Määrittele isot ja ajattomat teemat

Mediaviestinnän suunnitelmaan kannattaa laittaa ylös myös sellaiset teemat, jotka eivät ole aikasidonnaisia, vaan jotka toimivat vuodenajasta riippumatta. Ne voivat liipata sellaisia aiheita, jotka ovat eri muodossa pinnalla koko ajan, tai sitten voit aloittaa aivan uuden keskustelun. Näihin ideoihin voi palata, kun pöydällä ei ole muuta akuuttia tai mediakentällä on suhteellisen hiljaista. 

Tässä kohtaa kannattaa palata myös mediaviestintäsuunnitelman alkuun: mitä tavoitteita meillä oli, mitkä viestit halusimme saada tänä vuonna läpi, millaisiin medioihin toivoimme pääsevämme, ovatko puhehenkilömme päässeet läpi mediassa ja onko positiomme ollut toivotunlainen.

5. Ole valmis joustamaan ja tartu ajankohtaisuuksiin

Suunnitelmallisuuden lisäksi kannattaa jättää tilaa odottamattomalle. Tietyt teemat ovat ajattomia ja niistä voi puhua lähes milloin vain ja jotkut merkkipaalut toistuvat vuosittain, mutta tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa tarkasti. Kun reagointia vaativa paikka tulee, muokkaa silloin rohkeasti suunnitelmia tai ota suunniteltujen toimenpiteiden rinnalle uusia aiheita, sekä seuraa maailman menoa ja trendejä.

Kaipaatko apua mediaviestintäsuunnitelman rakentamiseen? Kysy ihmeessä lisää!

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Milloin viimeksi yllätit yleisösi?

Mitä yhteistä on Applen “One more thingillä”, Beyoncén nimikko- ja Lemonade-albumeilla sekä Adidaksen ja Marimekon yhteistyömallistolla? Brändejä seuraamattomille mikään näistä ei välttämättä soita kelloja, mutta heidän vannoutuneimmille kohdeyleisöilleen kyse on ollut hyvinkin iloisista yllätyksistä.

Yksi markkinointiviestinnän tehokkaimmista sitouttamisen keinoista on yllättäminen positiivisesti, surprise and delight. Positiiviset yllätykset herättävät tunteita, kiinnittävät huomion ja saavat sukat pyörimään jaloissa. Ei ole sattumaa, että myös romantiikka perustuu usein yllätyksellisyydelle, oli kyseessä sitten aamiainen sänkyyn tarjoiltuna tai kihlasormus jälkiruuassa. Ei ole myöskään ensimmäinen kerta, kun parisuhdetta on verrattu asiakassuhteeseen tai markkinointiviestintää deittailuun. Ja ihmekös tuo, kun monet samat säännöt pätevät: kukapa ei aika ajoin tykkäisi tulla yllätetyksi ja tuntea, että vaivaa on nähty? 

Yllätys perustuu odottamattomalle. Jotta voi tietää, mikä on odottamatonta, pitää tietää, mitä brändiltä odotetaan. Onnistuneen yllätyksen ytimessä on ennen kaikkea asiakastuntemus. Brändien on tiedettävä, mitä heidän asiakkaansa haluavat, mutta myös mitä asiakkaat eivät vielä tiedä haluavansa – tai eivät usko saavansa. Vaikka tilaisuus saattaakin välillä tehdä varkaan, niin loppuun saakka hiottu yllätys syntyy aina muutaman askeleen etumatkalta. 

Hyvä brändiyllätys sisältää juonenkäänteitä

Yli kymmenen vuoden ajan Applen jokavuotisten lanseeraustapahtumien juoksutus tunnettiin jo ulkoa. Silti Steve Jobsin kepeän dramaattiset kolme sanaa – “one more thing…” – saivat joka kerta toistuessaan Apple-faneille hymyn huulille, kun julkistukset eivät loppuneetkaan vielä. Siinäkin määrin jopa, että sanoista on tullut brändin seuraajille ikoninen lupaus jostain uudesta ja jännittävästä. 

Tuotejulkistuksia spekuloivien Apple-fanien tapaan Beyoncén fanilegioona Beyhive tapaa syynätä artistin jokaisen Instagram-kuvan löytääkseen vihjeitä uuden musiikin julkaisemisesta todetakseen vain lopulta, että taas oltiin väärässä. Silti albumin julkaisu on yhteisölle aina elämää suurempi asia. Beyoncé-albumin yhtäkkinen julkaisu vuonna 2013 oli shokki ja koko musiikkialaa uudistava konsepti, kun taas vuoden 2016 Lemonade yllätti jopa enemmän sisällöllään ja rehellisyydellään. Molemmissa tapauksissa tarjoiltiin odottamatonta.

Kotimaisista brändeistä yksi puhutuimmista on viimeisten vuosien aikana ollut Marimekko. Brändin arvo on ollut niin kovassa nousukiidossa varsinkin milleniaalien keskuudessa, että yksi jos toinenkin on ehtinyt varmasti jo miettiä, että missä vaiheessa brändi alkaa olla ylisaturoitunut kohderyhmän keskuudessa. Vaan ei suinkaan, sillä jokunen leuka loksahti kun Marimekko ja Adidas julkisti yhteistyömalliston keväällä 2021. Voimien yhdistäminen katumuodin superstaran kanssa osti brändille liput VIP-aitioon ja todisti jälleen brändin kyvykkyyden uudistua ja yllättää. Sekä tietenkin mennä sinne, missä yksi tärkeimmistä kohderyhmistä on.

Varsinkin kahta ensimmäistä esimerkkiä yhdistää salailun ja mystiikan viehätysvoima, mikä ansaitsisi kokonaan oman blogikirjoituksensa. Faniutuneemmissa yleisöissä yllätykset voivat tuntua vielä paremmilta, kun menneisyyden perusteella jotain osataan odottaa, mutta ei varmuudella että mitä, milloin ja missä. Kaivelusta, analysoinnista ja spekuloinnista tulee tällöin helposti osa kokemusta. Mutta kuten Marimekko toisaalta osoittaa, niin onnistua voi ilmankin.

Come on baby light my fire - sytykkeenä asiakastuntemus

Milloin siis sinä viimeksi yllätit yleisösi ja sait heidät syttymään? Entä miten tekisit siitä tavan? Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, mutta kun aloitat, niin tee se analysoimalla asiakaskuntasi kunnolla. Koronavuosi on voinut tehdä merkittäviäkin muutoksia kohdeyleisösi käyttäytymiseen ja arvoihin.

Kornerin logon kulmaosa vaaleanpunaisena.

Selvitä ainakin nämä asiat yleisöstäsi:

  • Missä ympäristöissä he tällä hetkellä viettävät aikaansa ja minkälainen elämäntyyli heillä on? Ovatko he kotona, konserteissa, ruokakaupoissa, urheilutapahtumissa vai mökillä?
  • Mitä he rakastavat tuotteessasi ja mitä he sanovat brändistäsi? Mitä he odottavat brändiltäsi?
  • Mikä heille on tärkeää ja mistä he syttyvät?
  • Mitä sellaista voisit heille tarjota, mikä risteää sekä heidän elämäntyylinsä että tuotteesi kanssa? Ehkä myös jaettujen arvojenne kanssa? Entä mikä on brändisi mukaista?
  • Mitä he eivät osaa odottaa?
Tajunnanräjäyttävien ideoiden keksiminen voi olla vaikeaa eikä niiden rehellisesti sanottuna sellaisia tarvitse aina ollakaan. Joskus parhaat yllätykset ovat pienten yksityiskohtien muistamista. Joskus se on asioiden kertomista tietyllä tavalla, joskus kertomatta jättämistä ennen viime hetkeä, joskus jotain ihan muuta. Ja jos silti epäilyttää, niin autamme mielellämme juuri teidän kulmanne löytämisessä ja kohdeyleisösi sytyttämisessä.
Nina Jakonen

Nina Jakonen

Asiakkuusjohtaja
nina@korner.fi
040 5115 439

Aika rientää, mutta niin riennämme mekin – Kornerin viisi vuotta omin sanoin

Kesäkuun puolivälissä vuonna 2016 tehtiin Kornerin ensimmäinen työpäivä. Aamu aloitettiin edellisen työnantajan puhelimilla, kunnes Jätkäsaaren Verkkokauppa aukesi, ja pääsimme hakemaan uudet laitteet. Tyhjä Liisankadun ateljee-toimisto odotti kalusteita, mutta se ei duunareita haitannut. Kesäisen hellepäivän aiheuttaman myskihärkähien lisäksi ilmassa tuoksuivat nimittäin vapaus, veljeys ja (tasa-arvon sijaan) yrittäjyys.

Aika moni firman pyörittämiseen liittyvä juttu opittiin kantapään kautta, ja taisi siinä olla itse kullakin isoja muutoksia myös yksityiselämän puolella. Timolla tulee varmasti päällimmäisenä mieleen pitkät puhelut tilitoimiston kanssa. Siinä sai selitellä ja opetella. Kädet savessa, sydämet hihoissa. Baby steps.

Vaikka ensimmäiset kuukaudet olivat täynnä tulostimen asennusta, kalusteiden kokoamista, kukkien kastelua ja Vellun soittolistan taivastelua, meillä oli helvetin hauskaa. Rätkätystä riitti varsinkin silloin, kun Timon auto oli kadonnut Liisankadulta työpäivän aikana omille teilleen ja hän oli soittamassa asiasta poliisille. Timo ei kai ollut ehtinyt laittaa yrittämisen lomassa parkkilupiaan kuntoon ja auto oli hinattu parempaan talteen.

Antti Koirikivi, Kornerin ensimmäinen työntekijä
Kornerin ensimmäinen työntekijä Antti sekä perustajat Joel, Vellu ja Timo ensimmäisellä toimistolla.

Toinen vuosi startattiin haikein mielin, kun nuori padawan Antti ”Koiris” Koirikivi kertoi muuttavansa rakkauden perässä maakuntiin. Tuntitöitä tehneet Peetu ja Kaarle paikkasivat parhaansa mukaan, mutta jätkillä oli omat päiväduunit, eikä meillä ollut tarjota pojille kuin mielipuolien puolivillaista. Laitettiin siis rekryä käyntiin, ja sieltä meille tarttui nykyisin jo vanhempana valtionaisena sisäisesti tunnettu Veera. 

Pian Veeran saapumisen jälkeen meillä aloitti harjoittelussa Jussi ja kesäpojaksi palkattiin Myllykosken Pallon kasvatti Saku, suoraan Prahasta vaihdosta. Aloimme myös huomata, että kaikki hiljainen tieto pelkästään meidän kolmen Jedi-mestarin päissä ei ehkä ihan aina välity pelkän voiman välityksellä.

Kakkosvuonna asiakkaita alkoi riittää jo yhden käden sormille ja työyhteisökin muotoutui kovaa vauhtia. Ensimmäinen kehityskeskustelu pidettiin ateljeetoimistomme alakerran terassilla ja jokapäiväisessä työssä otettiin käyttöön monia mullistavia toimistomaailman keksintöjä, kuten viikkopalaveri ja hartaasti toivomani yhteinen kalenteri

Veera Tuhkala, Kornerin pitkäaikaisin työntekijä ja sisäisten prosessien kehityksen edellyttäjä
Kornerin partnerit Vellu, Timo ja Joel sekä viestintäkonsultit Veera ja Jussi poseeraavat kameralle rivissä.

Kolmantena vuonna käynnistettiin Kornerin ensimmäinen yleinen rekry. Sitä varten piti laittaa jo verkkosivutkin kuntoon. Olihan se kiva, että nettisivuille saatiin muutakin kuin Joelin puhelinnumero. Meille haki niin monta tyyppiä, ettei oikein tiedetty, miten edetä. Lopulta löysimme hakijoiden joukosta viisi kandidaattia, jotka halusimme haastatella huolella. Ja taidettiin teettää ennakkotehtävätkin. Hakijoista valittiin jo ensimmäisenä Laura, mutta viimeisenä haastateltavana saapui Janette klo 17.00. Pitkän päivän aikana oli ollut jo niin monta haastattelua, että suut alkoivat kuivaa. Päätettiin kolmestaan, että otetaan haastattelussa bisset ja tarjotaan Janetellekin. Mikäli maistuu, otetaan sekin meille töihin. Yhtäkkiä meitä olikin jo kahdeksan. Asiakkaitakin taisi olla about sama määrä. Tai siis varmasti enemmänkin?

Kornerista välittyi heti aito, sopivan suora ja hyvällä tavalla erityinen tunnelma. Tämä sai vahvistuksen, kun nähtiin vielä koko porukalla illallisella ennen työsopimukseni alkamista. Ilta päättyi kornerlaisille tuttuun tapaan karaokeen ja heräsin seuraavana aamuna miettien: apua, olinkohan ihan surkea? Vaikka olisinkin ollut, niin senkin jälkeen karaokessa on onneksi tarjottu mikki käteen. Samat bravuurit soi muuten edelleen.

Janette Litmanen, Kornerin karaoke-tähti ja paras työhaastateltu
Kornerin vanha toimisto, jonka seinällä K-logo.

Seuraavaksi oli edessä jotain väistämätöntä. Nimittäin toimiston muutto. Upea ateljeemme oli palvellut meitä hyvin, mutta viides kerros, jyrkät rappuset ja vain kesäisin toimiva hissi – sekä vain yksi wc – pistivät meidät liikkeelle. 

Uusi koti löytyi Rikhardinkadulta. Tila sisustettiin todella kivasti, sillä näyttävän Liisankadun vaihtaminen toimistomaisempaan tilaan edellytti tiettyjä tasaustoimenpiteitä viihtyvyyden ylläpitämisen nimissä. Oliko se sitten kasvanut henkilömäärä, kehittyneet asiakassuhteet vai sähköpöydät, mutta homma alkoi tuntua oikeasti vakavasti otettavalta. 

Muistan kun astuin ekan kerran Rikhardinkadun toimistoon. Liisankadulla oli eittämättä oma tunnelmansa, mutta uudessa toimistossa oli yhtäkkiä jotain je ne sais quoi -tyyppistä karismaa. Muistan jykevät nahkasohvat, tummanpuhuvat seinät, neonvalokyltin, pesäpallomailan sekä lauseen kehyksissä: "We're going to skate to one song and one song only". Voi olla että ne olivat olleet jo edellisellä toimistolla, mutta nyt vasta näin ne. Voisi sanoa, että Simba ei todellakaan ollut enää pelkkä leijonanpentu.

Nina Jakonen, tähän aikaan vielä "kilpailijalla", nykyisin ihan johtajana meillä
Kornerin työntekijät nauramassa yhdessä sohvalla.

Viides vuosi – lunnin vuosi? Ai mikä lunni? Lunni on uskomattoman sympaattisen näköinen lintu, joka pesii Islannissa. Se on meidän maskotti. Ekasta päivästä lähtien. Nimeksikin piti tulla Lunni Oy, mutta se oli varattu. Ja hyvä niin. Kornerissa on nimenäkin särmää. 

Nimi tulee muuten siitä, että meitä kolmea kutsuttiin vanhassa työpaikassamme sporttikorneriksi. Istuttiin kaikki samassa nurkassa, pidettiin meteliä, ja urheilu määritti sekä työ- että vapaa-aikaa. 

Takana on kaikille erikoinen vuosi, mutta särmä Korner oli laittanut vastuullisena liiketoiminnan harjoittajana sukan varteen pahan päivän varalle. Napattiin meille maailman paras etäharjoittelija Sonja, vaikka alalla yleisesti peruttiin kaikki harkat. Tehtiin kova hyppy älämölötoimistosta etätyöskentelyyn ja pärjättiin siinä helvetin hyvin. Kiitos kuuluu kaikille, mutta on mainittava erikseen Saku, joka teki meillä ison työn sisäisen viestinnän eteen. 

Sopeutustoimia tehtiin koronan aikana vain sen verran, että kiellettiin Jussilta ylityöt. Se jätkä painaa niitä muuten paljon. Ja kaikki asiakkaalle. Kovaa jälkeä ja vahvaa sitoutumista. 

Syksyllä iskettiin taas harkkahaku päälle. Joko me louhitaan timantteja tai ollaan liian huonoja valitsemaan, mutta yhden lisäpään sijasta päätettiin, että meillä aloittaa alkuvuodesta 2021 kolme uutta työntekijää. Kaksi harjoittelijaa Saana ja Line, eli Liine ja Sane, sekä heidän lisäkseen Anni. Uudet tyypit tuovat omat harjoitteensa, ja moni joutui opettelemaan uusia rooleja. Siitä selvittiin yllättävän hienosti. Väliportaita! 

Eikä se siihen jäänyt. Ollaan suunniteltu noin vuosi kokeneemman osaajan palkkaamista. Lopulta palaset napsahtivat kohdilleen, ja Nina aloitti toukokuussa Kornerin asiakkuusjohtajana. Sitä särmäähän meiltä on löytynyt, mutta nyt saatiin mojova annos ryhtiä! 

Pari viikkoa sitten vietettiin omalla porukalla Kornerin synttäreitä. Käytiin syömässä kimpassa niin, etteivät kaikki 12 olleet koskaan tavanneet toisiaan. Se oli ilta se. 

Ollaan aivan älyttömän ylpeitä tästä meidän firmasta, jengistä, töistä, asiakkaista ja nyt myös uudesta toimistosta Korkeavuodenkadulla. Moni on jo sanonut sitä Suomen hienoimmaksi. No, ainakin siellä on Suomen paras viestintätoimisto töissä.

-Timo, Vellu & Joel

Kornerin toimiston kokoushuone.

Case CAB Group Finland: Paikallinen kumppani viestinnän tukena

Lähtökohta


CAB Group AB on Pohjoismaiden johtava laskentajärjestelmätoimittaja. Yhtiön ratkaisut auttavat vakuutusyhtiöitä, vauriokorjaamoja ja rakennusurakoitsijoita tuomaan automaatiota, läpinäkyvyyttä ja kustannussäästöjä korvausprosessiin.

Suomen tytäryhtiö CAB Group Finland kaipasi lokaalia viestintäkumppania ja sisältöihinsä paikallisuutta, suunnitelmallisuutta ja monipuolisuutta, jotta sekä nykyiset että potentiaaliset kohderyhmät tavoitetaan entistä tehokkaammin. Yhtiöllä oli edessään myös mittava brändi- ja verkkosivu-uudistus, jota johdettiin Ruotsista käsin.

Ratkaisu


Toimimme kumppanina Suomen kahden eri kieliversion verkkosivu-uudistuksissa. Vastasimme yhdessä CABin verkkosivutiimin kanssa rakenteen ja sisältöjen lokalisoinnista sekä teknisestä sisällöntuotannosta. Lisäksi työhön kuuluivat yhteydet ja säännölliset tapaamiset CAB Groupin tiimin sekä sivuston teknisestä toteutuksesta vastanneen kumppanin kanssa.

Verkkosivujen lisäksi olemme kehittäneet CAB Group Finlandin viestintää ja markkinointia keväästä 2020 lähtien. Työmme alkoi uutiskirjeiden sisältöjen ja prosessien kehittämisestä. Uutiskirjeitä varten loimme sisältökalenterit, tuotimme paikallista kuvamateriaalia ja kehitimme sisältötyyppejä, jotka puhuttelevat Suomen kohderyhmiä. Keskityimme myös kirjeiden julkaisuprosessien kehittämiseen, jotta sisältöjen suunnittelu ja tuotanto sujuvat jatkossa tehokkaasti.

Uutiskirjeiden sisältöjen suunnittelun ja tuotannon lisäksi toimimme CAB Group Finlandin kumppanina päivittäisissä viestinnän sekä markkinoinnin tarpeissa ja uusissa avauksissa. 

Tulokset


Yhtiön uudet verkkosivut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Uusi ilme ja päivitetyt sisällöt korostavat CAB Groupin asiantuntijuutta sekä asiakaslähtöisyyttä.

Uutiskirjeprosessi toteutetaan nyt paikallisesti, ja viestintää on alettu kohdistaa myös uusille kohderyhmille. Julkaisuprosessien kehittäminen on lisäksi tehnyt sisältöjen tuottamisesta mielekästä ja tehokasta.

Viestintä on nyt saatu osaksi CABin jokapäiväistä toimintaa ja monipuolinen, jatkuva sisällöntuotanto tukee CAB Group Finlandin päätavoitetta – palvella ja tukea paikallisia asiakkaita mahdollisimman hyvin.

”Kornerilla on vankka osaaminen erilaisista kohderyhmistä, perinteisistä ja digitaalisista viestintäkanavista sekä työkaluista, ja he ovat konsultoineet meitä Suomen viestintästrategiamme kehittämisessä. Päivittäinen yhteistyömme sujuu mutkattomasti ja tehokkaasti. Kornerin viestintäkonsultit ovat myös hoitaneet itsenäisesti asioita Ruotsin emoyhtiömme ja muiden kumppanien suuntaan, mikä helpottaa oman pienen tiimimme kiireistä arkea.”

Johanna Tudeer, maajohtaja CAB Group Finland

Hyvä viestintäsuunnitelma ei unohdu pöytälaatikkoon

Viestintäsuunnitelma toimii viestinnän ohjekirjana läpi vuoden – ainakin teoriassa. Joskus suunnitelma voi hautautua kansioiden syövereihin ja unohtua aivan kokonaan. Nyt on aika kaivaa viestintäsuunnitelma esiin ja tarkastella sitä uudessa valossa.

Hyvä viestintäsuunnitelma toimii kuin urheilujoukkueen pelikirja – jokainen roolistaan riippumatta tietää taktiikan ja seuraavat peliliikkeet. Tiukan paikan tullen tai jos vastustaja yllättää, pelikirja vedetään esiin ja palataan perusasioiden äärelle. 

Viestinnän pelikirja, viestintäsuunnitelma, saattaa kuitenkin toisinaan jäädä johtoportaan hyväksymäksi pdf-tiedostoksi. Toisinaan edes kaikki joukkueen jäsenet, eli organisaation viestijät, eivät välttämättä tiedä tai muista sen olemassaoloa. Jos viestintää tehdään ilman suunnitelmallisuutta, sooloilun määrä pysyy vakiona, kokonaisuus voi jäädä epämääräiseksi ja kohderyhmät tavoittamatta. Näin viestinnän kehittäminenkin on hankalaa.

Arjessa mukana kulkeva viestintäsuunnitelma auttaa päivittäisessä viestinnässä, vähentää kiireestä johtuvia virheitä, helpottaa budjetointia ja vastuiden jakamista.

Kornerin logon kulmaosa vaaleanpunaisena.

Mitä viestintäsuunnitelma sisältää?

Toimivan viestintäsuunnitelman avulla varmistat, että strategian ja tavoitteiden mukainen viestintä toteutuu päivittäisellä tasolla. Viestinnän tekemisen apuna toimivat myös arvot, visio ja missio – ne ohjaavat oikeaan suuntaan. Konkreettiset toimenpiteet ja tavat tehdä viestintää kuvataan tarkemmin viestintäsuunnitelmassa. 

Viestintäsuunnitelman laajuus riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta. Suunnitelman voi laatia esimerkiksi yksittäiselle hankkeelle tai koko organisaation ulkoiselle viestinnälle. Karkea viestintäsuunnitelma vastaa kysymyksiin kenelle, mitä ja miten. Hyvä viestintäsuunnitelma sisältää useimmiten ainakin nämä osa-alueet: 

  • Tilanneanalyysi
  • Tavoitteet ja mittarit
  • Kohderyhmät
  • Viestintäkanavat
  • Pääviestit
  • Roolit, vastuut ja resursointi
  • Seuranta
Kornerin logon kulmaosa vaaleanpunaisena.

Missä muodossa viestintäsuunnitelman tulisi olla?

Yksiselitteisin vastaus on: teille parhaassa muodossa. Pohdi, mikä on organisaatiollesi luonnollisin tapa jakaa ja omaksua tietoa. Älä kuitenkaan tyydy lauseeseen: “Näin meillä on aina tehty.” 

Johtoportaalle viestintäsuunnitelman voi esitellä tiivistetyssä esitys- tai pdf-muodossa, mutta suunnitelman tulee aina olla helposti saatavilla ja päivitettävissä. Varsinkin niille, jotka tarvitsevat sitä päivittäisessä työssään. Suunnitelman rakentaminen onnistuu esimerkiksi projektinhallintajärjestelmään tai perinteiseen Excel-tiedostoon. Mikä on teille paras? 

Teit suunnitelman missä muodossa tahansa, unohda sanahelinä ja keskity tarjoamaan tieto terävästi. Rakenna suunnitelman tueksi vielä viestinnän vuosikello ja sisältökalenterit, joilla varmistat sisällöntuotannon säännöllisyyden ja laadun. 

Kun viestinnän tehtävät jakautuvat monelle ihmiselle ja eri kanaviin, viestintäsuunnitelman ja kalentereiden noudattaminen nousevat entistäkin tärkeämpään rooliin. Viestintäpäällikön tai muun viestinnästä vastaavan vastuulla onkin suunnitelman jalkauttaminen osaksi arkea.

Kornerin logon kulmaosa vaaleanpunaisena.

Kuinka usein viestintäsuunnitelmaa päivitetään?

Tavallisesti viestintäsuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Viestintäympäristö muuttuu kuitenkin jatkuvasti, joten suunnitelma voi vaatia tarkastelua vuoden aikana. Eteen voi tulla esimerkiksi yllättäviä käänteitä tai muutoksia, jotka vaativat suunnitelman pikaista päivittämistä. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa viestinnän seuraaminen, tulosten mittaaminen ja analysointi nousevatkin tärkeään rooliin. Organisaation on itse tunnistettava, kuinka usein viestintäsuunnitelman ajantasaisuus kannattaa tarkastaa. 

Vuoden aikana voit pitää kiinni valituista suuremmista linjoista, mutta jos löydät potentiaalisen uuden kohderyhmän tai sisältötyypin, testaa sitä rohkeasti. Vain kokeilemalla tietää, kannattiko vaiko ei. Tuloksellisessa viestinnässä näkyy sekä pitkäjänteinen suunnittelu että uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen. 

Toisinaan tulee myös päästää irti viestintäsuunnitelmaan kirjatusta viestinnästä, joka ei siinä hetkessä toimikaan. Tässä jokainen meistä on jo mestari, kiitos viimeisen vuoden.

Kaipaako viestintäsuunnitelmasi päivittämistä? Tehdään yhdessä suunnitelmallista ja tuloksellista viestintää! 

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181