“Töihin mennään tekemään töitä” – Sori pappa, minä en tyydy siihen

”Miten uudessa työpaikassa sujuu?” kysyi 86-vuotias isoisäni ja kaatoi kupillisen pannukahvia.

Vastasin: ”Oikein mukavasti. Töissä on kivaa. Minulla on paljon mielenkiintoisia projekteja ja toimistokin on hyvällä sijainnilla, reilun vartin päässä kotoa.”

Pappani huokaisi syvään ja sanoi suurin piirtein näin: ”Vai että kivaa. Töihin mennään tekemään töitä.”

Suurin ero on ajattelutavassa

Ymmärrän, lähtökohtamme ovat varsin erilaiset. Isoisäni työskenteli rakennustyömailla ripeästi teollistuvassa Suomessa, kun minä tuijotan päivästä toiseen MacBookini ruutua viestintätoimistossa.

Vaikka tapamme tehdä työtä on varsin erilainen, suurin ero on silti ajattelutavassamme. Suhtaudumme työntekoon melko eri tavalla.

Isoisäni teki työtä saadakseen leivän pöytään. Hän ei juurikaan kyseenalaistanut uravalintaansa, työpaikkaansa tai tehtäviään. Työssään häntä todennäköisesti motivoivat ainakin palkka, työn tavoitteellisuus ja haasteellisuus.

”Armeijan jälkeen muutin Pieksämäelle tekemään töitä. Ei siellä mitään tekemistä tai kavereita ollut, mutta töitä riitti. Se oli silloin pääasia”, hän kertoi.

Itse en koskaan muuttaisi tuntemattomaan kaupunkiin pelkän työpaikan takia. Vaikka motivoidun myös työn haasteellisuudesta ja rahasta, vaadin työltä muutakin.

Työtehtävien tulee olla kiinnostavia, toiminnan vapaata ja ympärillä laaja sosiaalinen verkosto. Vaadin työltäni joustavuutta, sillä urani rakentuu arjen ympärille. En ajattele työnteon ainoastaan mahdollistavan muuta elämää. Työ on osa elämääni.

Ihminen on toki muutakin kuin sukupolvensa

En halua yleistää tai tehdä eroja eri ikäluokkien välille. Ihminen on minusta muutakin kuin sukupolvensa. Voin kuitenkin samaistua muutamaan asiaan, kun kirjoitan Googleen ”Y-sukupolvi työelämässä.”

Työlläni pitää olla merkitys, tehtävät tulee perustella ja palaute on elintärkeää. Esimies on minulle kuin valmentaja ja hänen tulee pitää huolta siitä, että työntekijät voivat tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin. Jos joku asia ei miellytä, haastan ja nostan epäkohdat esille. 

Uraputki ei myöskään kiinnosta. Viimeisen 1,5 vuoden aikana olen työskennellyt kolmessa eri yrityksessä: sanomalehden toimituksessa, hyvinvointialalla ja nyt viestintätoimistossa. 

Se ei tarkoita, ettenkö voisi asettua. Mutta olen satavarma, että en saa kakkukahveja tai viikon palkallista vapaata siitä, että olen uurastanut 30 vuotta samassa yrityksessä.

Töissä pitää olla kivaa

Isoisäni koki varmasti lukemattomia onnistumisen tunteita ja ikimuistoisia hetkiä työuransa aikana. Uskon, että hän on myös pysähtynyt pohtimaan kysymystä: Onko töissä kivaa?

Oma ajattelutapani kuitenkin kulminoituu siihen. Töissä pitää olla kivaa. Työympäristön tulee olla lämmin sekä turvallinen. Ystävälliset, sparraavat ja huonoille vitseille nauravat työkaverit ovat tärkeitä. 

Itse asiassa flow-tilaan pääseminen on paljon helpompaa, jos ympärillä oleva porukka ja energia mahdollistavat sen. Haluan myös nauttia työstäni ja saada onnistumisen tunteita päivittäin.

Välillä tuijotan työpaikan vessassa silmäpussejani, huokailen työkaverini musiikkivalinnoille ja olen eri mieltä sisällöntuotannosta kollegani kanssa. Työnteko ei ole aina ihanaa, mutta vaakakuppi kääntyy aamuisin selvästi positiivisen puolelle.

Suosittelenkin pohtimaan: mitä ajatuksia päässäsi pyörii, kun lähestyt työpaikkaasi tai aloitat etätyöpäivän? Jos ajatukset ovat jatkuvasti negatiivisia, asialle kannattaa tehdä jotain, sillä iso osa elämästä vietetään työn parissa.

Olen pappani kanssa samaa mieltä siitä, että töihin mennään tekemään töitä. Mutta sen lisäksi saa nauttia ja pitää hauskaa.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Viestintäkonsultti
janette@korner.fi
040 573 0181

Kansanedustajaehdokkaat: puhutelkaa minua somessa!

Tätä tekstiä kirjoittaessani eduskuntavaaleihin on 2,5 viikkoa. En ole törmännyt kaupungilla räntäsateessa kahvia ja lentolehtisiä jakaviin vanhanajan talkooporukoihin ja hyvä niin. Ääneni ei ole ostettavissa tuolla metodilla. Olen kuitenkin pettynyt siihen, etten ole törmännyt somessa yhdenkään ehdokkaan juuri minulle kohdentamiin poliittisiin sisältöihin.

Olen eduskuntavaalien alla täydellistä kohderyhmää ehdokkaalle, joka haluaa käyttää kampanjaeuronsa järkevästi. Vietän iPhonen ruutuajan mukaan viikossa pelkästään puhelimellani melkein kolme tuntia Twitterissä, lähes saman ajan Instagramissa, yli tunnin Facebookissa ja reilusti yli kaksi tuntia selaimessa.

Tämän runsaan viljelyalan lisäksi maaperäni on varsin hedelmällistä, sillä seuraan politiikkaa ja useita puolueita sekä luen paljon aiheesta. Lisäksi olen ilmoittanut Facebookille lukuisia mielenkiinnon kohteita, joista moni ehdokas voisi ammentaa mielin määrin viestinsä kohdentamiseksi. En kuitenkaan ole joko nähnyt, tai mikä vieläkin huolestuttavampaa, muista useampaa kuin viittä eduskuntavaaliehdokkaan somemainosta. Nekin, jotka olen nähnyt, ovat olleet yleisiä ”tässä minun nimeni ja numeroni” -henkisiä plakaatteja.

Suuressa koossa verkkokalvoille rävähtävä mainos, jossa on ehdokkaan naama, nimi ja numero, on käytännössä ihan sama asia kuin tienvarsi- tai lehtimainos, eli tuulahdus 60-luvulta. Nuo mainokset eivät ole tätä päivää. Ehdokkailla olisi mahdollisuus tarrata minuun kunnon asiasisällöillä. 

Sen sijaan, että ehdokas mainostaa digitaalista tienvarsimainostaan kohderyhmälle ”kaikki yli 18-vuotiaat oman vaalipiirin kansalaiset” hän voisi jakaa somemarkkinointibudjettinsa palasiin. Jos lähdetään tilanteesta, jossa ehdokkaan tärkeimmät teemat ovat työ ja yrittäjyys, on täysin eri asia puhutella esimerkiksi Kaakkois-Suomen vaalipiirin ahkeraa ja yritteliästä savonlinnalaista perheenäitiä kuin Lappeenrannassa diplomi-insinööriksi itseään lukevaa nuorta opiskelijamiestä. Olennaista on myös se, että nämä henkilöt tavoittaa todennäköisesti parhaiten aivan eri kanavissa.

Suurin osa ihmisistä ei tee äänestyspäätöstä paikallisella kauppatorilla, joten miksi uhrata ehdokkaan rajattua aikaa ajamalla kampanjan aikana tuhansia kilometrejä sinne sun tänne vain muutaman minuutin kohtaamisten takia? Järkevä ja kohdennettu somemainonta sekä mietityt sisällöt säästävät ehdokkaan ja hänen kampanjatiiminsä aikaa, mutta antavat myös enemmän aikaa ja ajatusta yksittäiselle äänestäjälle.

Nyt valitettavan usein nähdyt naama, nimi ja numero -mainokset eivät anna äänestäjälle sen enempää kuin se räntäsateessa itseään esittelemättä käteen työnnetty, kosteudesta muussaantunut, tökerösti taitettu flaijeri. 

Ajatelkaa luovemmin, hyvät ehdokkaat. Sitä me äänestäjät haluamme teiltä myös vaalien jälkeen. 

Joel Häkämies

Joel Häkämies

Partneri
joel@korner.fi
045 1032 833

Miten 280 merkkiin mahtuu bisnestä? – Näin viestit terävästi Twitterissä

Twitter jakaa mielipiteitä. Toisille se on valaiseva kohtauspaikka, jossa näkökohtia ajankohtaiseen keskusteluun on kuin kulmia Ronn Mossin leuassa. Toisille se taas on propaganda-alusta, jossa älyllinen keskustelu peittyy kilpahuudon alle. Erilaisista mielipiteistä huolimatta väitän, että organisaatiosi paikka on Twitterissä, ja Twitterillä on paikka organisaatiosi viestinnässä.

Twitterissä on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti noin 330 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Vaikka määrä jääkin Facebookin tai Instagramin vastaavista kilometritolkulla, on Twitter silti kokoaan paljon suurempi ja merkityksellisempi sosiaalisen median alusta sen erityisluonteen takia.

Twitter on asiantuntijoiden viestintäkanava, jonne mahtuu myös paljon aikaansa seuraavia kuluttajia. Organisaation, jolla on vähääkään sanottavana liittyen oman bisneksen ympärillä käytävään keskusteluun, on hyvä osata hyödyntää Twitterin suomat mahdollisuudet.

Mitä sitten ottaa huomioon, kun haluat lisätä organisaatiosi tunnettuutta, sekä tavoittaa ja sitouttaa sidosryhmiäsi tehokkaasti Twitterin avulla?

Kehitä oma ääni

Kuten kaikessa viestinnässä ja markkinoinnissa, oman äänen löytäminen Twitterissä on tärkeää. Helppo ratkaisu olisi käskeä olemaan oma itsensä, mutta koska firmallesi ei PRH:lle perustamispapereita lähetettäessä ääntä synny, on sellainen kehitettävä. Twitterissä äänen tulee olla asiantunteva perussävyltään, mutta bisneksestä ja organisaatiosta riippuen myös korkeita ääniä kaivataan, jotta voidaan erottua massasta.

Esimerkiksi päivänpolttavista urheiluaiheista puhuttaessa asiantuntijuuden lisäksi oikeanlaisella huumorilla voi olla merkitystä viestiin reagoinnissa. Paljon keskustelua herättäneestä aiheesta uuden humoristisen kulman löytäminen voi nostaa viestisi huomioarvoa enemmän kuin jo tiedetyn monotoninen toistaminen.

Mutta kuten kaikialla sosiaalisessa mediassa, myös Twitterissä huumorissa piilee aina myös vaaransa. Tärkeää onkin tuntea yleisö ja tunnistaa tilanteeseen sopiva äänensävy – aivan kuin kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Tunnista tilanteet ja reagoi nopeasti

Twitterin nopea rytmi ja keskusteluiden monipuolisuus tekevät alustan oivaksi mahdollisuusviestinnän kanavaksi. Tämä pätee kuitenkin ainoastaan, jos organisaatio on määrittänyt itsellensä raamit, joiden sisällä toimia.

Loistava esimerkki mahdollisuuden hyödyntämisestä löytyy tämän vuoden jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuista. Kanadalaispelaajan maila katkesi ratkaisupaikassa Suomea vastaan turnauksen neljännesfinaalissa, ja Suomi vei ottelun ja lopulta koko turnauksen voiton. 

Mitä teki suomalainen mailanvalmistaja ottelun jälkeen? Lähetti mailan kanadalaispelaajalla saatekirjeen kera, ja lisäsi tästä kuvan Twitteriin. Tuloksena yli 800 jakoa, yli 3 000 tykkäystä ja useita mainintoja suurissa perinteisissä medioissa.

Organisaation näkökulmasta on siis ensiarvoisen tärkeää, että sillä on kirkkaasti mielessä strategisesti merkittävät puheenaiheet ja keskustelut, joihin se on valmis ottamaan osaa, ja joissa on riittävästi relevanssia organisaation bisnekselle. Näin voidaan saavuttaa tunnettuutta, mutta samalla ehkäistään lillukanvarsiin takertumista, jota Twitterissä näkee valitettavan paljon. Tästä seurauksena on ainoastaan myötähäpeää ja mainetappiota.

Ole kärsivällinen

Edellä on mainittu muutamia seikkoja, joilla organisaatio voi kasvattaa tunnettuutta, sekä tavoittaa ja sitouttaa sidosryhmiä (lue: kääriä tuohta).

Kaikkea edellä mainittua tärkeämpi ja yksinkertaisempi asia on kuitenkin mainitsematta: pitkäjänteisyys. Vaikka Twitterin hektisessä rytmissä saattaa joskus saavuttaa pikavoittoja, ovat ne pääsääntöisesti harvassa. Pitkäjänteisyydellä ja toistoilla luodaan pohja on menestykselle.

Sinun kannattaakin miettiä, ovatko organisaatiosi resurssit riittävät ydinviestien selkeyttämiseen, oman äänen kirkastamiseen, keskustelun aktiiviseen monitorointiin ja siihen osaa ottamiseen, mainitsematta vakuuttavuuteen vaikuttavia käytännön tekijöiden opettelua? Vai olisiko kenties tehokkaampaa hankkia tähän kaikkeen avuksi kumppani, jolta löytyy näkemystä ja kokemusta tämänkaltaisen viestinnän tuloksellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta? 

Tavataan kulmalla.

Saku Uotila

Saku Uotila

Nuorempi viestintäkonsultti
saku@korner.fi

Case Hintaopas: Mediaviestinnällä Black Weekin asiantuntijaksi

Hintaoppaan data paljastaa ympäri vuoden mielenkiintoista tietoa verkkokauppojen hinnoista ja suomalaisten ostokäyttäytymisestä. Kriittisen hintavertailun rooli korostuu suurina ostospäivinä, kuten Black Fridayna. Mutta miten saada hintavertailupalvelulle medianäkyvyyttä, kun vuoden tärkein ostospäivä on kaikkialla erittäin kilpailtu?

Lähtötilanne

Kahdeksassa maassa toimiva Hintaopas on riippumaton tuotteiden vertailupalvelu, joka listaa lähes 800 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot opastaakseen kuluttajia järkeviin ostoratkaisuihin. Hintaoppaan kattava hintadata, puolueettomuus ja ajantasaisuus tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella verkkokauppatuotteiden hintakehitystä ja suomalaiskuluttajien ostokäyttäytymistä. Yhtiön toiminta-ajatuksena on olla aina kuluttajan puolella, ja säännöllisen mediaviestinnän tavoitteena on vahvistaa Hintaoppaan asemaa kaupan alan asiantuntijaäänenä eri kanavissa.

Black Friday on viime vuosina kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti, ja ostospäivä onkin vuoden tärkeimpiä myös Hintaoppaalle. Medianäkyvyys on koko Black Weekin aikana erittäin kilpailtua; uutisissa ja artikkeleissa loistavat myyntiennätykset sekä yksittäiset havainnot ostosviikosta. Kuinka puolueeton hintavertailupalvelu varmistaa, että se saa äänensä kuuluviin myös yhtenä vuoden tärkeimpänä viikkona?

Ratkaisu

Perehdyimme yhdessä Hintaoppaan kanssa edellisvuosien dataan ja huomasimme yhtenä trendinä, että merkittävällä osalla tuotteista hinnat nousevat Black Fridayn aikana. Hintaopas kannustaa kuluttajia tekemään viisaita ostopäätöksiä, ja päätimmekin keskittyä Black Fridayn kriittiseen tarkasteluun. Tämän lisäksi suunnittelimme asiakkaan kanssa kuluttajatutkimuksen, josta saisimme arvokasta lisätietoa suomalaisten ostokäyttäytymisestä Black Fridayna.

Medianäkyvyyttä pohjustettiin kolmella tiedotteella Black Weekin aikana, ja tarjosimme aihetta erikseen valituille toimittajille. Medianäkyvyyden lisäksi huolehdimme kattavasta näkyvyydestä monissa eri kanavissa: Black Weekin aikana julkaistiin muun muassa viisi Hintaoppaan natiiviartikkelia, yhteistyövideoita tekniikan alan tubettajien kanssa sekä mainostettuja päivityksiä ja kilpailuja Hintaoppaan omassa Instagram-profiilissa. Kaiken tekemisen tavoitteena oli varmistaa Hintaoppaan näkyvys Black Weekin aikana, ja vahvistaa yhtiön asemaa puolueettomana ja kattavimpana hintavertailupalveluna Suomessa.

Tulokset

Hintaopas näkyi viikon aikana vahvasti Black Fridayn asiantuntijana. Hyvin suunniteltu ja taitavasti toteutettu mediaviestintä siivitti lähes 50 julkaistuun juttuun viikon aikana.

Hintaoppaan maajohtajaa haastateltiin muun muassa MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Yhtiön data ja tutkimustulokset näkyivät myös Helsingin Sanomissa, Ylellä, tärkeimmissä maakunta- ja paikallislehdissä, tekniikan alan verkkojulkaisuissa sekä suurimmissa talouden uutismedioissa, kuten Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Lukijoille välittyi Hintaoppaan asiakaslähtöinen näkökulma: hintavertailupalvelu on kuluttajien puolella ja auttaa tekemään viisaita ostopäätöksiä ympäri vuoden. 

Hintaoppaan sivuston liikenne kasvoi viikon aikana merkittävästi medianäkyvyyden, onnistuneiden vaikuttajayhteistöiden sekä sosiaalisen median sisältöjen avulla. Kaiken kaikkiaan Black Friday oli Hintaoppaalle menestys: hintavertailupalvelu erottautui hälyn keskeltä ja vahvisti asemaansa puolueettomana asiantuntijana Suomessa. Työ jatkuu entistä aktiivisempana vuonna 2019.