Milloin on paras aika ylittää uutiskynnys?

Uutiskynnys ylittyy, kun juttu julkaistaan mediassa. Kynnyksen korkeus vaihtelee kuitenkin päivästä toiseen ja viime aikoina se on ollut poikkeuksellisen korkealla koronan ja Ukrainan sodan myötä. Silti osaava viestijä tietää, milloin kynnyksen ylittämistä kannattaa yrittää – ja ennen kaikkea milloin ei. 

Aloitetaan esimerkillä elävästä elämästä.

Syksyllä 2015 tein mediaviestintää eräälle tapahtumalle. Se kiinnosti toimittajia, sillä pari mediaa julkaisi tapahtumasta ennakkojutun. Suurin osa toimittajista halusi kuitenkin ymmärrettävästi tulla tekemään juttunsa paikan päälle itse tapahtumaan. 

Kaikki näytti hyvältä vielä tapahtuman aattona. Kunnes noin puoli yhdentoista aikaan illalla Pariisissa käynnistyi traaginen, yli 130 ihmistä tappanut terrori-iskujen sarja. Se vei seuraavana päivänä lehdistä tilan –  sekä lauantaivuorossa olleiden toimittajien työajan. 

Meidän tapahtumaan ei tullut lopulta yhtään toimittajaa, sillä tuona lauantaina Pariisin terrori-iskut nostivat uutiskynnyksen taivaisiin. Lähes minä tahansa muuna uutispäivänä tapahtumamme olisi päässyt kynnyksen yli, eli siitä olisi julkaistu mediaan juttu. Sillä maailmaa mullistavien päivien vastapainoksi on aina myös hiljaisia hetkiä, jolloin uutiskynnys voi olla erittäin alhainen

Voiko uutiskynnyksen korkeutta ennakoida?

Viime aikoina uutiskynnyksen rimankannattimina ovat olleet korona ja Ukrainan sota, jotka ovat vuorotellen vieneet valtaosan suomalaisesta mediatilasta. Moni viestijä onkin joutunut miettimään, onko vakavien uutisten keskellä hyvä hetki yrittää uutiskynnyksen ylitystä vaikkapa jollain vähän kepeämmällä aiheella? Vai olisiko uutisen läpimenon kannalta nyt vain fiksumpaa odottaa parempia aikoja?

Odottamista hankaloittaa se, että uutiskynnyksen nousemista ja laskemista on lopulta mahdotonta ennustaa. Aina voi tulla jotain uutta yllättävää tietoa – eli uutinen – juuri sillä samaisella hetkellä, kun tiedotteesi lähtee jakoon medialle. Pahimmillaan se voi olla esimerkiksi terrori-isku. Ja parhaimmillaan… noh, hyvät jättiuutiset ovat harvoin yllättäviä, mutta mainitaan nyt vaikka Martti Ahtisaaren Nobel-palkinto sekä Lordin Euroviisuvoitto.

Silti usein uutiskynnyksen korkeudesta voi kuitenkin esittää valistuneita arvauksia: Korona-pandemian osalta vaaran merkit olivat maailmalla ilmassa jo kauan ennen kuin tilanne räjähti käsiin Suomessa. Myös Ukrainan tilanteen kärjistymisestä kuulimme viikkojen ajan varoituksia, ennen kuin täysimittainen sota syttyi.

Monia muita mediatilan täyttäviä ja uutiskynnyksen taivaisiin nostavia tapahtumia on kuitenkin myös varsin helppo ennakoida. Esimerkiksi suuret vaalipäivät löytyvät kalenterista jo vuosia etukäteen, joten osaava tiedottaja jättää medioille tuolloin vaalirauhan. Urheilutoimituksia taas ei kannata lähestyä silloin, kun käynnissä on kesäolympialaiset tai muut viikkoja kestävät suurtapahtumat. Ja yleensä suuret talousuutiset tulisi ajoittaa johonkin muuhun hetkeen kuin vuodenvaihteeseen.

Ellet sitten pyri tarkoituksella väistelemään mediahuomiota. Sekään ei nimittäin ole poikkeuksellista, että lähettäjänsä huonoon valoon asettava (usein lakisääteinen) tiedote julkaistaan sattumalta myöhään perjantai-iltapäivästä, kun arkiviikon virka-aika on juuri päättymässä ja valtaosa toimittajista on lähdössä viikonlopun viettoon.

Uutiskynnyksen korkeuden voi katsoa kalenterista

Usein uutiskynnyksen arvioimiseen riittääkin pelkkä vilkaisu almanakkaan. Uutiskynnys kun on aina sidottu myös toimituksien resursseihin. Urheilutoimituksia lukuun ottamatta valtaosa toimittajista työskentelee arkipäivisin. Ja vaikka internetistä ei tila lopu, niin paperilehdestä tai puoli yhdeksän uutisista se loppuu. Siksi myös medioissa pyritään ennustamaan tulevaa. Esimerkiksi sanomalehden sunnuntainumero on usein 75-prosenttisesti valmis jo perjantaina.

Matalimmillaan uutiskynnys onkin perinteisesti maanantaiaamusta, kun toimituksien henkilöstö- ja median tilaresurssit ovat suurimmillaan. Silloin uusiin uutisaiheisiin ehditään perehtyä parhaiten, ja hyvästä ideasta leivotaan helposti laajempikin juttu.

Toisaalta arkipäivisin tiedotteita tulee aina määrällisesti eniten, ja täten myös kilpailu mediatilasta on kovinta. Siksi pienemmille – ja toimittajan näkökulmasta nopeille sekä helppotöisille – uutisille kynnys voikin olla matalimmillaan viikonloppupäivästä, kun verkkoa päivittävä toimittaja joutuu etsimällä etsimään uutta uutisoitavaa.

Muutenkaan viikonpäivät eivät ole veljiä etenkään medioissa, joissa julkaisupäivä ei ole joka päivä. Maanantaisin ja torstaisin ilmestyvässä paikallislehdessä uutiskynnys on korkeimmillaan sunnuntaina ja keskiviikkona – ja matalimmillaan silloin kuin ”vanha” lehti on juuri julkaistu. Eri aloilla uutiskynnystä saattaa yhä määrittää myös johtavan lehden julkaisupäivät: Kauppalehti ilmestyy arkipäivisin, Urheilulehti keskiviikkoisin ja Seiska perjantaisin.

Eikä toki seitsenpäiväisiäkään lehtiä julkaista 365 päivänä vuodessa. Perinteitä vaalien, uutiskynnys onkin Suomessa korkeimmillaan jouluaattona. Ja toisaalta taas kesällä – kun Suomi lomailee mutta media ei – on uutiskynnys kaikista matalimmillaan.

Siksi tiedotetta lähettäessä tai toimittajalle soittaessa kannattaa aina ensin katsoa mitä maailmalla tapahtuu – tai vilkaista ainakin kalenteriin.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Consultant
jussi@korner.fi
+358 44 090 1408

Suunnittele sisältösi kohderyhmälähtöisesti – sisältöstrategia on sisällöntuotannon perusta

Usein sisällöntuotantopuuskan iskiessä organisaatiolla on suuri into sekä perustaa vauhdilla uusia kanavia että rustailla sisältöjä miettimättä pidempää draaman kaarta. Totta on, että suunnittelutyö vaatii työtä, aikaa ja ajatusta, mutta sisältöstrategian avulla sisällöntuotanto kuitenkin tuottaa myös tuloksia, ei typisty satunnaiseksi Facebook-postailuksi, eikä lopahda alkuinnostuksen jälkeen. 

Sisältöstrategia on kaiken sisällöntuotannon ja sisältömarkkinoinnin lähtöpiste, joka johdetaan organisaation strategiasta ja viestintästrategiasta. Se on ikään kuin tavoitteellinen suunnitelma siitä, miten organisaatio puhuttelee ja tapaa yleisönsä eri kanavissa, ja miten sisältöä tehdään niin, että se tukee liiketoimintaa.

1. Määritä kohderyhmät ja tarkenna ostajapersoonat

Organisaation on elintärkeää tuntea kohderyhmänsä ja niiden takaa löytyvät ostajapersoonat, eli tarkat kuvaukset henkilöistä, jotka edustavat kohderyhmää. Kenen kanssa keskustelemme sisältöjen kautta? Samanlaiset sisällöt eivät puhuttele kaikkia, joten kohderyhmälähtöisyys on pidettävä koko ajan mielessä.

Kun kohderyhmät ja niiden prioriteettijärjestys on määritelty, ostajapersoonien kanssa kannattaa mennä hyvin käytännönläheiselle tasolle ja rakentaa persoonista ihan oikeita ihmisiä. Minkä ikäinen ostaja on, missä hän asuu, mitä henkilö harrastaa, minkälaista työtä hän tekee, mikä häntä motivoi ja mitä hän ajattelee ja tuntee? Mitkä ovat ostajan ongelmat ja tarpeet, joihin hän etsii ratkaisuja?

2. Hahmottele osto- ja sisältöpolku

Seuraavaksi on aika miettiä kohderyhmien ostopolkuja, sillä potentiaalisen asiakkaan matka ostajaksi alkaa aina tarpeen tiedostamisesta ja päättyy ostopäätökseen, minkä jälkeen asiakas pitäisi vielä onnistua pitämään mukana matkassa jatkossakin.

Kun sisältöpolku määritellään ostopolun kautta, mietitään aina sisältöä tehdessä, missä prosessin vaiheessa olevaa henkilöä sisältö palvelee. Pyritäänkö sillä herättämään kiinnostusta, lisäämään tunnettuutta ja tarjoamaan ratkaisu ongelmaan? Vai onko sisältöjen tarkoituksena vahvistaa jo harkintavaiheeseen edenneen ostajan kiinnostusta ja vakuuttaa hänet, tai pitää jo olemassa oleva ostaja tyytyväisenä ja jatkaa asiakassuhdetta?

3. Määrittele viestinnän kanavat

Tämän jälkeen on aika miettiä, missä kanavissa kohderyhmät viettävät aikaansa, mistä heidät tehokkaimmin tavoittaa ja mistä he etsivät tietoa. Pelkät olemassa olevat ja tyhjyyttä humisevat viestintäkanavat eivät palvele ketään, joten jokaisella kanavalla on oltava selkeä rooli ja merkitys. Lisäksi on hyvä miettiä eri kanavien ominaispiirteitä: mihin ne taipuvat ja millaisessa formaatissa sisällön täytyy olla. Koska sisällöille halutaan myös mahdollisimman suuri tavoittavuus ja kulutusaste, on sisältöjen tarkkaan suunniteltu jakelu tärkeää. 

Uusia viestinnän kanavia tulee myös ripeällä tahdilla lisää ja nykyisten kanavien ominaisuudet muuttuvat. Trendeistä on hyvä pysyä tietoisena, mutta uusiin kanaviin ei kannata mennä vain siinä uskossa, että kaikki muutkin ovat siellä. Viettääkö juuri meidän kohderyhmämme aikaa tässä kanavassa?

4. Suunnittele itse sisällöt ja niiden rytmitys

Nyt päästään itse sisällön suunnitteluun. Sisältöstrategia ei kuitenkaan ole sama asia kuin sisältökalenteri tai julkaisusuunnitelma, vaan strategiassa keskitytään miettimään sisältöjen teemoja ylätasolla ja kertomaan, miksi tietynlaista sisältöä julkaistaan ja miten se auttaa kohderyhmiä.

Tästä seuraava askel on luoda erillisiä sisältökalentereita ja julkaisusuunnitelmia käytössä oleville kanaville. Sisältökalenterista tai julkaisusuunnitelmasta käy ilmi, mitä sisältöä julkaistaan missäkin kanavassa, minkälaisessa muodossa, milloin sisältö julkaistaan ja mikä on käytettävissä oleva budjetti esimerkiksi sisällön mainostamiseen.

5. Aseta tavoitteet ja mittarit

Koska sisältöstrategia on pitkäjänteisen sisällöntuotannon mahdollistaja, on sisällön toimivuudelle asetettava myös tavoitteet ja mittarit. Vain niiden avulla strategian toimivuutta voidaan tarkastella tasaisin väliajoin ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia. Tavoitteet määritellään ennen mittareita, jotta mittareilla voidaan tarkastella tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet ja mittarit voivat liittyä esimerkiksi näkyvyyteen, sisällön kulutukseen ja sisältöihin sitoutumiseen, sisällön kuluttajien aktivointiin, konversioon ja myyntiin.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Consultant
veera@korner.fi
+358 44 342 1629

Miten toimia sosiaalisessa mediassa kriisin keskellä?

Vakavalla tilanteen edessä medialukutaito ja omien, jopa ahdistavien, tunteiden ymmärtäminen ovat kenties tärkeimpiä kansalaistaitoja. Siksi niitä kannattaa harjoittaa ja hioa. Moni Euroopassa ja Suomessa on ymmärrettävästi huolissaan viime päivien tilanteiden kehittymisestä. Sosiaalisen median vallan aikakaudella kuvat ja kirjoitukset sodasta vyöryvät päälle hyökyaallon lailla. Miten erottaa totuus disinformaatiosta, kun tiedon määrää on hankala paeta?

Vakavan tilanteen edessä medialukutaito ja omien, jopa ahdistavien tunteiden ymmärtäminen ovat kenties tärkeimpiä kansalaistaitoja. Siksi niitä kannattaa harjoittaa ja hioa. Moni Euroopassa ja Suomessa on ymmärrettävästi huolissaan viime päivien tilanteiden kehittymisestä. Sosiaalisen median vallan aikakaudella kuvat ja kirjoitukset sodasta vyöryvät päälle hyökyaallon lailla. Miten erottaa totuus disinformaatiosta, kun tiedon määrää on hankala paeta?

Tarkista lähteet ja mieti aina ennen jakamista, onko lähde luotettava 

Sosiaalisessa mediassa on helppo jakaa tietoa ja kuvia. Moni tahtoo myös ilmaista tukensa hätää kärsiville. Ennen julkaisunapin painamista kannattaa kuitenkin käyttää aikaa ja harkintaa. Lue teksti ja kysy itseltäsi: kertooko kirjoittaja lähteensä? Mikä on kirjoittajan agenda? Olenko lukenut tätä tietoa mistään muualta? 

Luota perinteisiin medioihin

Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat noudattavat hyvää journalistista tapaa ja sitoutuvat faktojen tarkistamiseen. Nimenomaan faktat ovat tällaisella hetkellä kultaakin kalliimpia – keskustelupalstojen konkarit tuskin tietävät tilanteesta sen enempää kuin sinäkään. 

Älä lietso pelkoa tai vihaa

Kriisin aikana on helppoa lähteä osoittamaan viattomia syyttävällä sormella ja kylvää pelkoa. Parhaan tiedon esimerkiksi Suomen tilanteesta saa hallituksen ja tasavallan presidentin virallisista tiedotuskanavista. On myös jokaisen median käyttäjän vastuu, ettei ala syyttämään tilanteesta esimerkiksi venäjänkielisiä tavallisia ihmisiä. Vakavalla hetkellä vihan lietsominen ainoastaan lisää vihaa ja kasvattaa katkeruutta. 

Ole erityisen tarkka lasten ja nuorten kanssa keskustellessa 

Myös alaikäiset ovat jatkuvan uutistulvan kohteena. Jos sormi tuntuu menevän suuhun lapsen kysymysten edessä, on täysin luonnollista hakea apua. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto on julkaissut kattavan Lapsi uutistulvassa-oppaan lasten kanssa keskusteluun. 

Älä jää ahdistuksen kanssa yksin

Ahdistavat kuvat ja tilanteen kehittyminen käyvät helposti myös mielen päälle ja alkavat pelottaa. Tällöin on tärkeää hakea apua ja soittaa esimerkiksi sukulaiselle, ystävälle tai auttavaan puhelimeen. 

Emmi Paajanen

Emmi Paajanen

Viestintäkonsultti
emmi@korner.fi
+358 45 123 8804

Case Hintaopas: Taktisella mediaviestinnällä Black Fridayn asiantuntijaksi

Hintaoppaan data paljastaa ympäri vuoden mielenkiintoista tietoa verkkokauppojen hinnoista ja suomalaisten ostokäyttäytymisestä. Kriittisen hintavertailun rooli korostuu suurina ostospäivinä, kuten Black Fridayna. Mutta miten saada hintavertailupalvelulle medianäkyvyyttä, kun vuoden tärkein ostospäivä on kaikkialla erittäin kilpailtu?

Lähtötilanne

Seitsemässä maassa toimiva Hintaopas on riippumaton tuotteiden vertailupalvelu, joka listaa yli 1000 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot opastaakseen kuluttajia järkeviin ostoratkaisuihin. Hintaoppaan kattava hintadata, puolueettomuus ja ajantasaisuus tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella verkkokauppatuotteiden hintakehitystä ja suomalaiskuluttajien ostokäyttäytymistä. Yhtiön toiminta-ajatuksena on olla aina kuluttajan puolella, ja säännöllisen mediaviestinnän tavoitteena on vahvistaa Hintaoppaan asemaa kaupan alan asiantuntijaäänenä eri kanavissa.

Black Friday on viime vuosina kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti, ja ostospäivä onkin vuoden tärkeimpiä myös Hintaoppaalle. Medianäkyvyys on koko Black Weekin aikana erittäin kilpailtua; uutisissa ja artikkeleissa loistavat myyntiennätykset sekä yksittäiset havainnot ostosviikosta. Kuinka puolueeton hintavertailupalvelu varmistaa, että se saa äänensä kuuluviin myös yhtenä vuoden tärkeimmistä viikoista?

Ratkaisu

Perehdyimme yhdessä Hintaoppaan kanssa edellisvuosien dataan ja huomasimme yhtenä trendinä, että merkittävällä osalla tuotteista hinnat nousevat Black Fridayn aikana. Osa kaupoista myös ensin nostaa ja myöhemmin laskee hintoja, jotta alennusprosentit saadaan näyttämään mahdollisimman suurilta. 

Hintaopas kannustaa kuluttajia tekemään viisaita ostopäätöksiä, ja päätimmekin keskittyä Black Fridayn kriittiseen tarkasteluun. Lisäksi tarkastelimme ilmiötä myös kulutuspsykologian ja yksilön hyvinvoinnin lähtökohdista. Suunnittelimme asiakkaan kanssa myös kuluttajatutkimuksen, josta saisimme arvokasta lisätietoa suomalaisten ostokäyttäytymisestä Black Fridayna.

Medianäkyvyyttä pohjustettiin tiedotteilla Black Weekin aikana sekä sen jälkeen, ja tarjosimme eri aiheita erikseen myös valituille toimittajille. Medianäkyvyyden lisäksi huolehdimme kattavasta näkyvyydestä monissa eri kanavissa: Black Weekin aikana julkaistiin muun muassa useita Hintaoppaan natiiviartikkeleita, yhteistyövideoita ja muita sisältöjä tubettajien ja sosiaalisen median vaikuttajien kanssa sekä mainostettuja sisältöjä Hintaoppaan sosiaalisen median kanavissa. Kaiken tekemisen tavoitteena oli varmistaa Hintaoppaan näkyvyys Black Weekin aikana, ja vahvistaa yhtiön asemaa puolueettomana ja kattavimpana hintavertailupalveluna Suomessa.

Tulokset

Hintaopas näkyi viikon aikana vahvasti Black Fridayn asiantuntijana. Hyvin suunniteltu ja taitavasti toteutettu mediaviestintä siivitti noin 85 julkaistuun juttuun viikon aikana ja heti sen jälkeen.

Hintaoppaan maajohtajaa haastateltiin televisiossa muun muassa MTV:n Uutisissa ja Ylen Aamussa. Hintaoppaan data ja tutkimustulokset näkyivät myös Helsingin Sanomissa, Ylellä, Teksti-TV:ssä, tärkeimmissä maakunta- ja paikallislehdissä, tekniikan alan verkkojulkaisuissa sekä suurimmissa talouden uutismedioissa, kuten Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Lukijoille välittyi Hintaoppaan asiakaslähtöinen näkökulma: hintavertailupalvelu on kuluttajien puolella ja auttaa tekemään viisaita ostopäätöksiä ympäri vuoden. 

Hintaoppaan sivuston liikenne kasvoi viikon aikana merkittävästi medianäkyvyyden, onnistuneiden vaikuttajayhteistöiden sekä sosiaalisen median sisältöjen avulla. Kaiken kaikkiaan Black Friday oli Hintaoppaalle menestys: hintavertailupalvelu erottautui hälyn keskeltä ja vahvisti asemaansa puolueettomana asiantuntijana Suomessa. Työ jatkuu entistä aktiivisempana vuonna 2022.

Kippis, 2021. Eteenpäin.

Kornerin vuosi meni hyvin. Joukkomme kasvoi peräti kuudella uudella kornerlaisella, ja aloitimme yhteistyön usean innostavan asiakkaan kanssa. Kun etätyöt haastavat edelleen porukkamme päivittäistä yhteisöllisyyttä, on työn merkityksellisyydellä entistäkin suurempi rooli. Siksi olemmekin ylpeitä siitä, että olemme olleet yhdessä asiakkaidemme kanssa tänä vuonna muun muassa:

  • Murtamassa monopolihirviötä ja paljastamassa kartellia
  • Rakentamassa elävämpää Helsinkiä
  • Auttamassa suomalaisia kuluttamaan järkevämmin
  • Edistämässä uusiutuvia energiamuotoja
  • Tukemassa toinen toisiamme niin töissä kuin vapaalla
  • Liikuttamassa ihmisiä fyysisesti ja henkisesti
  • Tarjonneet syitä pysähtyä ajattelemaan ja viihtymään

Siinäpä se. Kiitokset kaikille tänäkin vuonna mukana olleille! 

PS.

Koska jouduimme tänä vuonna perumaan Kornerin 5-vuotisjuhlat, ensi vuonna vietetään sitten Palosteen viiskymppisiä tuplajoukoin.

Joel Häkämies

Joel Häkämies

Partneri
joel@korner.fi
045 1032 833

Case Primehotels: Hotel Mestarille vauhtia lanseeraukseen somestrategialla ja sisältömarkkinoinnilla

Lähtötilanne

Suomalainen hotellioperaattori Primehotels avaa helmikuussa 2022 uuden lifestyle-hotellin Helsingin keskustaan vanhaan Rakennusmestareiden taloon. Uuden hotellin konseptissa Primehotels halusi kunnioittaa talon alkuperäistä tarkoitusta, joten hotelli sai nimekseen Hotel Mestari.

Mestariuteen nojaavalla rouhean modernilla hotellikonseptilla halutaan erottua joukosta ja herättää huomiota jopa kansainvälisellä tasolla. Samaan aikaan Hotel Mestari avaa eri näkökulmista sitä, miten mestarius rakentuu ja mitä kaikkea se voi tarkoittaa. Tavoitteenamme on lisätä Hotel Mestarin tunnettuutta ja rakentaa hotellin brändimielikuvaa, sitouttaa potentiaalista asiakaskuntaa hotellibrändiin jo ennen avaamista sekä tukea myyntiä ja onnistuneita rekrytointeja. 

Hotel Mestarin somekuva | Anni Korhonen

Ratkaisu

Laadimme Hotel Mestarille sosiaalisen median strategian ja eri kanavat kattavan sisältösuunnitelman, jotta tavoitamme kohderyhmät ja herätämme heissä kiinnostuksen seurata hotellin matkaa jo ennen sen avaamista. Loimme Hotel Mestarille somekanavat sekä suunnittelimme yhtenäisen someilmeen, josta välittyy hotellin henki, arvomaailma ja vaikuttava visuaalisuus.

Sisältömarkkinoinnin ytimessä on ideoimamme pääsisältötyyppi Mestaritarina. Mestaritarinoiden tavoitteena on maalata hotellin konseptin mukaista maailmaa sekä houkutella ja sitouttaa saman arvopohjan omaavia asiakkaita. Erilaisiin oman alansa mestareihin aina valaistussuunnittelijasta sirkustaiteilijaan on pureuduttu sekä hotellin verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa teksti,- kuva- ja videosisällöin. 

Mestaritarinoita on hyödynnetty lisäksi osana Hotel Mestarin rekrytointimarkkinointia kesällä ja syksyllä 2021.

Mestarien kortteli | Line Wester

Tulokset

Mestarin somekanavat ovat kasvaneet tasaisesti jo ennen hotellin avaamista. Esimerkiksi marraskuussa 2021 julkaisut tavoittivat Instagramissa yli 15 600 uniikkia käyttäjää ja Facebookissa lähes 25 000 uniikkia käyttäjää. Kiinnostavat sisällöt ovat myös sitouttaneet aktiivisesti hotellin kohderyhmää. Marraskuussa sisältöjen vuorovaikutus kasvoi Instagramissa yli 270 prosenttia lokakuuhun verrattuna ja seuraajamäärä nousi yli 500:lla.

Mestaritarinat ovatkin keränneet kehuja niin somekanavissa kuin verkkosivuilla. Tarinat ovat sivuston suosituimpia sisältöjä, sillä kävijöistä jopa 53 prosenttia on pysähtynyt lukemaan haastatteluja oman alansa mestareista. Sisällöt ovat onnistuneet tukemaan kiitettävästi myös Hotel Mestarin rekrytointeja, sillä kaikkiin haettuihin positioihin on löydetty erinomaisten kandidaattien joukosta omien alojensa mestareita.

Lanseerausvaiheessa Mestarin markkinointiin on suunnitelmissa muun muassa tuoda uusia sisältötyyppejä, panostaa entisestään somemainontaan ja hyödyntää vaikuttajamarkkinointia kohderyhmien tavoittamiseksi.

Mestaritarinan kuvitus | Anni Korhonen

”Korner on rohkeasti hypännyt Mestarin saloihin ja tuonut tuoreita innovatiivisia ideoita hotellimme lanseerausviestintään. Saumaton yhteistyö, ketterä toiminta ja oikeasti rohkeat lähestymiskulmat ovat luoneet pohjan luottamukselle ja toimivalle kumppanuudelle, josta on hyvä ponnistaa yhdessä myös tuleviin hotelliprojekteihin."

Elina Kontola, Director of Marketing and Communications, Primehotels

Räiskyvää nostalgista mystiikkaa: Vuoden 2022 visuaalisissa trendeissä heijastuu pandemian jälkeinen toiveikkuus

Graafinen suunnittelu ja visuaalinen viestintä heijastavat usein aikaansa. Kun trendiennustajat katsovat kristallipalloon löytääkseen seuraavan vuoden suosituimman värikartan tai fontin, he analysoivat monesti menneen vuoden tapahtumia. Tarkastelimme maailman suurimpien konsultti- ja suunnittelutalojen trendiennusteita vuodelle 2022. Nappasimme kolme mielenkiintoista visuaalista trendiä, joissa on meidänkin mielestämme aineksia laajemmiksi trendeiksi.

 

Viestin visualisointi on nopein tapa välittää ja saada viestisi perille. Visuaalinen viestintä auttaa lisäämään brändin tietoisuutta, tunnettuvutta ja uskollisuutta jättämällä jäljen kohderyhmän mieleen. Visuaalisuuden laiminlyöminen voi taas johtaa tylsistyneeseen kohderyhmään, joka ei enää samaistu brändiisi.

Monet tutkimukset osoittavat myös sen, että somessa ketterästi liikkuvat kuluttajat pyrkivät jopa välttelemään markkinoinnillisia viestejä. Näin ollen on erityisen tärkeää visualisoida viestisi, jotta se todella tallentuu kohderyhmän verkkokalvoille kaiken somehälinän keskellä.

Kolme visuaalista trendiä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota vuonna 2022

Ensi vuoden visuaalisissa trendeissä näkyvät sekä nostalginen fiilistely että toivo pandemian jälkeisestä ajasta. Nopeatempoisessa mediaympäristössä tulevia suuntauksia on tietysti vaikea ennustaa, mutta tutkittuani maailman suurimpien konsultti- ja suunnittelutalojen trendiennusteita vuodelle 2022 esiin nousee vahvasti kolme trendiä. Nämä trendit tulevat näkymään visuaalisessa viestinnässä niin somessa kuin perinteisissä kanavissa. 

1. Maksimalismi

Vielä pari vuotta taaksepäin muotoilua hallitsi minimalistinen ja geometrinen ilme. Pandemian ja talouskriisien repimässä maailmassa utopistinen ja ajoittain steriili estetiikka tuntuu kuitenkin tylsältä ja vanhentuneelta. Vastareaktiona maksimalistinen ote visuaalisuuteen tarjoaa värejä, hauskoja fontteja, räiskyvyyttä ja iloa maailmaan, joka kaipaa takaisin aikaan ennen pandemiaa. 

2. Y2K ja ysäri

Y2K tulee englannin kielen sanoista “year 2 kilo” ja viittaa 2000-lukuun. Varsinkin muodissa olemme jo hetken nähneet viitteitä 90- ja 00-luvuista, mutta nyt milleniumin vaihteen estetiikka rantautuu viimein myös grafiikkaan. Tämä trendi, kuten kaikkien vuosilukujen uudet tulemiset, pohjautuu tietenkin nostalgiaan. Yksinkertaiset nettisivut, MSN-hymiöt sekä vahvat värit vievät varsinkin milleniaalin kuluttajan ajatukset takaisin lapsuuteen. 

3. Eskapismi ja psykedeelisyys

Jälleen vastareaktio pandemialle. Eskapismin vetovoima ei ole pelkästään itse pakomatkassa vaan sen luontaisessa kiehtovuudessa. Tämä trendi on täynnä odottamattomia värejä, houkuttelevia satumaailmoja ja omituisia hahmoja. Vaikka eskapismi näkyy pitkälti esimerkiksi lastenkirjoissa, siitä voi olla hyötyä myös esimerkiksi tuotepakkauksissa tai verkkosivustoilla. Tärkeintä on täyttää kosketuspinnat kuluttajien kanssa kiehtovilla kuvilla ja tarinoilla, joihin katsojat helposti jäävät tutkiskelemaan pidemmäksi aikaa.

Maailma muuttuu – niin minäkin

Trendien seuraaminen ja ajankohtaisena pysyminen voivat tuntua uuvuttavalta, mutta vielä uuvuttavampaa on pitäytyminen perinteisissä tavoissa, jotka eivät vie sinua tai organisaatiotasi eteenpäin. 

Kaavoihin kangistuminen jättää brändisi herkästi kilpailijoiden jalkoihin, jotka puolestaan kehittävät ilmettään ja viestintäänsä vaikuttavampaan suuntaan. Trendeihin tarttuminen tuo kohderyhmälle ja organisaatiolle yhteisiä kosketuspintoja, joten panosta siis perusteellisesti visuaalisuuteen ja ajankohtaisuuteen myös tulevaisuudessa. Varsinkin, jos toivot saavuttavasi edustamani trenditietoisen Z-sukupolven.

Line Wester

Line Wester

Nuorempi viestintäkonsultti
line@korner.fi

Jaa söpö kuva lemmikistäsi Instagram-tarinassa – ja tue samalla suurta nettihuijausta

Nykypäivän somehuijaukset ovat yhä monimutkaisempia ja nokkelampia, eikä niitä häiritse hyväksikäyttää luonnonsuojelu- tai tasa-arvoliikkeitä. Nykypäivänä tarvitaankin medialukutaidon lisäksi myös sosiaalisen median lukutaitoa.

We’ll plant 1 tree for every pet picture.

Tämä Instagram-lupaus nousi salamannopeasti viraaliksi ilmiöksi. Vain muutamassa tunnissa jo 4,1 miljoonaa käyttäjää osallistui haasteeseen jakaen Instagram-tarinassaan kuvan lemmikistään.

Eikä ihme, sillä kukapa ei haluaisi pelastaa luontoa jakamalla söpöjä koirakuvia. Etenkin kun osallistumisesta on tehty äärimmäisen helppoa Instagramin uuden Lisää oma -ominaisuuden myötä. Sen avulla kuka tahansa voi aloittaa vastaavan ketjukirjeen.

Valitettavasti puiden istuttamista lupaavaan ketjukirjeeseen osallistumalla, tosi söpöstä koirakuvasta huolimatta, et todellisuudessa edesauta yhdenkään puun istuttamista. Sen sijaan olet levittämässä uutta somehuijausta.

Kuka ne 4,1 miljoonaa puuta istuttaa?


Julkaise kuva lemmikistäsi, niin me istutamme puun.

Mutta kuka tai ketkä tämä ”me” on? Sitä kyseinen Instagram-ketjukirje ei paljasta.

Käytännössä se voi olla kuka tahansa Instagram-käyttäjä. Normaalisti Lisää oma -ominaisuus kertoo ketjukirjeen aloittajan, mutta tässä tapauksessa puiden istutuksia lupaava taho jää hämärän peittoon, koska kyseinen käyttäjä on todennäköisesti poistanut Instagram-tilinsä.

Silti kunnian ketjukirjeen käynnistämisestä on ottanut ainakin jo Plant A Tree co. -niminen yritys. Se kertoo Instagram-tilillään hellyyttävän tarinan, kuinka huomattavasti maltillisemmaksi suunniteltu kampanja karkasi käsistä jo ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen. Ja vaikka yritys poisti kampanjan, jatkoi se ihmisten tarinoissa omaa elämäänsä kohti viraali-ilmiötä. Järjestön mukaan he eivät myöskään näy ketjukirjeen aloittajana ”Instagramin bugin vuoksi”. Siksi he pyytävätkin ihmisiä jakamaan julkaisuaan, jotta tietoisuus yrityksestä leviää, ja he voivat todella istuttaa nuo neljä miljoonaa puuta.

Plant a tree co -Instagramin julkaisu, jossa kerrotaan, että he olisivat "Add yours" lemmikkiketjun aloittajia.


Tällä hetkellä kyseisellä Plant A Tree Co:n julkaisulla on jo yli 143 000 tykkäystä. Kyseinen yritys on tosin profiloitunut vastaavilla ”tykkää ja jaa” -kampanjoilla jo aiemmin. Kaikki alkoi Australian laajasti huomiota keränneiden maastopalojen aikaan alkuvuodesta 2020. Sen jälkeen Plant A Tree Co. on kerännyt seuraajia ja huomiota tukemalla muun muassa Black Lives Matter, Stop Asian Hate sekä sukupuolisen tasa-arvon -liikkeitä.

Onnistuneiden somekampanjoidensa myötä yrityksillä on jo yli miljoona Instagram-seuraajaa. Vertailun vuoksi suuret ja tunnustetut puiden istuttamista tekevät ympäristöjärjestöt ja -projektit kuten One Tree Planted, Eden Reforestation Projects tai vaikkapa Suomen WWF jäävät seuraajamäärissä kauas Plant A Tree Co:n taakse.

Pienistä huijauksista kasvaa suuri puro

Mutta kuinka Plant A Tree Co:n istutustoimintaa voi tukea – konkreettisemmin kuin julkaisemalla ketjukirjekuvan lemmikistään? Siihen vastaus löytyy yrityksen varsin yksinkertaisilta verkkosivuilta. Toisin kuin tunnustettujen ympäristöjärjestöjen kohdalla, ei Plant A Tree Co:n nettisivut pitkästytä vierailijoitaan istutusprojektiensa tarkalla esittelyllä tai seurannalla. Sen sijaan se ohjaa vierailijan nopeasti nettikauppaan, josta voi tilata kaulakoruja.

Nimillä kuten ”Good Vibes Only”, ”Good Luck” ja ”Balance” kulkevien kaulakorujen myynnistä luvataan yksi dollari erilaisten luonnonsuojelu- ja tasa-arvojärjestöjen tukemiseen. Yhden kaulakorun hinta on 29,95 dollaria, mutta juuri nyt (eli seuraavan 47 minuutin ajan – ja yllättäen myös seuraavan ja sitä seuraavan 47 minuutin ajan) yritys tarjoaa tuotteen pelkän nimellisen postimaksun (8,95 dollaria) hinnalla. Hyvä diili, eikö!

Googlen käänteinen kuvahaku kuitenkin paljastaa, että tismalleen samanlaisia kaulakoruja saa AliExpress-verkkokaupasta posteineen alle kahdella dollarilla. Kyseessä on siis niin sanottu suoratoimitushuijaus (dropshipping scam). Tässä tapauksessa Plant A Tree Co. ei todennäköisesti näe koskaan kaulakoruja, vaan se tekee tilaukset suoraan rihkamavalmistajan kautta, napaten välistä reilun seitsemän dollarin preemion. Summa ei kuulosta ehkä suurelta, mutta jos Plant A Tree Co:n miljoonasta Instagram-seuraajasta edes 1% tilaa kaulakorun, tietää se jo yli 70 000 dollarin tuottoja. Ja koska yrityksen konkreettinen hyväntekeväisyystoiminta on raportoitu niin olemattomasti, on penninkään päätyminen puiden istuttamiseen varsin epätodennäköstä. 

Plant a Treen ja AliExpressin myynti-ilmoitukset samasta korusta, joilla on kuitenkin aivan eri hinnat.


Lisäksi yhteys- ja luottokorttitietojen antaminen näin epäilyttävälle sivustolle on aina
riski.

Somehuijauksia on entistä vaikeampi tunnistaa

Yleensä ensimmäisenä somehuijauksista tulee mieleen modernit nigerialaiskirjeet, joissa heikosti tehdyillä väärennetyillä profiileilla esiintyvät ihmiset tai botit yrittävät viedä hyväuskoisen rahat. 99% ihmisistä tunnistaa nämä huijaukset heti, koska niiden tarkoituskin on löytää suuresta massasta se hyväuskoisin ja helpoiten huiputettavin prosentti.

Viime vuosina somehuijaukset ovat kuitenkin kehittyneet entistä monimutkaisemmiksi. Esimerkiksi romanttisia tunteita hyödyntävät nigerialaishuijaukset ovat siirtyneet Tinderiin, ja pelkkien tekstipohjaisen keskustelujen lisäksi mukaan on tullut muun muassa julkkiksilta varastettujen Instagram-tarinoiden pohjalta luodut, huijauksen uskottavuutta lisäävät feikkivideopuhelut.

Plant A Tree Co:n kaltainen huijaus vaatii miljoonan Instagram-seuraajan myötä jo suurta suunnitelmallisuutta. Se hyödyntää ihmisten tahtoa tukea jaloja aatteita, kuten luonnonsuojelua tai ihmisoikeuksia. Nerokkaiden, helposti jaettavien ja sopivan uskottavien somekampanjoiden myötä se kerää valtavan määrän huomiota. Ja kun huomio on tarpeeksi suurta, riittää kun edes se yksi sadasta käyttäjästä haksahtaa huijaukseen.

Ja mikä parasta: nämä huijatut eivät itse edes tajua tulleensa huijatuiksi. He kantavat tyytyväisinä kaulassaan halpamaassa tuotettua rihkamaa, jonka he uskovat saaneensa törkeän halvalla, tukien vieläpä samalla hyvää tarkoitusta.

Jos ennen oltiin huolissaan ihmisten medialukutaidoista, tulisi nykyään kiinnittää huomiota myös sosiaalisen median lukutaitoon. Sillä jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, niin parempi swaipata vasemmalle.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

Onko organisaatiosi hybridityön suunnitelma sopeutumiskykyinen?

Organisaatiot ovat kevään ja kesän aikana suunnitelleet uusia hybridityön malleja. Selkeiden toimintatapojen luominen ja epävarmuuden karsiminen on työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujuvuuden kannalta ensisijaisen tärkeää. Tärkeää on myös se, että suunnitelmat sisältävät tavan mitata uuden mallin toimivuutta sekä tilaa sopeutua yhä käynnissä olevaan muutokseen.

Pitkin kesää olemme saaneet lukea uutisia siitä, miten hybridityönteko tullaan eri yrityksissä järjestämään jatkossa. Esimerkiksi kesäkuussa HS uutisoi Applen ”pakottavan” työntekijänsä takaisin toimistolle, kun taas DNA ilmoitti tekevänsä vasta-Applet. 20.8. HS uutisoi Applen kuitenkin siirtävänsä toimistoille paluuta lisääntyneiden tartuntojen ja uusien varianttien vuoksi.

Pandemian aikana olemme lukeneet uutisointia myös työntekijöiden näkökulmasta, kuinka osa työväestöstä haluaisi lisätä etätyön määrää ja osa taas vähentää sitä tulevaisuudessa. Varmaa tuntuu olevan ainoastaan, että etätyön suosio työväestön keskuudessa on vaihdellut tänä puolentoista vuoden aikana.

Nyt organisaatioissa laaditut hybridityön suunnitelmat pyrkivät löytämään kultaisen keskitien etätyön ja toimistotyön välimaastossa, sillä organisaatiot haluavat kuumeisesti hyödyntää molempien työmuotojen parhaat puolet. Tulevaisuuden hybridityötä suunniteltaessa on ymmärrettävä esimerkiksi, mistä osa-alueista työyhteisöviestinnän kehittäminen koostuu.

Jatkossakin on kuitenkin mahdotonta ennustaa, miten työntekijöiden ja työyhteisöjen mieltymykset kehittyvät työnteon tapojen suhteen. Varmasti voidaan sanoa ainoastaan, että mieltymykset tulevat yhä kehittymään ja muuttumaan samalla, kun yksilöt ja työyhteisöt jatkuvasti oppivat lisää uudesta hybridityön todellisuudesta.

Mittaa työyhteisön hyvinvointia ja sopeudu tarvittaessa

Uuteen hybridityön arkeen varautuminen on tärkeää. On kuitenkin olemassa vaara, että suunnitelmiin käytetyt panostukset menevät hukkaan, jos suunnitelmissa ei ole huomioitu tapoja, joilla yhä käynnissä olevan muutoksen vaikutuksia työyhteisöihin voidaan mitata.

Nyt tehtyihin hybridityön suunnitelmiin tulee siis olla sisällytettyinä ne tavat, joilla työnteon tapojen tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä työyhteisön hyvinvointia mitataan myös jatkossa. Vaikka jatkuva muutokseen sopeutumisen aiheuttama turnausväsymys voi painaa, on mittaaminen ainoa tapa varmistaa työnteon tapojen toimivuus ja työyhteisön hyvinvointi.

Mittaamisen tapoja on monia erilaisia. Näitä voivat olla esimerkiksi tietyin väliajoin toteutettavat työnteon tapoihin ja työyhteisön hyvinvointiin liittyvät henkilöstökyselyt tai aiheeseen varatut kahdenkeskiset tai tiimin sisäiset keskustelut. Erilaisiin ja erikokoisiin työyhteisöihin ja organisaatioihin sopivat erilaiset tavat.

Mittaamisen päämäärän tulee jokaisessa työyhteisössä ja organisaatiossa olla kuitenkin sama: organisaatioiden johdon tulee pysyä pulssilla siitä, mitkä asiat hybridityössä toimivat ja miten työntekoa tulee kehittää myös jatkossa. Hybridityön tuomat hyödyt voivat ajan kuluessa valua hiekkaan, jos nyt tehdyissä suunnitelmissa määritellyt työskentelyn tavat hakataan kiveen, eikä suunnitelmissa ole jätetty tilaa sopeutua yhä käynnissä olevaan muutokseen. 

Saku Uotila

Saku Uotila

Viestintäkonsultti
saku@korner.fi
040 064 4928

Viisi askelta: Näin rakennat toimivan mediaviestinnän suunnitelman

Mediaviestinnän suunnitelma on dokumentti organisaation ansaitun median suunnittelun tueksi. Ansaitulla medialla tarkoitetaan näkyvyyttä ja mediatilaa kaikissa niissä medioissa, joita organisaatio ei itse omista ja joista se ei maksa. Tämä mediatila on ansaittu journalistisen prosessin kautta ja on näin ollen sekä uskottavaa että haluttua.

Ihannetapauksessa mediaviestinnän suunnitelma pohjautuu viestintästrategiaan, mutta pureutuu erityisen syvällisesti siihen, mistä aiheista tulevana kvartaalina tai vuonna puhutaan, miten puhutaan, kuka puhuu ja miten näillä aiheilla onnistutaan ansaitsemaan oma tila halutuissa medioissa. 

Mediaviestintäsuunnitelma voi olla osa laajempaa viestintäsuunnitelmaa tai oma itsenäinen kokonaisuutensa. Osana mediaviestinnän suunnitelmaa voidaan käsitellä myös maksettua mediaa, kuten natiiveja tai bannerimainontaa, mutta nyt tarkastelemme ennen kaikkea ansaitun median suunnittelua.

1. Kirkasta puheääni ja positio

Kirkasta suunnitelman rakentamisen alussa lähtöasetelma: tehtiinkö teillä mediaviestintää esimerkiksi edellisenä vuonna? Millaisia tulokset olivat? Mihin sävyyn teistä puhuttiin mediassa ja pääsivätkö halutut henkilöt ääneen?

Näiden pohjalta suunnitelman alkuun kannattaa teroittaa oma toivottu positio alan keskustelussa, tärkeimmät viestit, joita halutaan korostaa medialähdöissä ja kohderyhmä tai -ryhmät, jotka erityisesti halutaan saavuttaa ja joita halutaan puhutella.

2. Aseta tavoitteet ja osatavoitteet

Millaisia tavoitteita teillä on mediaviestinnän suhteen? Tavoitteet voivat olla numeraalisia, ja usein halutaankin peitota vaikkapa edellisen vuoden mediaosumien määrä. Lisäksi saatetaan mitata esimerkiksi läpi menneiden kuvien ja infograafien tai linkkien määrää, sekä medioiden levikkiä ja tavoittavuutta. 

Lisäksi on useita mahdollisia laadullisia tavoitteita, kuten julkaistujen juttujen sävy, laajuus ja oman organisaation roolin suuruus jutussa. Lisäksi tavoitellaan ehkä uusia yleisöjä ja halutaan päästä sellaisiin medioihin, joihin ei aiemmin ole päästy.

3. Rakenna mediaviestinnän vuosikello ja unelmoi ideaaliotsikoista

Mieti vuoden kiertokulku läpi sekä oman organisaatiosi että muun maailman kannalta. Mitä merkittäviä tapahtumia teillä on suunnitelmissa, ja mitkä asiat toistuvat joka vuosi samaan aikaan? Käy sitten sama ajatusprosessi yleisellä tasolla: mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu vaikkapa maalis-huhtikuussa? Kun olet hahmottanut jokaisen kuukauden erityispiirteet ja puheenaiheet niiden ympärillä, on aika yhdistellä tietoa ja miettiä, miten voitte organisaationa ottaa osaa ajankohtaiseen keskusteluun. Vaativatko medialähdöt jotain muita toimenpiteitä tuekseen, kuten tutkimuksia, yhteistyökumppaneita tai organisaationne ulkopuolisia asiantuntijoita?

Tässä vaiheessa voit myös herkutella haavekuvilla: jos saisit itse luoda organisaatiosi kannalta parhaat mahdolliset otsikot mediaan, millaisia ne olisivat?

4. Määrittele isot ja ajattomat teemat

Mediaviestinnän suunnitelmaan kannattaa laittaa ylös myös sellaiset teemat, jotka eivät ole aikasidonnaisia, vaan jotka toimivat vuodenajasta riippumatta. Ne voivat liipata sellaisia aiheita, jotka ovat eri muodossa pinnalla koko ajan, tai sitten voit aloittaa aivan uuden keskustelun. Näihin ideoihin voi palata, kun pöydällä ei ole muuta akuuttia tai mediakentällä on suhteellisen hiljaista. 

Tässä kohtaa kannattaa palata myös mediaviestintäsuunnitelman alkuun: mitä tavoitteita meillä oli, mitkä viestit halusimme saada tänä vuonna läpi, millaisiin medioihin toivoimme pääsevämme, ovatko puhehenkilömme päässeet läpi mediassa ja onko positiomme ollut toivotunlainen.

5. Ole valmis joustamaan ja tartu ajankohtaisuuksiin

Suunnitelmallisuuden lisäksi kannattaa jättää tilaa odottamattomalle. Tietyt teemat ovat ajattomia ja niistä voi puhua lähes milloin vain ja jotkut merkkipaalut toistuvat vuosittain, mutta tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa tarkasti. Kun reagointia vaativa paikka tulee, muokkaa silloin rohkeasti suunnitelmia tai ota suunniteltujen toimenpiteiden rinnalle uusia aiheita, sekä seuraa maailman menoa ja trendejä.

Kaipaatko apua mediaviestintäsuunnitelman rakentamiseen? Kysy ihmeessä lisää!

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629