fbpx

Koronaviestinnässä ei anneta sattumalle sijaa – paitsi viestien sisällöissä

Vaikka aihe on vakava, ohjaa viestintää usein erilaiset kaupalliset tai poliittiset intressit. Tämä on nähtävissä myös koronaepidemian osalta, vaikka moni mieltääkin sitä koskevan julkisen viestinnän amatöörimäiseksi puuhasteluksi.

Pandemiapaniikki! Vaiko sittenkin vain vähän ärhäkämpi, normaali kausiflunssa?

Keskustelufoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa kaikki Suomen julkinen viestintä koronaviruksesta on leimattu helposti kahteen vastakkaiseen ääripäähän: se on yleensä aina todellista (eli kirjoittajan itsensä kokemaa) tilannetta joko paisuttelevaa tai vähättelevää. Kärjistetysti koetaan, että koronaviestinnässä media lietsoo hysteriaa, jota viranomaiset koettavat vuorostaan tyynnytellä.

Yhdestä asiasta nettikansa on ollut sentään lähes yhtä mieltä. Julkinen viestintä koronasta on ollut ihmisten silmissä häpeällistä, huolimatonta ja huonosti valmisteltua – vaikka todellisuudessa asia on useimmiten ollut täysin päinvastoin.

Media pyrkii aina totuuteen – tai ainakin sisältöjensä kulutukseen

Media on kiinnostavuusbisnestä. Sen liiketoimintamallin mukaista on tuottaa sisältöä, jota ihmiset haluavat kuluttaa. Pääsääntöisesti taas kaikki koettua ”normaalia” jollain tapaa järkyttävät asiat kiinnostavat ihmisiä.

Viime viikkojen aikana järkytystä normaaliin on tuonut Euroopassa riehuva koronavirus, ja siitä kertovat mediasisällöt ovatkin olleet todella kulutettuja. Näistä sisällöistä taas luetuimpia, klikatuimpia ja jaetuimpia ovat usein olleet kaikista hysteerisimmat profeetiat.

Mediaa on helppoa – ja monessa tapauksessa varmasti myös oikeutettua – syyttää paniikin lietsomisesta tai sillä rahastamisesta. Harkitsemattomuudesta sitä on kuitenkin hankala syyttää.

Sillä kun vaikkapa iltapäivälehden toimittaja kirjoittaa jutun koronasta, kulkee se aina ideoinnista julkaisuun mennessään useamman viestinnän alan ammattilaisen kautta. Eli vaikka kirjoituksen tekijänä lukeekin vain Tiina Toimittajan nimi, on siihen silti yleensä ohjeistuksen ja idean antanut Uuno Uutispäällikkö, ja lopputuloksen on viimeistellyt ja tarkastanut Tommi Toimitussihteeri. Lisäksi oman näkemyksensä juttuun ovat voineet tuoda myös Konsta Kollega, Valtteri Valokuvaaja sekä Tuula Tuottaja – unohtamatta tietenkään koko julkaisun toimituksellista linjaa valvovaa Päivi Päätoimittajaa.

Vaikka yksikään heistä ei ole terveydenalan ammattilainen, niin todennäköisesti joku heistä ymmärtää jotain myös kriisitiedottamisesta. Ja vielä varmemmin joku toinen ymmärtää median taloudelliset intressit sekä kiinnostavuusbisneksen logiikan.

Media voi hyvin olla koronauutisoinnissaan shokkihakuinen, epäluotettava tai vain yksinkertaisesti väärässä. Mutta harkitsemattomaksi sitä on jo vaikeampi syyttää, sillä raflaavat otsikot vakavana pidetystä viruksesta eivät ole pelkkää sattumaa.

Viranomaisviestinnässä halutaan tiedottaa kansalaisia – ja vaikuttaa kansalaisiin

Vielä mediaakin kovemman kansalaisarvostelun kohteeksi ovat joutuneet koronasta viestivät viranomaiset. Ainakin nettikeskustelujen perusteella, kun lähes jokainen Pentti Perusinsinööri osaisi hoitaa koronaa koskevan kriisiviestinnän paremmin kuin hänen mielestään tiedotustilaisuuksissa pelkkää lorem ipsumia lurittelevat terveydenhoidon ammattilaiset tai toimintakyvyttömät päättäjät.

Väite piti ehkä vielä jotenkin kutinsa, kun Suomen ensimmäiset koronaepäilykset heräsivät tammikuun lopulla Lapissa. Silloin Ivalon terveyskeskuksen taukotilaan nopeasti kyhätty tiedotustilaisuus oli vielä varsin kotikutoinen ja ennen kaikkea suunnitelematon. Nopeasti sen jälkeen Suomen viranomaisviestintä koronasta on ollut kuitenkin erittäinkin suunnitelmallista ja hyvin tarkoin harkittua.

Esimerkiksi THL:ltä löytyy viestintäjohtaja Päivi Väyrysen lisäksi neljä viestintäpäällikköä,  kymmenen viestinnän asiantuntijaa sekä yhteensä 12 muuta eri viestinnän ammattilaista. Poliitikkojen taustalla oleva viestijöiden asiantuntija-armeija on vieläkin vakuuttavampi. Siksi onkin helppo uskoa, että monien kritisoima koronan ”vähättely” on ollut todellisuudessa pitkälle mietitty strateginen sekä tehokas toimi estää kansalaisten turhaa hätäilyä ja pelkoa.

Viime torstaina tosin viranomaisten varovaisuudessa siirryttiin – monien kritisoijien mielestä hätäisesti ja yllätettyinä – konkreettisiin koronatartuntoja hidastaviin toimiin, kehoituksien kääntyessä käskyiksi. Vielä Suomeakin tiukempi u-käännös nähtiin muutamia tunteja aiemmin USA:ssa, kun alkuun koronaa poliittisten vihollistensa salaliittona pitänyt presidentti Donald Trump sulki koronapelon takia yllättäen Yhdysvaltojen rajat muun muassa suomalaisilta.

Vaikka linjaukset ja mielipiteet muuttuvat, on myös poliitikkojen viestintä koronan osalta kaikkea muuta kuin suunnitelmatonta poukkoilua. Vaikka koronavirus on koko ihmiskunnalle uusi vitsaus, on Suomen hallituksella selkeät kriisiviestintäprotokollat, ja yksittäisillä poliitikoilla taas omat viestinnälliset intressit tarkasti harkittuine esiintymisineen. Esimerkiksi Trumpin kohdalla on tuskin sattumaa, että hän pönkittää mielikuvaa itsestään vahvana valtionpäänä juuri nyt – sopivasti samaan aikaan kun Trumpin todennäköinen vastaehdokas syksyn presidenttikisassa, demokraatti Joe Biden, on saanut hyvää julkista nostetta vaalikampanjalleen.

Koronan lisäksi tietoyhteiskunnassa riehuu infolenssa

Mutta vaikka eri tahojen viestintästrategia koronan suhteen onkin tarkasti harkittu, ei se välttämättä ole oikea tai paras. Tämän kriisiviestinnän voittajia ja häviäjiä on kuitenkin vielä mahdotonta eritellä, koska tutkittu ja kokemuksellinen tieto viruksesta ja sen leviämisestä on yhä hyvinkin puutteellista. Kun jopa tieteellinen, vertaisarvioitu tutkimus koronasta on epäluotettavaa, on aiheesta lopulta hyvinkin haastavaa viestiä yhtään mitään – mikäli ei ole valmis myös virheisiin.

Suuresta virhemarginaalin riskistä huolimatta eri tahot julkaisevat nyt lukuisia, usein toisistaan vielä selvästi eroavia tietoja viruksesta. Yhteiskunnassamme riehuukin nyt koronan ja kausi-influenssan lisäksi vahvana myös infolenssa: viestien vyöry, jossa vääristynytkin tieto leviää hallitsemattomasti.

Tämän infolenssan vuoksi ihmiset kaipaavat juuri nyt median, viranomaisten sekä poliitikkojen luotettavaa viestintää koronasta. Siksi olisikin tärkeää, että median myymisen, kansalaisten mielipiteiden muokkaamisen tai poliittisen suosion kasvattamisen sijaan koronasta viestiessä keskityttäisiin pääasiallisesti viestien todelliseen ja totuuspohjaiseen sisältöön. 

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

Näkemyksellinen viestintätoimisto.

firma@korner.fi
Rikhardinkatu 2, 4. krs
00130 Helsinki 

+358 45 1032 833

2760275-7

Tietosuojaseloste