fbpx

Kuusi helppoa askelta podcastin tekemiseen

Podcastien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Moni yritys tekee nyt matalalla kynnyksellä omia podcast-sarjojaan, joissa pureudutaan yrityksen toimialaan ja luodaan brändimielikuvaa. Hyvä podcast-sarja ei kuitenkaan synny pelkästään hyvän idean ja aiheen ympärille. Nämä seuraavat kuusi askelta kannattaa huomioida oman puheohjelman perustamisessa.

1. Mikä on podcastisi tarkoitus?

Mieti ensin kaksi kertaa, miksi haluat tehdä podcastin. Ketä ja ennen kaikkea mitä tavoittelet podcastillasi?

Onko päällimmäinen tavoitteesi saada ihmiset kiinnostumaan tuotteestasi tai siihen liittyvästä toimialasta? Haluatko rakentaa itsestäsi oman alasi asiantuntijaa tai kohottaa yrityksesi brändiä? Vai haluatko yksinkertaisesti antaa äänen jollekin, joka sitä ei normaalisti saa: esimerkiksi visionääriselle, mutta julkisia puheita kammoksuvalle työntekijällesi?

Podcastien onnistumista mitataan helposti pelkkien kuuntelijamäärien perusteella. Mutta mieti, onko sinulle tärkeämpää massojen vai oikean kohderyhmän tavoittaminen? Kolmekymmentä kuuntelukertaa voi näyttää häpeälliseltä, mutta jos niistä viidestä tulee sinulle tärkeä asiakas tai yhteistyökumppani, on podcast todennäköisesti täyttänyt tarkoituksensa.

Muista myös, että podcastin ei tarvitse olla pelkkää markkinointia tai ulkoista viestintää. Podcast voi nimittäin olla erinomainen tapa myös sisäiseen viestintään. Ehkäpä työntekijät osaavat mukautua paremmin yritystäsi kohtaavaan suureen muutokseen, jos he saavat kuunnella ensin itsekseen rauhassa toimitusjohtajalle tehdyn haastattelun, jossa toimitusjohtaja vastaa alaistensa esittämiin kysymyksiin?

2. Hyödynnä podcastin erityispiirteitä

Mieti myös ensin aina, onko podcast paras mahdollinen media tarkoitukseesi? Kaipaako asiasi sittenkin myös selkeyttäviä kuvia tai grafiikoita? Ja ennen kaikkea, ovatko ihmiset valmiita uhraamaan elämästään 45 minuuttia saadakseen kuulla asian, jonka he voisivat lukea blogista kymmenessä minuutissa?

Podcasteja kulutetaan monia muita mediakanavia huomattavasti sitoutuneemmin. Samalla kun kuluttajien keskittymiskyky somevideoihin lasketaan minuuttien sijaan sekunneissa, on yhä useampi suomalainen valmis uhraamaan viikoittaisesta huomiostaan jopa tunteja suosikkipodcastiensa kuuntelemiseen. Tämä johtuu pitkälti siitä, että podcast ei vaadi katsekontaktia. Sitä on mahdollista ja vieläpä helppoa kuluttaa jonkin muun toiminnan, kuten siivoamisen tai liikkumisen ohessa.

Mutta käytettävien – ja ennen kaikkea käyttämättömien – aistien lisäksi suosittujen podcastien suuri sitoutumiskerroin selittyy sillä, että niiden sisältö todella kiinnostaa ihmisiä. Jos sisältö ei kiinnosta, vaihtuu podcast helposti toiseen. Mieti siis vielä kerran tarkasti, kiinnostaako podcastisi varmasti myös muitakin kuin sinua. 

3. Käsikirjoitus on kaikki kaikessa

Kun podcastin tarkoitus on perusteltu, on aika ruveta miettimään sen tarkempaa sisältöä. Loppujen lopuksi on aivan se ja sama kuinka loistavat vieraat, äänimaailmat tai studiot sinulla on: jos podcastin sisältö on paskaa, ei sitä kukaan enää toista kertaa kuuntele.

Siksi tie hyvään sisältöön käy aina hyvän käsikirjoituksen kautta: mitä tarkempi, yksityiskohtaisempi sekä loppuun asti mietitympi käsikirjoitus, sitä parempi on myös lopputulos.

Kokemattomampi puheohjelman tekijä saattaa tosin harhaisesti kuvitella, että podcast on parhaimmillaan silloin, kun puiseva käsikirjoitus lentää roskakoriin ja ihmiset juttelevat luonnollisesti – aivan kuten vaikkapa radion aamuohjelmissa. Jokaisen leppoisan läpändeeroksen heittelyn taustalla on kuitenkin 99 prosenttisesti käsikirjoitus, joka asettelee raamit keskustelulle ja sen nokkelille punch lineille.

Hyvä podcastaaja osaa tietenkin soveltaa ja reagoida. Mutta juuri huolellinen käsikirjoitus ja puheenaiheeseen perehtyminen luovat keskustelulle pohjan, josta on helppo poiketa ja vielä helpompaa palata.

Eikä käsikirjoitusta pidä niin orjallisesti tehdä, että puhe muuttuu paperista lukemiseksi. Mutta etenkin aloittelevan podcastaajan kohdalla käsikirjoittamiseen soveltuu vanha sekakäyttäjän sananlasku: mieluummin överit kuin vajarit.

4. Mieti enempi missä kuin millä nauhoitat

Podcastin nauhoituskalustoon voi laittaa kiinni paljon rahaa, mutta suurikaan sijoitus ei takaa vielä kelvollista ääntä. Nyrkkisääntönä onkin miettiä mikrofonien tai äänikorttien sijaan paikkaa, jossa podcast nauhoitetaan.

Jo alle satasen pallomikrofonilla saa varsin hyvälaatuista audiota, mikäli äänityspaikassa ei kuulu ärsyttäviä, mutta usein myös nauhoitettaessa helposti unohtuvia häiriöääniä, kuten ilmanvaihto. Hiljaisuuden ohella huomiota kannattaa kiinnittää nauhoitustilan kokoon ja pintamateriaaleihin, jotta puhe kaikuisi mahdollisimman vähän. Mitään Finnvox-tason studiota ei silti tarvitse vuokrata tai rakentaa: usein nauhoitustilan akustiikassa saa ihmeitä aikaan jo parilla oikein sijoitetulla sohvatyynyllä.

Jos podcastin keskustelu käydään etänä esimerkiksi Skypen välityksellä, nousee nauhoituksen vaikeuskerroin heti useamman pykälän. Sillä tuolloin nauhoituskalusto ja -olosuhteet täytyy rakentaa useampaan paikkaan, minkä lisäksi haasteita syntyy paitsi tasaisen äänenlaadun, myös yhteyksien ja viiveen kanssa. Lisäksi etänä käydystä keskustelusta katoaa helposti se tietty vaivattomuus, joka on huomattavasti helpompaa saada aikaan kasvotusten juteltaessa.

Vaan eihän se aina sen nauhoituksen kanssa ole niin justiinsa. Sillä voihan niitä äänenlaadullisia ja käsikirjoituksellisia seikkoja katsoa sitten tarkemmin vielä siellä editissä. Paitsi että…

5. Editoitaessa ei tehdä enää ihmeitä

Podcastia editoitaessa voi tehdä paljon, muttei ihmeitä. Laajasta materiaalista on helppo tiivistää löysät pois, mutta jos haastateltavan avauspuheenvuoron aikana unohtui painaa recciä, on tilanne jo mutkikkaampi. Ja keskinkertaisesta äänenlaadusta on helpompi tehdä hyvää, kuin karmeasta välttävää.

Osaavissa käsissä ja hyvillä ohjelmilla editissä saa kuitenkin yllättävän paljon aikaan. Tekoäly osaa vähentää automaattisesti taustahälyä, kokemattomampikin editoija pystyy turvautumaan valmiiksi tehtyihin presetteihin ja pienellä kompressoinnilla typerältä kuulostava oma puhe muuttuu jo lähes Avaran luonnon kertojaääneksi.

Hyvällä editillä ja harkitulla äänimaisemalla on helppoa rakentaa podcastille laadukas vaikutelma, mikä on tärkeää etenkin mielikuvamarkkinoinnissa. Mutta silti samalla moni supersuosittukin podcast kuulostaa vähänkään hifistin vikaa omaavan korvaan aivan kauhealta. Tässäkin tapauksessa palataan askeleisiin 1 ja 2: jos sisältö on kunnossa, riittää että äänenlaatu on siedettävää.

6. Valitse oikea julkaisualusta

Kun podcast on valmis, tulee se vielä julkaista. Netistä löytyy monia ilmaisia tai puoli-ilmaisia alustoja, joihin voit ladata podcastisi. Näiden alustojen RSS-syötteitä hyödyntämällä pystyt kohtalaisen helposti lataamaan podcastisi myös esim. Spotifyhin tai iTunesiin, kunhan podcastisi täyttää tietyt kriteerit esimerkiksi jaksojen lukumäärän suhteen.

RadioPlay ja muut kaupalliset toimijat tarjoavat julkaisuun myös omia alustoja sekä etenkin niiden mahdollistamaa maksettua näkyvyyttä. Kannattaa kuitenkin harkita, tarjoavatko kyseiset alustat lopulta yhtä paljon mahdollisuutta yleisön löytämiseen kuin vaikkapa ilmainen ja laajasti käytetty Spotify?

Musiikin tavoin uusien ja pienten podcastien on kuitenkin todella haastavaa päästä Spotifyn top-listoille tai Discovery-osioon. Siksi pelkän julkaisun lisäksi tuleekin miettiä tarkoin, miten saat tavoittelemasi kohderyhmän löytämään podcastisi. Tämä korostuu entisestään, jos päätät tarjota podcastisi esimerkiksi vain yrityksesi verkkosivujen kautta.

———

Siinäpä se. Helppoa, eikö?

Lue myös Jussin toinen blogikirjoitus Älä-tee-se-itse: yrityspodcast.

Korner tarjoaa yrityspodcasteihin liittyvää konsultointia ja sisällöntuotantoa.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

Kirjoittaja on entinen radiojuontaja, joka nykyään konseptoi ja tuottaa useita Kornerin asiakkaiden podcasteja.

korner

Näkemyksellinen viestintätoimisto.

firma@korner.fi
Rikhardinkatu 2, 4. krs
00130 Helsinki

Tietosuojaseloste