Case Hintaopas: Taktisella mediaviestinnällä Black Fridayn asiantuntijaksi

Hintaoppaan data paljastaa ympäri vuoden mielenkiintoista tietoa verkkokauppojen hinnoista ja suomalaisten ostokäyttäytymisestä. Kriittisen hintavertailun rooli korostuu suurina ostospäivinä, kuten Black Fridayna. Mutta miten saada hintavertailupalvelulle medianäkyvyyttä, kun vuoden tärkein ostospäivä on kaikkialla erittäin kilpailtu?

Lähtötilanne

Seitsemässä maassa toimiva Hintaopas on riippumaton tuotteiden vertailupalvelu, joka listaa yli 1000 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot opastaakseen kuluttajia järkeviin ostoratkaisuihin. Hintaoppaan kattava hintadata, puolueettomuus ja ajantasaisuus tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella verkkokauppatuotteiden hintakehitystä ja suomalaiskuluttajien ostokäyttäytymistä. Yhtiön toiminta-ajatuksena on olla aina kuluttajan puolella, ja säännöllisen mediaviestinnän tavoitteena on vahvistaa Hintaoppaan asemaa kaupan alan asiantuntijaäänenä eri kanavissa.

Black Friday on viime vuosina kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti, ja ostospäivä onkin vuoden tärkeimpiä myös Hintaoppaalle. Medianäkyvyys on koko Black Weekin aikana erittäin kilpailtua; uutisissa ja artikkeleissa loistavat myyntiennätykset sekä yksittäiset havainnot ostosviikosta. Kuinka puolueeton hintavertailupalvelu varmistaa, että se saa äänensä kuuluviin myös yhtenä vuoden tärkeimmistä viikoista?

Ratkaisu

Perehdyimme yhdessä Hintaoppaan kanssa edellisvuosien dataan ja huomasimme yhtenä trendinä, että merkittävällä osalla tuotteista hinnat nousevat Black Fridayn aikana. Osa kaupoista myös ensin nostaa ja myöhemmin laskee hintoja, jotta alennusprosentit saadaan näyttämään mahdollisimman suurilta. 

Hintaopas kannustaa kuluttajia tekemään viisaita ostopäätöksiä, ja päätimmekin keskittyä Black Fridayn kriittiseen tarkasteluun. Lisäksi tarkastelimme ilmiötä myös kulutuspsykologian ja yksilön hyvinvoinnin lähtökohdista. Suunnittelimme asiakkaan kanssa myös kuluttajatutkimuksen, josta saisimme arvokasta lisätietoa suomalaisten ostokäyttäytymisestä Black Fridayna.

Medianäkyvyyttä pohjustettiin tiedotteilla Black Weekin aikana sekä sen jälkeen, ja tarjosimme eri aiheita erikseen myös valituille toimittajille. Medianäkyvyyden lisäksi huolehdimme kattavasta näkyvyydestä monissa eri kanavissa: Black Weekin aikana julkaistiin muun muassa useita Hintaoppaan natiiviartikkeleita, yhteistyövideoita ja muita sisältöjä tubettajien ja sosiaalisen median vaikuttajien kanssa sekä mainostettuja sisältöjä Hintaoppaan sosiaalisen median kanavissa. Kaiken tekemisen tavoitteena oli varmistaa Hintaoppaan näkyvyys Black Weekin aikana, ja vahvistaa yhtiön asemaa puolueettomana ja kattavimpana hintavertailupalveluna Suomessa.

Tulokset

Hintaopas näkyi viikon aikana vahvasti Black Fridayn asiantuntijana. Hyvin suunniteltu ja taitavasti toteutettu mediaviestintä siivitti noin 85 julkaistuun juttuun viikon aikana ja heti sen jälkeen.

Hintaoppaan maajohtajaa haastateltiin televisiossa muun muassa MTV:n Uutisissa ja Ylen Aamussa. Hintaoppaan data ja tutkimustulokset näkyivät myös Helsingin Sanomissa, Ylellä, Teksti-TV:ssä, tärkeimmissä maakunta- ja paikallislehdissä, tekniikan alan verkkojulkaisuissa sekä suurimmissa talouden uutismedioissa, kuten Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Lukijoille välittyi Hintaoppaan asiakaslähtöinen näkökulma: hintavertailupalvelu on kuluttajien puolella ja auttaa tekemään viisaita ostopäätöksiä ympäri vuoden. 

Hintaoppaan sivuston liikenne kasvoi viikon aikana merkittävästi medianäkyvyyden, onnistuneiden vaikuttajayhteistöiden sekä sosiaalisen median sisältöjen avulla. Kaiken kaikkiaan Black Friday oli Hintaoppaalle menestys: hintavertailupalvelu erottautui hälyn keskeltä ja vahvisti asemaansa puolueettomana asiantuntijana Suomessa. Työ jatkuu entistä aktiivisempana vuonna 2022.

Viisi askelta: Näin rakennat toimivan mediaviestinnän suunnitelman

Mediaviestinnän suunnitelma on dokumentti organisaation ansaitun median suunnittelun tueksi. Ansaitulla medialla tarkoitetaan näkyvyyttä ja mediatilaa kaikissa niissä medioissa, joita organisaatio ei itse omista ja joista se ei maksa. Tämä mediatila on ansaittu journalistisen prosessin kautta ja on näin ollen sekä uskottavaa että haluttua.

Ihannetapauksessa mediaviestinnän suunnitelma pohjautuu viestintästrategiaan, mutta pureutuu erityisen syvällisesti siihen, mistä aiheista tulevana kvartaalina tai vuonna puhutaan, miten puhutaan, kuka puhuu ja miten näillä aiheilla onnistutaan ansaitsemaan oma tila halutuissa medioissa. 

Mediaviestintäsuunnitelma voi olla osa laajempaa viestintäsuunnitelmaa tai oma itsenäinen kokonaisuutensa. Osana mediaviestinnän suunnitelmaa voidaan käsitellä myös maksettua mediaa, kuten natiiveja tai bannerimainontaa, mutta nyt tarkastelemme ennen kaikkea ansaitun median suunnittelua.

1. Kirkasta puheääni ja positio

Kirkasta suunnitelman rakentamisen alussa lähtöasetelma: tehtiinkö teillä mediaviestintää esimerkiksi edellisenä vuonna? Millaisia tulokset olivat? Mihin sävyyn teistä puhuttiin mediassa ja pääsivätkö halutut henkilöt ääneen?

Näiden pohjalta suunnitelman alkuun kannattaa teroittaa oma toivottu positio alan keskustelussa, tärkeimmät viestit, joita halutaan korostaa medialähdöissä ja kohderyhmä tai -ryhmät, jotka erityisesti halutaan saavuttaa ja joita halutaan puhutella.

2. Aseta tavoitteet ja osatavoitteet

Millaisia tavoitteita teillä on mediaviestinnän suhteen? Tavoitteet voivat olla numeraalisia, ja usein halutaankin peitota vaikkapa edellisen vuoden mediaosumien määrä. Lisäksi saatetaan mitata esimerkiksi läpi menneiden kuvien ja infograafien tai linkkien määrää, sekä medioiden levikkiä ja tavoittavuutta. 

Lisäksi on useita mahdollisia laadullisia tavoitteita, kuten julkaistujen juttujen sävy, laajuus ja oman organisaation roolin suuruus jutussa. Lisäksi tavoitellaan ehkä uusia yleisöjä ja halutaan päästä sellaisiin medioihin, joihin ei aiemmin ole päästy.

3. Rakenna mediaviestinnän vuosikello ja unelmoi ideaaliotsikoista

Mieti vuoden kiertokulku läpi sekä oman organisaatiosi että muun maailman kannalta. Mitä merkittäviä tapahtumia teillä on suunnitelmissa, ja mitkä asiat toistuvat joka vuosi samaan aikaan? Käy sitten sama ajatusprosessi yleisellä tasolla: mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu vaikkapa maalis-huhtikuussa? Kun olet hahmottanut jokaisen kuukauden erityispiirteet ja puheenaiheet niiden ympärillä, on aika yhdistellä tietoa ja miettiä, miten voitte organisaationa ottaa osaa ajankohtaiseen keskusteluun. Vaativatko medialähdöt jotain muita toimenpiteitä tuekseen, kuten tutkimuksia, yhteistyökumppaneita tai organisaationne ulkopuolisia asiantuntijoita?

Tässä vaiheessa voit myös herkutella haavekuvilla: jos saisit itse luoda organisaatiosi kannalta parhaat mahdolliset otsikot mediaan, millaisia ne olisivat?

4. Määrittele isot ja ajattomat teemat

Mediaviestinnän suunnitelmaan kannattaa laittaa ylös myös sellaiset teemat, jotka eivät ole aikasidonnaisia, vaan jotka toimivat vuodenajasta riippumatta. Ne voivat liipata sellaisia aiheita, jotka ovat eri muodossa pinnalla koko ajan, tai sitten voit aloittaa aivan uuden keskustelun. Näihin ideoihin voi palata, kun pöydällä ei ole muuta akuuttia tai mediakentällä on suhteellisen hiljaista. 

Tässä kohtaa kannattaa palata myös mediaviestintäsuunnitelman alkuun: mitä tavoitteita meillä oli, mitkä viestit halusimme saada tänä vuonna läpi, millaisiin medioihin toivoimme pääsevämme, ovatko puhehenkilömme päässeet läpi mediassa ja onko positiomme ollut toivotunlainen.

5. Ole valmis joustamaan ja tartu ajankohtaisuuksiin

Suunnitelmallisuuden lisäksi kannattaa jättää tilaa odottamattomalle. Tietyt teemat ovat ajattomia ja niistä voi puhua lähes milloin vain ja jotkut merkkipaalut toistuvat vuosittain, mutta tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa tarkasti. Kun reagointia vaativa paikka tulee, muokkaa silloin rohkeasti suunnitelmia tai ota suunniteltujen toimenpiteiden rinnalle uusia aiheita, sekä seuraa maailman menoa ja trendejä.

Kaipaatko apua mediaviestintäsuunnitelman rakentamiseen? Kysy ihmeessä lisää!

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Toimittajien kolme vinkkiä: Muista nämä, kun lähestyt mediaa juttuidealla

Mediaviestintään liittyy tiettyjä kirjoittamattomia pelisääntöjä – ainakin mikäli mielii saada tuloksia. Hyväkin juttuidea voi helposti jäädä ilman näkyvyyttä, jos sitä ei osata esitellä toimittajille oikealla tavalla tai oikeaan aikaan. Kolme kokenutta toimittajaa antoi vinkkinsä, mitä tulisi aina muistaa, ennen kuin ottaa yhteyttä toimittajaan.

Kornerin logon kulmaosa vihreänä.

Aleksanteri Pikkarainen, kotimaan toimittaja, Iltalehti

  1. Juttuideassa pitää olla mukana aina uutinen. Tai ainakin edes kiinnostava henkilö.
  2. Laita toimittajalle sähköposti, jossa kerrotaan tiiviisti, mistä on kyse, ja keneltä saa lisätietoja. Ja jos mukana on lisämateriaaleja, niin lisää ne sähköpostin liitteeksi.
  3. Jos voit säästää toimittajan aikaa nykytekniikan avulla, niin hyödynnä myös sitä.

Kornerin logon kulmaosa vihreänä.

Jaana Kangas, uutistoimittaja, Ylen Aamu

  1. Tiedä, ketä lähestyt. Ymmärrä eri medioiden erilaiset uutisrytmit.
  2. Mieti ideasi valmiiksi. Mikä siinä on toimittajan näkökulmasta uutta tai kiinnostavaa?
  3. Lähesty toimittajaa henkilökohtaisesti, niin asiasi tulee varmasti huomatuksi. Toimituksen yleiseen sähköpostiin lähetetyt juttuvinkit hukkuvat helposti, koska kaikki ajattelevat jonkun muun hoitavan ne.

Kornerin logon kulmaosa vihreänä.

Suvi-Tuulia Palvaila, uutistuottaja, Länsi-Savo

  1. Jos lähestyt paikallismediaa, muista paikallinen ajatusmalli. Mieti, miksi ideasi liikuttaisi juuri meidän alueen ihmisiä?
  2. Lähetä aina vinkki myös kirjallisessa muodossa. Hektisessä toimitustyössä se on varmin tapa tulla muistetuksi.
  3. Mieti juttuehdotuksesi ensin loppuun asti, ennen kuin lähestyt mediaa. Mikä on tärkein asia? Miksi se on kiinnostava? Keneltä saa lisätietoja? Ja voiko asian osalta haastatella myös ”tavallista ihmistä”?

Oliko vinkeistä hyötyä? Lue toimittajien haastattelu kokonaisuudessaan, mikäli haluat tietää lisää. Tai tutustu mediaviestinnän palveluumme, ja rakennetaan yhdessä toimittajia puhuttelevat näkökulmat.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Consultant
jussi@korner.fi
+358 44 090 1408

Toimittajat kertovat: Näin median mielenkiinto herätetään

Haluatko saada asiallesi tai organisaatiollesi medianäkyvyyttä, mutta et tiedä miten toimittajia kannattaisi lähestyä? Pitäisikö soittaa suoraan vai laittaa ensin tiedote? Ja milloin on se kuuluisa ”hyvä hetki” lähestyä mediaa?

Kysyimme asiasta kolmelta kokeneelta, eri medioissa ja tehtävissä työskentelevältä journalistilta. He kertoivat, millainen on hyvä – ja millainen taas huono – tapa ottaa yhteyttä toimittajaan. Ja hyvä yhteydenotto vaatii tietenkin aina myös hyvän juttuidean. Lue alta, millaisista juttuvinkeistä toimittajat innostuvat, ja mitä muuta niihin kannattaa myös sisällyttää pelkän idean lisäksi.

Miten toimittajan mielenkiinto herätetään?

Aleksanteri Pikkarainen, kotimaan toimittaja, Iltalehti:
(Aiemmin uutis- ja digitoimittajana Oulu-lehdessä ja Koillissanomissa)

Uutisella. Henkilökohtainen, selvästi juuri minulle osoitettu lähestyminen herättää myös paremmin kiinnostukseni.

Jaana Kangas, uutistoimittaja, Ylen Aamu:
(Aiemmin Jylkkärin päätoimittaja sekä uutistoimittajana mm. Helsingin Sanomissa, Savon Sanomissa, Kalevassa ja Lapin Kansassa)

Ehdottomasti paras keino on tarjota uutista yksinoikeudella. Siitä tulee toimittajalle erityinen olo, ja tällä alalla on tärkeää päästä kertomaan asioista ensimmäisenä. 

Jos kyseessä ei ole uutinen vaan muu ajankohtainen aihe, kannattaa sitäkin tarjota vain yhdelle medialle kerrallaan. Sillä mikään ei tunnu niin ”hienolta”, kuin saada yleläisenä sähköposti, joka päättyy sanoihin ”toivottavasti Hesari tarttuu tähän aiheeseen.”

Suvi-Tuulia Palvaila, uutistuottaja, Länsi-Savo:
(Aiemmin toimittajana mm. Iltalehdessä, Keskisuomalaisessa sekä Sunnuntaisuomalaisessa)

Helpoiten se käy valmiiksi mietityillä, asiapitoisella ja vastaanottajalle oikein kohdennetulla sähköpostiviestillä. Myös hyvä otsikointi on tärkeää, jotta yhteydenotto erottuu niistä 300–400 muusta saman päivän aikana tulleesta sähköpostista.

Miten haluaisit juttuvinkkaajan olevan sinuun yhteydessä?

Pikkarainen:

Sähköpostitse. Silloin voin valita itse hetken, milloin tutustun ehdotukseen. Puhelut voivat tulla huonoon paikkaan, jolloin ne voivat helposti jäädä myös huonolle huomiolle. Ja usein soittaja tuntuu rakastavan juttuideaansa niin kovasti, että siitä selitetään aina ummet ja lammet. Sähköposteja tulee luettavakseni lähemmäs sata päivässä, joten helposti sinnekin voi hyväkin aihe hukkua. Mutta silloin aiheesta on kuitenkin aina jotain mustaa valkoisella, mihin voi paremmalla ajalla palata.

Myös kasvotusten saa tulla esittämään juttuvinkkejä ja otan nekin aina kiitollisena vastaan. Usein nämä tilanteet tapahtuvat varsinaisen työajan ulkopuolella, mutta se ei minua häiritse. Tähän ammattiin kuuluu se, että on aina valmis havainnoimaan ympäröivää maailmaa uutisia ja juttuja varten.

Kangas:

Puhelimitse. Sillon on helpompi käydä aihe heti läpi, ja esittää tarvittaessa jatkokysymyksiä. Muutenkin mielestäni on aina mukavampi jutella puhelimitse, kuin käydä raskasta ja monesti ajallisesti pitkäkestoista sähköpostivaihtoa. Siksi otan mieluummin vastaan myös vaikkapa WhatsApp-viestejä kuin sähköposteja.

Sähköposteja tulee toimitukselle niin paljon, että se on mielestäni epäedullinen viestintäkanava juttuehdotuksille. Kymmenien viestien lukeminen on toimittajalle raskasta, ja lähettäjän kannalta hyväkin yhteydenotto voi hukkua runsauteen. Sähköpostin sekä hyvä että huono puoli on se, kuinka helppoa sen kautta on sanoa ”kiitos ei.” 

Palvaila:

Sähköpostitse. Uutistuottajan työ on usein niin kiireistä, että aina puhelimeen ei yksinkertaisesti ehdi vastata. Ja muutenkin palloja on kerrallaan niin paljon ilmassa, että hätäinen puhelu voi helposti myös unohtua. Hyvä tapa on laittaa ensin sähköposti ja soittaa sitten noin kahden tunnin päästä perään.

Milloin on paras aika ottaa yhteyttä toimittajaan?

Pikkarainen:

Aamu, koska silloin työpäivän agendat ovat vielä auki. Uutispäivät ovat keskenään niin vaihtelevia, että tiettyä viikonpäivää on mahdotonta suositella. Viikonloppu on ehkä sikäli huono, että jos satun olemaan vapailla, on maanantaiaamuna yleensä sähköpostissa odottamassa toistasataa viestiä.

Kangas:

Aamulla, ennen kello kymmenen suunnittelupalaveria. Silloin saatu hyvä juttuvinkki voi ehtiä jopa seuraavan aamun lähetykseen. Maanantaiaamuisin uutismaailmassa on yleensä vähän käynnistymisvaikeuksia, joten silloin kaivataan hyviä ajankohtaisaiheita tiistaiaamulle. Perjantaisin taas tarvitaan viikonlopun yli kestäviä aiheita maanantain lähetykseen.

Palvaila:

Alkuviikosta, kello 10–14. Silloin on uutistuottajalla yleensä rauhallisinta työaikaa, ja viikon lehtiin ideoidaan sekä kaivataan yhä uusia aiheita. Huonoin aika on taas perjantai-iltapäivä, ellei vanhan vitsin mukaan halua tiedottaa huonoja uutisia.

Onko sillä merkitystä, kuka ottaa yhteyttä?

Pikkarainen:

Tuttu ihminen on aina vähän helpompi kuin tuntematon, mutta yhtä kriittisesti minä molempien juttuehdotuksiin suhtaudun. Ja toki vinkkaajaa voi olla myös negatiivisessa mielessä tuttu. Jos sama vinkkaaja antaa putkeen monta huonoa juttuehdotusta, kyllä niihin puheluihin jää tulevaisuudessa herkemmin vastaamatta.

Viestinnän ammattilaisten vinkkeihin suhtaudun yleensä positiivisesti, sillä useammin viestintäpäällikkö ymmärtää toimittajan tarpeet paremmin kuin toimitusjohtaja. Hyvin asiansa hoitavat ja aktiiviset pr-henkilöt voivat olla toimittajalle todella arvokkaita kontakteja esimerkiksi seurattaessa erilaisten hankkeiden tai produktioiden etenemistä.

Kangas:

Uutistyössä halutaan aina pyrkiä tasapuolisuuteen, mutta totta kai henkilökohtaiset välit vaikuttavat suhtautumiseen. Tutun ihmisen kanssa on lähtökohtaisesti aina helpompi jutella, ja liian useasti huonoja aiheita tyrkyttänyt saa toimituksessa helposti myös huonon maineen. Ja mitä kaupallisempi toimija, sitä kriittisemmin suhtaudun yhteydenottajaan.

Palvaila:

Ei hirveästi. Kaikki juttuvinkit kyllä kuunnellaan, ja itse pihvi on aina asia, ei yhteydenottaja. Viestintäihmisten yhteydenotot ovat ok, mutta haastateltavaksi olisi hyvä tarjota organisaation juuri kyseiseen aiheeseen liittyvää asiantuntijaa. Haluamme harvoin haastatella itse viestintäpäällikköä.

Millainen on hyvä juttuvinkki?

Pikkarainen:

Se on laajalevikkisen tiedotteen sijaan suoraan minulle kohdistettu, jolloin luen sen jo varmasti tarkemmin. Idea on esitetty tiiviisti, siinä kerrotaan keneltä saa lisätietoja ja mukana on tarvittaessa  valmis pääsy kuva- ja videopankkiin.

Kangas:

Uutismainen tai muuten laajasti kiinnostava aihe, jota tarjotaan henkilökohtasesti. Idea on muotoiltu selkeästi ja sitä on taustoitettu riittävästi. Mukana on valmiita ehdotuksia haastateltaviksi, mielellään myös muualta kuin vain vinkkaajan edustajamalta taholta.

Ajankohtaiset tilastot, kyselyt ja tutkimukset kiinnittävät myös aina paremmin huomiota: vaikkei tieteellinen edustavuus olisikaan aina niin hyvä, antavat ne aiheelle enemmän uskottavuutta kuin pelkkä mutuilu.

Palvaila:

Paikallisuutisointiin keskittyvää mediaa lähestyttäessä hyvässä juttuideassa on aina mietittynä selvä paikallinen kulma. Jutuntekoprosessia nopeuttaaksen mukana on myös ehdotuksia haastateltaviksi ja heidän yhteystietonsa. 

Asiantuntijoiden ja johtajien lisäksi haastateltavaksi olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä ehdottaa myös ”tavallisia ihmisiä”, kuten vaikkapa yrityksen paikallisia asiakkaita tai työntekijöitä. Tuolloin lehtemme peruslukijat saavat juttuun helpomman tarttumapinnan. Ja yleensä juuri näiden tavallisten ihmisten etsiminen on kaikista haastavinta.

Entä millainen on puolestaan huono juttuvinkki?

Pikkarainen:

Sellainen, joka haisee jo kilometrin päähän mainokselta. Tai sitten ideaa on esitelty aivan liian pitkästi ja sekavasti. Oikea uutinen kyllä kantaa jo muutaman lauseen mittaisena tiivistelmänä, ilman ylenpalttista höttöä.

Kangas:

Sekava ja huonosti muotoiltu massasähköposti, jossa ei ajatella yhtään vastaanottajaa. Esimerkiksi Ylen Aamun lähetysaika on 6.30–9.30, joten mitä me teemme aiheella, jonka embargo on kello 13.00?

Liian tuputtavasti esitetty juttuidea voi helposti ärsyttää, kuten myös jatkuvat perään kyselyt. Ymmärrän, että juttuvinkkeihin toivotaan vastausta, ja toimitukselta olisi kohteliasta vastata. Mutta jos sellaista ei kuulu, kertoo se yleensä siitä, että aiheeseen ei tällä kertaa tartuta.

Palvaila:

Liian pitkästi ja epäselvästi alustettu juttuidea, johon on ängetty mukaan kaikki mahdollinen materiaali. Yleensä juttuidea on sitä parempi, mitä tiiviimmin sen voi esitellä. Myös omia lähestymiskulmia saa aina tarjota, mutta on tärkeätä ymmärtää ja kunnioittaa toimituksen päätäntävaltaa tehdä omat ratkaisunsa.

Hyväkin juttuidea voi olla myös huonosti kohdistettu. Vaikka lehtemme nimessä on Savo, ei meitä kiinnosta esimerkiksi Kuopio-kärjellä esitetyt juttuideat, koska ne eivät koske levikkialuettamme.

Mitä mieltä olet tiedotustilaisuuksista?

Pikkarainen:

Ne ovat varsin kaksipiippuinen juttu. Nykymaailmassa toimittajankin aika on niin kallista, ettei tiedotustilaisuuksiin enää kovin helpolla lähdetä. Tosin jos asia on oikeasti tärkeä tai mukana on lähtökohtaisesti kiinnostava henkilö, on tiedotustilaisuuksille paikkansa. Sillä kyllä kasvotusten kysymysten esittäminen on aina parempi vaihtoehto.

Nyt koronan myötä tiedotustilaisuuksia on pidetty verkon konfrenssipuheluina ja mielestäni ne ovat toimineet hyvin. Joten en tiedä, onko fyysisille tiedotustilaisuuksillle enää nykymaailmassa samanlaista tarvetta. Ja sitten on vielä nämä täysin turhat tiedotustilaisuudet, kuten aikoinaan Sinisen tulevaisuuden ”isona paljastuksena” markkinoitu uuden logon esittely. Tuollaisilla tiedotustilaisuuksilla järjestäjä ampuu vain itseään jalkaan.

Kangas:

Omasta mielestäni ne ovat ihan vihoviimeisiä tilaisuuksia. Ensin kuunnellaan kun joku puhuu, ja sitten kaikki saavat samoihin kysymyksiin samat vastaukset. Jos asiasi ei ole mittakaavaltaan valtava, niin älä järjestä siitä tiedotustilaisuutta. Tarjoa mieluummin mahdollisuutta syvällisempään haastatteluun. Niistä toimitukset tykkäävät, ja ne takaavat myös suuremman näkyvyyden.

Palvaila:

Massatiedotuksissa niille on oma tarpeensa. Ja itse asian lisäksi pidän tiedotustilaisuuksia tärkeinä tapahtumina, koska niiden myötä tiedottajat, asiantuntijat ja toimittajat tulevat toisilleen tutuiksi. Mutta jos haluaa ison näkyvyyden yhdessä mediassa, kannattaa mieluummin tarjota juttua yksinoikeudella.

Kaipaatko lisää vinkkejä? Kornerilla mediaviestintää hoitavat entiset toimittajat sekä kokeneet PR-ammattilaiset. Lue lisää mediaviestinnän palveluistamme.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Consultant
jussi@korner.fi
+358 44 090 1408

Puhutko jo viestinnän kieltä? – Hallitse pitch, natiivi, engagement ja muut alan termit

Jatkuvasti kehittyvä ja moninainen viestinnän ala tarvitsee avukseen tehokasta termistöä. Työnteossa käytetty kieli on nippu markkinoinnin, viestinnän ja sosiaalisen median kentiltä omaksuttua termistöä. Tiedätkö sinä, mitä esimerkiksi pitch, natiivi tai engagement tarkoittavat?

Jokaisella alalla käytetään sille muodostunutta erikoiskieltä. Erikoiskieli koostuu termistöstä, joka tekee viestinnästä ja toiminnasta tehokasta. Termit eivät kuitenkaan aina yksiselitteisesti kuvaa niiden takana piilevää käsitettä, mikä tekee niiden tulkitsemisesta ajoittain haastavaa. 

Alati muuttuvan viestinnän alan kieleen ilmestyy ja vakiintuu jatkuvasti uusia termejä. Alan sanastoa pääsee tulkitsemaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tulee alalle joko uutena tulokkaana, konsultointia tarvitsevana asiakkaana tai työnkuvan laajentuessa viestinnän tehtäviin.

Kun tiedät, mitä työtehtävien yhteydessä usein mainitut termit tarkoittavat, helpotat ja tehostat omaa työskentelyäsi sekä annat itsestäsi osaavan kuvan heti urasi alkutaipaleella tai yhteistyön aloituspalaverissa. 

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Pitch

Pitch tarkoittaa lyhyttä esitystä, jossa oma idea esitetään vastapuolelle tiiviisti ja vakuuttavasti. Viestinnän alalla pitchillä viitataan usein media pitchiin, joka tarkoittaa valitulle medialle lähetettävää tiivistä, mutta kattavaa juttuehdotusta. 

Englannin kielestä sellaisenaan vakiintuneeseen pitchin käsitteeseen liittyy ajatus tavoitteellisesta ja myyvästä kokonaisuudesta. Suomen kielestä puuttuu vastaavanlainen termi, juttuehdotuksen ollessa paljon säyseämpi käsite. Lue Vellun blogikirjoituksesta, milloin mediapitch voi olla tiedotetta parempi mediatoimenpide.

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Embargo

Embargo on järjestely, jota käytetään, kun tiedotteen lähettäjä haluaa antaa median edustajille aikaa tutustua tiedotettavaan aiheeseen. Tiedotteen lähettäjä kertoo julkaisuajankohdan, jota ennen tiedotetta ei saa julkaista medioissa. 

Ajan saatossa kehittynyt epämuodollinen sopimus palvelee molempia osapuolia: Toimittajat saavat lisäaikaa perehtymiseen, jolloin sisältö on yleensä kattavampaa, mikä puolestaan lisää tiedotettavan aiheen kiinnostavuutta ja siten tavoiteltua näkyvyyttä.

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Mediaosuma

Mediaosuma on yksittäinen uutinen, jonka media on julkaissut lähetetyn tiedotteen pohjalta. Se on konkreettinen mittari, jonka avulla arvioidaan tiedotteen läpimenoa eri medioissa. Mediaosuman sävyllä, laadulla ja vaikuttavuudella on kuitenkin hyvän medianäkyvyyden kannalta suurempi merkitys kuin mediaosumien määrällä. 

Monista uutismedioista voi myös ostaa juttutilaa artikkelille. Tällöin puhutaan natiivista.

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Natiivi

Natiivi on artikkeli tai muu teksti, jonka tilasta on maksettu sopivalle medialle. Vaikka sisällöllä on kaupallinen tarkoitus, tulee sen palvella lukijaa myös muulla ajankohtaisella ja mielenkiintoisella sisällöllä. 

Tekstille sopiva media-alusta valitaan mainostettavan tuotteen tai palvelun kohdeyleisön mukaan. Artikkelin sisältö kirjoitetaan siten, että se noudattaa valitun median muun sisällön tyyliä, mutta tekstistä tulee silti käydä ilmi, että sen tilasta on maksettu. Natiiviartikkelista puhutaankin usein myös sisältömarkkinointiartikkelina. Natiivin avulla organisaatio voi saavuttaa näkyvyyttä ja tehostaa asiantuntijuuttaan.

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Engagement rate

Sosiaalisessa mediassa sisällön saavuttamaa huomiota mitataan engagement raten avulla. Engagementilla tarkoitetaan lukua, joka ilmoittaa reaktioiden määrän tiettyyn sisältöön. Sosiaalisen median orgaanisen tai mainospostauksen yhteydessä tämä viittaa esimerkiksi tykkäysten, kommenttien, jakojen ja klikkausten määrään. 

Engagement rate, eli sitoutuneisuusaste, saadaan jakamalla julkaisuun sitoutuneiden (engagement) käyttäjätilien määrä kaikkien julkaisun nähneiden tilien määrällä. Luvun avulla voi seurata sitä, minkälaiset julkaisut sitouttavat eniten tilisi seuraajia.

Mediaviestinnän ja sosiaalisen median sisällöillä on yhteinen tavoite: saavuttaa näkyvyyttä, joka lopulta johtaa määriteltyihin tuloksiin tai tavoitteisiin. Tavoitteilla voidaan viitata esimerkiksi uusiin potentiaalisiin asiakkuuksiin, liideihin.

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Liidi

Liidi on käytännössä potentiaalinen asiakas, joka osoittaa kiinnostusta organisaatiota kohtaan ja välittää yhteystietonsa. Liidi on samalla mittari sille, mitä kautta organisaatio tavoittaa tehokkaimmin asiakaskuntansa. 

Hyvin kohdennettu Google- ja somemainonta sekä huomiota herättävä mediaviestintä ovat keinoja tavoittaa potentiaalista asiakaskuntaa. Toisaalta myös laadukkaasti tuotetut ja hakukoneoptimoidut orgaaniset sisällöt auttavat kasvattamaan näkyvyyttä ja siten liidien määrää. 

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Orgaaninen sisältö

Orgaanisesta puhutaan usein sisältöjen ja näkyvyyden yhteydessä. Orgaaninen sisältö viittaa niihin sisältöihin, joista ei ole tehty maksettua mainontaa. Esimerkiksi hakukoneoptimoitu blogiteksti on orgaanista sisältöä. Hyvä orgaaninen näkyvyys on sitä, kun esimerkiksi hakukoneoptimoitu teksti näkyy Googlen hakusivulla heti maksettujen osumien jälkeen.

Verkkosivujen hakukoneoptimoitu teksti ei koostu ainoastaan otsikkoon ja leipätekstiin upotetuista hakusanoista. Hakukonenäkyvyyteen ja saavutettavuuteen vaikuttavat monet pienet päätekstin ulkopuoliset lisäykset, kuten metakuvaus.

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Metakuvaus

Metakuvaus on verkkosivustoa yksittäistä sivua tai esimerkiksi sivun artikkelia kuvaava muutaman lauseen kappale, jonka tarkoitus on hakukonenäkyvyyden lisäksi houkutella lukija varsinaisen tekstin pariin. Se näkyy hakutuloksissa otsikon alapuolella. Hyvä metateksti parantaa tekstin ja koko sivun orgaanista näkyvyyttä sekä edesauttaa kasvattamaan liidien määrää.

Kornerin logon kulmaosa oranssina.

Ansaittu näkyvyys

Ansaittu näkyvyys on positiivista huomiota, joka ei ole itse tuotettua tai maksettua. Tällä tarkoitetaan median tekemiä uutisjuttuja, mutta myös esimerkiksi kuluttajien julkaisemia blogi- ja somemainintoja tai näkyvyyttä arviointisivustoilla. 

Organisaatio voi edesauttaa ansaitun näkyvyyden saavuttamista. Terävät haastattelut, innovatiiviset pitchit tai ajankohtainen ja aktiivinen somekeskustelu voi herättää median huomion toivotulla tavalla. Myös hyvistä mediasuhteista voi olla merkittävää hyötyä. Lue tarkemmin medianäkyvyydestä.

Yllä oleva listaus on vain raapaisu viestinnän työtehtävissä käytetyn termistön kirjoon. Toivottavasti siitä sai kuitenkin potkua viestinnän termistön omaksumiselle.

Saana Helmi

Saana Helmi

Junior Consultant
saana@korner.fi
+358 40 743 0890

Tiedote 2.0 – näin rakennat viestisi ympärille uutisen

Hyvän tiedotteen ja tiedotusprosessin perusasiat lienevät useimmalle viestintää tekevälle selviä: kiinnostava asia on kerrottava heti tiedotteen alussa, pelkkä mainosteksti ei palvele median tarpeita, jakelun oikea-aikaisuus voi edesauttaa läpimenoa ja pitkäjänteinen mediatyö jättää muistijäljen. Näitä kikkoja tärkeämpää on kuitenkin itse tiedotteen asia.

Ansaitun medianäkyvyyden saaminen on kiinnostavuusbisnestä, jossa on ymmärrettävä sekä median toiminta- ja ansaintalogiikka että ajateltava oman organisaation ydinviestiä laajemmin. Mutta miten se tehdään?

1. Tarjoa vahva näkemys

Turvallinen asian ympärillä kaartelu ei yleensä riko uutiskynnystä. Rohkaistu tekemään kunnon linjauksia tiedotetekstissä ja tuomaan esiin mielipiteitä. Kiinnostava asiantuntija-arvio saa ehkä toimittajan kysymään aiheesta lisää ja parhaassa tapauksessa näkökulman tarjoaja jää mieleen alan puheäänenä, jonka mielipidettä kysytään jatkossakin.

2. Tartu ilmiöön ja yhdistele

Mikä on ajankohtaista juuri nyt? Vaikka kertoisit kiinnostavaa asiaa, voi juttuidea mennä ajankohtaisuuden puutteen vuoksi toimittajan pöytälaatikkoon odottamaan parempaa julkaisuajankohtaa tai jäädä kokonaan huomiotta. Kannattaa siis puntaroida, voisitko liittää asiasi osaksi joulusesonkia, koronan aiheuttamia olosuhteita tai tarjota lisätietoa ja jatkonäkökulmaa toimittajalle, jonka huomaat perehtyneen tiedotteesi aihepiiriin hiljattain. Tässä olisi jatkojutun paikka!

3. Käytä organisaation omaa dataa ja hyödynnä heikot signaalit

Jaa tiedotteessa lukuja ja havaintoja, joita liiketoimintasi on onnistunut kerryttämään. Paljastaako nettisivujesi analytiikka jotain ihmisten toiminnasta tai signaaleja tulevista trendeistä? Ehkä olet huomannut tietyn tuotteen kysynnässä selvän piikin tai poikkeusaika on nostanut jonkin palvelun ennennäkemättömäksi hitiksi.

4. Teetä tutkimus

Tutkimustuloksilla on mahdollista tuoda lisää uskottavuutta ja perusteluja aiheen ympärille, etenkin jos yrityksellä ei ole omasta takaa dataa, jota hyödyntää viestinnässä. Tuloksia hyödyntämällä voit kertoa esimerkiksi suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä tai nuorten suhtautumisesta tiettyyn aihepiiriin.

Useiden eri tutkimusfirmojen kautta datankeruu on helppo toteuttaa. Tutkimuspatteriston rakentaminen vaatii kuitenkin ajatusta – visioi jo suunnitteluvaiheessa, millaisia medialähtöjä havittelet ja hahmottele potentiaalisia otsikoita tuloksistasi. Oikeiden asioiden kysyminen on välttämätöntä, jotta tutkimus lopulta palvelee mediatyötäsi.

5. Hyödynnä henkilöitä

Yrityksille on tuttua hyödyntää oman organisaationsa puhehenkilöitä tiedotteessa ja jakaa lisänäkemystä sitaattien muodossa. Kommentoijien ei kuitenkaan tarvitse olla vain omasta organisaatiosta: voit kysyä kommenttia aiheeseen perehtyneeltä tutkijalta, lisätä tarinallisuutta pyytämällä omakohtaista näkemystä julkisuudesta tutulta henkilöltä tai yhdistää voimat tärkeän sidosryhmän kanssa ja antaa kommentteja kahdesta suusta. Jos kohdennat viestisi jonkin tietyn alueen medioille, voisitko saada lokaalia näkökulmaa vaikkapa paikalliselta yrittäjältä?

Me Kornerilla pohdimme kiinnostavuutta päivittäin ja etsimme aina vain uusia tapoja ajatella isommin. Jos haluat luoda uutisia yhdessä, älä epäröi ottaa yhteyttä.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Consultant
veera@korner.fi
+358 44 342 1629

Kun toimittaja soittaa – Näiden vinkkien avulla onnistut haastattelussa

Mediasta moi! Toimittaja ottaa yhteyttä, ja luvassa on yrityksellesi kaivattua medianäkyvyyttä. Oletko valmis haastatteluun? Lue vinkit, joiden avulla onnistut ja saat omat viestisi terävästi esille mediassa.

1. Vastaa toimittajan yhteydenottoon pikaisesti

Informatiiviset ja nopeasti asiaan palaavat asiantuntijat ovat toimittajille tärkeitä. Vastaa siis toimittajan yhteydenottoon pikaisesti. Jos et reagoi pyyntöihin, juttu voi jäädä suunniteltua pienemmäksi tai aihetta saattaa kommentoida joku muu haastateltava. Jos olet kokouksessa tai et muuten pysty vastaamaan, voit lähestyä toimittajaa viestitse ja sopia ajan haastattelulle. 

Yrityksesi tai organisaatiosi kannattaa myös nimetä etukäteen henkilöt, jotka vastaavat mediayhteydenottoihin. Yllättävissä haastattelupyynnöissä on syytä pohtia, kuka on paras henkilö kommentoimaan juuri kyseistä aihetta. Verkkosivuille kannattaa myös lisätä osio, josta toimittaja löytää helposti tarvittavat yhteystiedot ja kuvat.

2. Selvitä jutun taustatiedot – valmistaudu harjoittelemalla ydinviestejä

Ennen haastattelua voit selvittää, mihin mediaan ja juttukokonaisuuteen haastatteluasi käytetään sekä sen, onko jutussa mahdollisesti muita haastateltavia. 

Sen jälkeen kirkasta mieleenjäävät pääviestisi: mille asialle yrityksesi tai organisaatiosi toivoo medianäkyvyyttä? Mikä on se koukku, joka tekee sinun mielipiteistäsi tärkeitä tai kiinnostavia? Ydinviestejä ja haastattelutilannetta kannattaa harjoitella etukäteen esimerkiksi kollegan tai viestinnästä vastaavan kanssa. Punainen lanka löytyy helpommin myös haastattelutilanteessa, kun asioita puhuu etukäteen ääneen.

3. Kuuntele kysymykset tarkkaan ja unohda jargon vastatessa

Kuuntele, mitä sinulta kysytään, ja kiteytä vastauksesi selkokielisesti. Vältä ammattislangia ja liian monimutkaisia vastauksia. Mene vastatessa suoraan asiaan käyttäen apunasi konkreettisia esimerkkejä. Älä pelkää avainasioiden toistoa, sillä juttuun päätyy usein vain osa haastattelusta. 

Puhu ainoastaan asioista, joista tiedät ja jätä spekulointi muille. Vastaa vain kysymyksiin, joista sinulla on lupa puhua. Jos et voi vastata johonkin kysymykseen, voit myös kertoa miksi. Mahdollisuuksien mukaan vie keskustelu tämän jälkeen haluamaasi suuntaan.

4. Varaudu myös epämukaviin juttuaiheisiin

Jos toimittaja kaipaa lisätietoa vaikkapa koronaviruksen aiheuttamista haasteista tai tarttuu toiseen ikävään aiheeseen, voi mielessä käydä haastattelusta kieltäytyminen. Se ei kuitenkaan välttämättä estä jutun julkaisua. Uutinen voi olla seuraavan aamun lehdessä myös ilman kommenttejasi.

Älä siis kieltäydy haastattelumahdollisuudesta liian kevyin perustein. Jos voit tuoda jutun avulla esiin yrityksesi omaa näkökulmaa tai esimerkiksi vastuunkantoa vaikeassa tilanteessa, haastattelu saattaa olla paras ratkaisu. Haastavia tilanteita varten ota avuksi organisaationne kriisiviestintäsuunnitelma.

5. Auta toimittajaa ja pyydä juttu aina luettavaksi

Pyri auttamaan toimittajaa työssään: tarjoa lisätietoa, kuvia ja esimerkiksi infograafeja. Toimittajat muistavat avuliaat ja mukavat haastateltavat, ja ottavat heihin mielellään yhteyttä myös tulevaisuuden juttutarpeissa.

Muista aina pyytää juttu luettavaksi ennen julkaisua. Haastateltavalla on Journalistin ohjeiden mukaan oikeus tarkistaa sitaattinsa ennen jutun julkaisemista. Jos sitaateissasi on virheitä tai jutusta löytyy selviä asiavirheitä, pyydä niiden korjaamista. Lähetä kuittaus ja mahdolliset virheet pikaisesti takaisin toimittajalle, sillä julkaisemisella on usein kiire.

Ja lopuksi: kiitä aina toimittajaa jutusta. Rakentamalla hyvät suhteet toimittajiin kasvatat medianäkyvyyden mahdollisuutta myös tulevaisuudessa.

Janette Litmanen

Janette Litmanen

Consultant
janette@korner.fi
+358 40 573 0181

 

Kaipaatko sparrausta haastatteluja varten?

Järjestämme mediavalmennuksia niin yksittäisille henkilöille kuin ryhmille. Jokainen valmennus räätälöidään organisaation tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Mediavalmennuksessa sinua sparraavat toimittajataustaiset konsulttimme, ja valmennus sisältää aina monipuolisia käytännön harjoituksia, joiden avulla välität viestisi haastavissakin haastattelutilanteissa.

Case Saimaa Brewing Company: Pienpanimokentän puhemieheksi monipuolisilla avauksilla

Lähtökohta

Vuodesta 1995 toiminut Saimaa Brewing Company, aikaisemmin Saimaan Juomatehdas, on yksi Suomen pitkäaikaisimmista pienpanimoista. Vastuullisuudestaan tunnetun mikkeliläispanimon tuoteperheet ovat Brewer’s Classic -oluet, Brewer’s Organic -luomuoluet, Brewer’s Special -erikoisoluet, Yes Yes -käsityösiiderit ja Kooky’s Sodapops -limonadit.

Pelkkä laadukas ja monipuolinen tuotevalikoima ei enää takaa erottumista kilpaillussa pienpanimokentässä, joka kattaa nykyään jo yli sata panimoa. Miten saada valtakunnallista näkyvyyttä juomamarkkinassa, jonka toimijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti? Medianäkyvyyden tärkeyttä kuluttajien tavoittamisessa korostavat myös alkoholisektoria koskevat mainonnan ja sosiaalisen median rajoitukset. 

Ratkaisu

Olemme rakentaneet Saimaa Brewing Companylle ja yhtiön oheisille ravintola- ja panimotoiminnoille puhemiesroolia pienpanimokentässä monipuolisilla media-avauksilla. Aiheiksi ovat valikoituneet panimolle tärkeät näkökohdat, kuten ympäristövastuu, tuotannon jäljitettävyys ja uudet tuoteinnovaatiot esimerkiksi alkoholittoimien juomien saralla. Olemme auttaneet hankkimaan näkyvyyttä myös muun muassa panimon brändiuudistukselle sekä yhtiön tärkeimmille ajankohtaisaiheille vuosittain. 

Valmistelemme kaikki juttuehdotukset tarkasti media-analyysin pohjalta ja asiakkaan kanssa erottuvia näkökulmia sparraten. Tarvittaessa olemme reagoineet nopeasti pinnalle nousseisiin aiheisiin, kuten alkoholilain muutoksiin, haastatteluehdotuksin ja asiantuntijakirjoituksin. 

Tulokset

Saimaa Brewing Companyn johto on kommentoinut mediassa säännöllisesti yhtiölle tärkeitä teemoja ja pinnalla olevia aiheita. Mediat ovat ulottuneet valtakunnallisista radioista iltapäivälehtiin ja alueellisiin pää-äänenkannattajiin. 

Tuloksekkaalla mediaviestinnällä on vahvistettu Saimaan asemaa yhtenä panimoalan äänenkannattajista. Yhtiö on pysynyt otsikoissa ja ostopäätöksiä tekevien kuluttajien mielessä.

Case Aamu: Isännöintialan haastajan lanseeraus vahvalla erottautumisella

Lähtökohta

Emännöintitoimisto Aamu on tammikuussa 2020 aloittanut moderni isännöintialan yritys, joka haluaa nykyaikaistaa huonomaineisen alan datalla, nopeilla vasteajoilla ja tyytyväisyystakuulla. Vaikka isännöintiala koskettaa suurta ihmisjoukkoa, näkyvyyden hankkiminen perinteisten toimijoiden keskellä vaatii rohkeita kannanottoja, joilla herätetään kiinnostus potentiaalisissa asiakkaissa.

Ratkaisu

Sparrasimme Aamun johtoa markkinointiviestintään liittyvissä valinnoissa ja rakensimme lanseerauksen yhteyteen monivaiheisen mediaviestintäsuunnitelman. Mediatoimenpiteitä varten olemme etsineet yhtiön kanssa herättelevimpiä kulmia niin isännöintialasta kuin taloyhtiöiden taloudenpidosta. Systemaattisen mediaviestinnän tavoitteena on tukea yhtiön muuta kampanjointia monipuolisella medianäkyvyydellä, joka osaltaan rakentaa Aamun tunnettuutta ja uskottavuutta.

Lopputulos

Aamu on saanut mediapitchien, mielipidekirjoitusten ja tiedotteiden avulla medianäkyvyyttä yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisissä medioissa, kuten valtakunnallisissa päivälehdissä, talousmedioissa ja pk-seudun alueellisissa lehdissä. Aktiivisella mediaviestinnällä on tarkoitus tukea yhtiön asiakashankintaa myös jatkossa.

Case Ilmatar: Uusi tuulipuisto ja Ilmatar valtakunnalliseksi puheenaiheeksi aktiivisella mediaviestinnällä

Lähtökohta

Ilmatar on suomalainen tuulivoimayhtiö, joka operoi tuulivoimatuotannon jokaisella osa-alueella ja on sitoutunut voimakkaasti uuden tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen. Syyskuussa 2019 Ilmatar valmisteli uuden suurhankkeensa, Piiparinmäen tuulivoimapuiston, ja siihen liittyvän Google-sopimuksen julkistamista medialle. Google on sitoutunut ostamaan noin 60 prosenttia Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle rakentuvan puiston tuotannosta Haminan datakeskuksensa tarpeisiin.

Mediassa vielä tuntemattoman Ilmattaren tavoitteena oli saada valtakunnallista näkyvyyttä hankkeelle ja pohjustaa samalla tulevaa puhtaan tuulivoimaenergian kuluttajamyyntiä.

Ratkaisu

Mediatyötä pohjustettiin Ilmattaren johdolle suunnatussa mediakoulutuksessa, jossa keskityimme yhtiön ydinviestien kiteyttämiseen sekä selkeään ja ymmärrettävään viestintään eri haastattelutilanteissa.

Kun Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai ilmoitti järjestävänsä Helsingissä tiedotustilaisuuden, valmistelimme Ilmattaren ja Googlen kanssa nopealla aikataululla tiedotteen Piiparinmäkeen rakentuvasta tuulivoimapuistosta sekä yhtiöiden välisestä pitkäaikaisesta sähkönostosopimuksesta. Median kiinnostus herätettiin pitchaamalla aihetta ennakkoon muun muassa Iltasanomille, Ylelle ja Kauppalehdelle.

Mediahuomion maksimoimiseksi tiedote lähetettiin Pichain tiedotustilaisuuden käynnistyessä. Hän mainitsi puheessaan, että Google aikoo ostaa datakeskukseen uusiutuvaa energiaa kahdesta Suomeen rakentuvasta tuulipuistosta. Ilmatar ja Piiparinmäen puisto nostettiin aloitteellisen mediaviestinnän ansiosta Google-uutisointiin mukaan, toisin kuin mainitsematta jäänyt toinen tuulivoimayhtiö ja -puisto. 

Lopputulos

Ilmatar ja Piiparinmäen tuulivoimapuisto nousivat näkyvästi otsikoihin Googlen suursatsauksen yhteydessä. Tiedotteen ja pitchausten ansiosta Ilmattaresta kirjoitettiin yli 100 verkkouutisessa ja 40 printtilehdessä.

Ilmattaren hallituksen puheenjohtajaa ja toista perustajaa Kalle Pykälää haastateltiin useisiin medioihin ympäri Suomea. Tuulivoimapuisto nousi muun muassa MTV Uutisten aiheeksi ja Pykälää haastateltiin suorassa tv-uutislähetyksessä. 

Onnistuneen mediaviestinnän turvin Ilmatar nousi nopeasti suomalaisten tietoisuuteen ja vahvisti profiiliaan puhtaaseen tuulivoimaan keskittyvänä energiayhtiönä. Yhtiö myy sekä kuluttajille että erikokoisille yritysasiakkaille pelkästään 100-prosenttisesti uusiutuvaa tuulivoimaenergiaa. 

Tarvitsetko apua median kanssa toimimiseen? Tai sparria entisiltä toimittajilta?