Toimittajien kolme vinkkiä: Muista nämä, kun lähestyt mediaa juttuidealla

Mediaviestintään liittyy tiettyjä kirjoittamattomia pelisääntöjä – ainakin mikäli mielii saada tuloksia. Hyväkin juttuidea voi helposti jäädä ilman näkyvyyttä, jos sitä ei osata esitellä toimittajille oikealla tavalla tai oikeaan aikaan. Kolme kokenutta toimittajaa antoi vinkkinsä, mitä tulisi aina muistaa, ennen kuin ottaa yhteyttä toimittajaan.

Aleksanteri Pikkarainen, kotimaan toimittaja, Iltalehti

  1. Juttuideassa pitää olla mukana aina uutinen. Tai ainakin edes kiinnostava henkilö.
  2. Laita toimittajalle sähköposti, jossa kerrotaan tiiviisti, mistä on kyse, ja keneltä saa lisätietoja. Ja jos mukana on lisämateriaaleja, niin lisää ne sähköpostin liitteeksi.
  3. Jos voit säästää toimittajan aikaa nykytekniikan avulla, niin hyödynnä myös sitä.

Jaana Kangas, uutistoimittaja, Ylen Aamu

  1. Tiedä, ketä lähestyt. Ymmärrä eri medioiden erilaiset uutisrytmit.
  2. Mieti ideasi valmiiksi. Mikä siinä on toimittajan näkökulmasta uutta tai kiinnostavaa?
  3. Lähesty toimittajaa henkilökohtaisesti, niin asiasi tulee varmasti huomatuksi. Toimituksen yleiseen sähköpostiin lähetetyt juttuvinkit hukkuvat helposti, koska kaikki ajattelevat jonkun muun hoitavan ne.

Suvi-Tuulia Palvaila, uutistuottaja, Länsi-Savo

  1. Jos lähestyt paikallismediaa, muista paikallinen ajatusmalli. Mieti, miksi ideasi liikuttaisi juuri meidän alueen ihmisiä?
  2. Lähetä aina vinkki myös kirjallisessa muodossa. Hektisessä toimitustyössä se on varmin tapa tulla muistetuksi.
  3. Mieti juttuehdotuksesi ensin loppuun asti, ennen kuin lähestyt mediaa. Mikä on tärkein asia? Miksi se on kiinnostava? Keneltä saa lisätietoja? Ja voiko asian osalta haastatella myös ”tavallista ihmistä”?

Oliko vinkeistä hyötyä? Lue toimittajien haastattelu kokonaisuudessaan, mikäli haluat tietää lisää. Tai tutustu mediaviestinnän palveluumme, ja rakennetaan yhdessä toimittajia puhuttelevat näkökulmat.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

Toimittajat kertovat: Näin median mielenkiinto herätetään

Haluatko saada asiallesi tai organisaatiollesi medianäkyvyyttä, mutta et tiedä miten toimittajia kannattaisi lähestyä? Pitäisikö soittaa suoraan vai laittaa ensin tiedote? Ja milloin on se kuuluisa ”hyvä hetki” lähestyä mediaa?

Kysyimme asiasta kolmelta kokeneelta, eri medioissa ja tehtävissä työskentelevältä journalistilta. He kertoivat, millainen on hyvä – ja millainen taas huono – tapa ottaa yhteyttä toimittajaan. Ja hyvä yhteydenotto vaatii tietenkin aina myös hyvän juttuidean. Lue alta, millaisista juttuvinkeistä toimittajat innostuvat, ja mitä muuta niihin kannattaa myös sisällyttää pelkän idean lisäksi.

Miten toimittajan mielenkiinto herätetään?

Aleksanteri Pikkarainen, kotimaan toimittaja, Iltalehti:
(Aiemmin uutis- ja digitoimittajana Oulu-lehdessä ja Koillissanomissa)

Uutisella. Henkilökohtainen, selvästi juuri minulle osoitettu lähestyminen herättää myös paremmin kiinnostukseni.

Jaana Kangas, uutistoimittaja, Ylen Aamu:
(Aiemmin Jylkkärin päätoimittaja sekä uutistoimittajana mm. Helsingin Sanomissa, Savon Sanomissa, Kalevassa ja Lapin Kansassa)

Ehdottomasti paras keino on tarjota uutista yksinoikeudella. Siitä tulee toimittajalle erityinen olo, ja tällä alalla on tärkeää päästä kertomaan asioista ensimmäisenä. 

Jos kyseessä ei ole uutinen vaan muu ajankohtainen aihe, kannattaa sitäkin tarjota vain yhdelle medialle kerrallaan. Sillä mikään ei tunnu niin ”hienolta”, kuin saada yleläisenä sähköposti, joka päättyy sanoihin ”toivottavasti Hesari tarttuu tähän aiheeseen.”

Suvi-Tuulia Palvaila, uutistuottaja, Länsi-Savo:
(Aiemmin toimittajana mm. Iltalehdessä, Keskisuomalaisessa sekä Sunnuntaisuomalaisessa)

Helpoiten se käy valmiiksi mietityillä, asiapitoisella ja vastaanottajalle oikein kohdennetulla sähköpostiviestillä. Myös hyvä otsikointi on tärkeää, jotta yhteydenotto erottuu niistä 300–400 muusta saman päivän aikana tulleesta sähköpostista.

 

Miten haluaisit juttuvinkkaajan olevan sinuun yhteydessä?

Pikkarainen:

Sähköpostitse. Silloin voin valita itse hetken, milloin tutustun ehdotukseen. Puhelut voivat tulla huonoon paikkaan, jolloin ne voivat helposti jäädä myös huonolle huomiolle. Ja usein soittaja tuntuu rakastavan juttuideaansa niin kovasti, että siitä selitetään aina ummet ja lammet. Sähköposteja tulee luettavakseni lähemmäs sata päivässä, joten helposti sinnekin voi hyväkin aihe hukkua. Mutta silloin aiheesta on kuitenkin aina jotain mustaa valkoisella, mihin voi paremmalla ajalla palata.

Myös kasvotusten saa tulla esittämään juttuvinkkejä ja otan nekin aina kiitollisena vastaan. Usein nämä tilanteet tapahtuvat varsinaisen työajan ulkopuolella, mutta se ei minua häiritse. Tähän ammattiin kuuluu se, että on aina valmis havainnoimaan ympäröivää maailmaa uutisia ja juttuja varten.

Kangas:

Puhelimitse. Sillon on helpompi käydä aihe heti läpi, ja esittää tarvittaessa jatkokysymyksiä. Muutenkin mielestäni on aina mukavampi jutella puhelimitse, kuin käydä raskasta ja monesti ajallisesti pitkäkestoista sähköpostivaihtoa. Siksi otan mieluummin vastaan myös vaikkapa WhatsApp-viestejä kuin sähköposteja.

Sähköposteja tulee toimitukselle niin paljon, että se on mielestäni epäedullinen viestintäkanava juttuehdotuksille. Kymmenien viestien lukeminen on toimittajalle raskasta, ja lähettäjän kannalta hyväkin yhteydenotto voi hukkua runsauteen. Sähköpostin sekä hyvä että huono puoli on se, kuinka helppoa sen kautta on sanoa ”kiitos ei.” 

Palvaila:

Sähköpostitse. Uutistuottajan työ on usein niin kiireistä, että aina puhelimeen ei yksinkertaisesti ehdi vastata. Ja muutenkin palloja on kerrallaan niin paljon ilmassa, että hätäinen puhelu voi helposti myös unohtua. Hyvä tapa on laittaa ensin sähköposti ja soittaa sitten noin kahden tunnin päästä perään.

Milloin on paras aika ottaa yhteyttä toimittajaan?

Pikkarainen:

Aamu, koska silloin työpäivän agendat ovat vielä auki. Uutispäivät ovat keskenään niin vaihtelevia, että tiettyä viikonpäivää on mahdotonta suositella. Viikonloppu on ehkä sikäli huono, että jos satun olemaan vapailla, on maanantaiaamuna yleensä sähköpostissa odottamassa toistasataa viestiä.

Kangas:

Aamulla, ennen kello kymmenen suunnittelupalaveria. Silloin saatu hyvä juttuvinkki voi ehtiä jopa seuraavan aamun lähetykseen. Maanantaiaamuisin uutismaailmassa on yleensä vähän käynnistymisvaikeuksia, joten silloin kaivataan hyviä ajankohtaisaiheita tiistaiaamulle. Perjantaisin taas tarvitaan viikonlopun yli kestäviä aiheita maanantain lähetykseen.

Palvaila:

Alkuviikosta, kello 10–14. Silloin on uutistuottajalla yleensä rauhallisinta työaikaa, ja viikon lehtiin ideoidaan sekä kaivataan yhä uusia aiheita. Huonoin aika on taas perjantai-iltapäivä, ellei vanhan vitsin mukaan halua tiedottaa huonoja uutisia.

Onko sillä merkitystä, kuka ottaa yhteyttä?

Pikkarainen:

Tuttu ihminen on aina vähän helpompi kuin tuntematon, mutta yhtä kriittisesti minä molempien juttuehdotuksiin suhtaudun. Ja toki vinkkaajaa voi olla myös negatiivisessa mielessä tuttu. Jos sama vinkkaaja antaa putkeen monta huonoa juttuehdotusta, kyllä niihin puheluihin jää tulevaisuudessa herkemmin vastaamatta.

Viestinnän ammattilaisten vinkkeihin suhtaudun yleensä positiivisesti, sillä useammin viestintäpäällikkö ymmärtää toimittajan tarpeet paremmin kuin toimitusjohtaja. Hyvin asiansa hoitavat ja aktiiviset pr-henkilöt voivat olla toimittajalle todella arvokkaita kontakteja esimerkiksi seurattaessa erilaisten hankkeiden tai produktioiden etenemistä.

Kangas:

Uutistyössä halutaan aina pyrkiä tasapuolisuuteen, mutta totta kai henkilökohtaiset välit vaikuttavat suhtautumiseen. Tutun ihmisen kanssa on lähtökohtaisesti aina helpompi jutella, ja liian useasti huonoja aiheita tyrkyttänyt saa toimituksessa helposti myös huonon maineen. Ja mitä kaupallisempi toimija, sitä kriittisemmin suhtaudun yhteydenottajaan.

Palvaila:

Ei hirveästi. Kaikki juttuvinkit kyllä kuunnellaan, ja itse pihvi on aina asia, ei yhteydenottaja. Viestintäihmisten yhteydenotot ovat ok, mutta haastateltavaksi olisi hyvä tarjota organisaation juuri kyseiseen aiheeseen liittyvää asiantuntijaa. Haluamme harvoin haastatella itse viestintäpäällikköä.

Millainen on hyvä juttuvinkki?

Pikkarainen:

Se on laajalevikkisen tiedotteen sijaan suoraan minulle kohdistettu, jolloin luen sen jo varmasti tarkemmin. Idea on esitetty tiiviisti, siinä kerrotaan keneltä saa lisätietoja ja mukana on tarvittaessa  valmis pääsy kuva- ja videopankkiin.

Kangas:

Uutismainen tai muuten laajasti kiinnostava aihe, jota tarjotaan henkilökohtasesti. Idea on muotoiltu selkeästi ja sitä on taustoitettu riittävästi. Mukana on valmiita ehdotuksia haastateltaviksi, mielellään myös muualta kuin vain vinkkaajan edustajamalta taholta.

Ajankohtaiset tilastot, kyselyt ja tutkimukset kiinnittävät myös aina paremmin huomiota: vaikkei tieteellinen edustavuus olisikaan aina niin hyvä, antavat ne aiheelle enemmän uskottavuutta kuin pelkkä mutuilu.

Palvaila:

Paikallisuutisointiin keskittyvää mediaa lähestyttäessä hyvässä juttuideassa on aina mietittynä selvä paikallinen kulma. Jutuntekoprosessia nopeuttaaksen mukana on myös ehdotuksia haastateltaviksi ja heidän yhteystietonsa. 

Asiantuntijoiden ja johtajien lisäksi haastateltavaksi olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä ehdottaa myös ”tavallisia ihmisiä”, kuten vaikkapa yrityksen paikallisia asiakkaita tai työntekijöitä. Tuolloin lehtemme peruslukijat saavat juttuun helpomman tarttumapinnan. Ja yleensä juuri näiden tavallisten ihmisten etsiminen on kaikista haastavinta.

Entä millainen on puolestaan huono juttuvinkki?

Pikkarainen:

Sellainen, joka haisee jo kilometrin päähän mainokselta. Tai sitten ideaa on esitelty aivan liian pitkästi ja sekavasti. Oikea uutinen kyllä kantaa jo muutaman lauseen mittaisena tiivistelmänä, ilman ylenpalttista höttöä.

Kangas:

Sekava ja huonosti muotoiltu massasähköposti, jossa ei ajatella yhtään vastaanottajaa. Esimerkiksi Ylen Aamun lähetysaika on 6.30–9.30, joten mitä me teemme aiheella, jonka embargo on kello 13.00?

Liian tuputtavasti esitetty juttuidea voi helposti ärsyttää, kuten myös jatkuvat perään kyselyt. Ymmärrän, että juttuvinkkeihin toivotaan vastausta, ja toimitukselta olisi kohteliasta vastata. Mutta jos sellaista ei kuulu, kertoo se yleensä siitä, että aiheeseen ei tällä kertaa tartuta.

Palvaila:

Liian pitkästi ja epäselvästi alustettu juttuidea, johon on ängetty mukaan kaikki mahdollinen materiaali. Yleensä juttuidea on sitä parempi, mitä tiiviimmin sen voi esitellä. Myös omia lähestymiskulmia saa aina tarjota, mutta on tärkeätä ymmärtää ja kunnioittaa toimituksen päätäntävaltaa tehdä omat ratkaisunsa.

Hyväkin juttuidea voi olla myös huonosti kohdistettu. Vaikka lehtemme nimessä on Savo, ei meitä kiinnosta esimerkiksi Kuopio-kärjellä esitetyt juttuideat, koska ne eivät koske levikkialuettamme.

Mitä mieltä olet tiedotustilaisuuksista?

Pikkarainen:

Ne ovat varsin kaksipiippuinen juttu. Nykymaailmassa toimittajankin aika on niin kallista, ettei tiedotustilaisuuksiin enää kovin helpolla lähdetä. Tosin jos asia on oikeasti tärkeä tai mukana on lähtökohtaisesti kiinnostava henkilö, on tiedotustilaisuuksille paikkansa. Sillä kyllä kasvotusten kysymysten esittäminen on aina parempi vaihtoehto.

Nyt koronan myötä tiedotustilaisuuksia on pidetty verkon konfrenssipuheluina ja mielestäni ne ovat toimineet hyvin. Joten en tiedä, onko fyysisille tiedotustilaisuuksillle enää nykymaailmassa samanlaista tarvetta. Ja sitten on vielä nämä täysin turhat tiedotustilaisuudet, kuten aikoinaan Sinisen tulevaisuuden ”isona paljastuksena” markkinoitu uuden logon esittely. Tuollaisilla tiedotustilaisuuksilla järjestäjä ampuu vain itseään jalkaan.

Kangas:

Omasta mielestäni ne ovat ihan vihoviimeisiä tilaisuuksia. Ensin kuunnellaan kun joku puhuu, ja sitten kaikki saavat samoihin kysymyksiin samat vastaukset. Jos asiasi ei ole mittakaavaltaan valtava, niin älä järjestä siitä tiedotustilaisuutta. Tarjoa mieluummin mahdollisuutta syvällisempään haastatteluun. Niistä toimitukset tykkäävät, ja ne takaavat myös suuremman näkyvyyden.

Palvaila:

Massatiedotuksissa niille on oma tarpeensa. Ja itse asian lisäksi pidän tiedotustilaisuuksia tärkeinä tapahtumina, koska niiden myötä tiedottajat, asiantuntijat ja toimittajat tulevat toisilleen tutuiksi. Mutta jos haluaa ison näkyvyyden yhdessä mediassa, kannattaa mieluummin tarjota juttua yksinoikeudella.

Kaipaatko lisää vinkkejä? Kornerilla mediaviestintää hoitavat entiset toimittajat sekä kokeneet PR-ammattilaiset. Lue lisää mediaviestinnän palveluistamme.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

Puhutko jo viestinnän kieltä? – Hallitse pitch, natiivi, engagement ja muut alan termit

Jatkuvasti kehittyvä ja moninainen viestinnän ala tarvitsee avukseen tehokasta termistöä. Työnteossa käytetty kieli on nippu markkinoinnin, viestinnän ja sosiaalisen median kentiltä omaksuttua termistöä. Tiedätkö sinä, mitä esimerkiksi pitch, natiivi tai engagement tarkoittavat?

Jokaisella alalla käytetään sille muodostunutta erikoiskieltä. Erikoiskieli koostuu termistöstä, joka tekee viestinnästä ja toiminnasta tehokasta. Termit eivät kuitenkaan aina yksiselitteisesti kuvaa niiden takana piilevää käsitettä, mikä tekee niiden tulkitsemisesta ajoittain haastavaa. 

Alati muuttuvan viestinnän alan kieleen ilmestyy ja vakiintuu jatkuvasti uusia termejä. Alan sanastoa pääsee tulkitsemaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tulee alalle joko uutena tulokkaana, konsultointia tarvitsevana asiakkaana tai työnkuvan laajentuessa viestinnän tehtäviin.

Kun tiedät, mitä työtehtävien yhteydessä usein mainitut termit tarkoittavat, helpotat ja tehostat omaa työskentelyäsi sekä annat itsestäsi osaavan kuvan heti urasi alkutaipaleella tai yhteistyön aloituspalaverissa. 

Pitch

Pitch tarkoittaa lyhyttä esitystä, jossa oma idea esitetään vastapuolelle tiiviisti ja vakuuttavasti. Viestinnän alalla pitchillä viitataan usein media pitchiin, joka tarkoittaa valitulle medialle lähetettävää tiivistä, mutta kattavaa juttuehdotusta. 

Englannin kielestä sellaisenaan vakiintuneeseen pitchin käsitteeseen liittyy ajatus tavoitteellisesta ja myyvästä kokonaisuudesta. Suomen kielestä puuttuu vastaavanlainen termi, juttuehdotuksen ollessa paljon säyseämpi käsite. Lue Vellun blogikirjoituksesta, milloin mediapitch voi olla tiedotetta parempi mediatoimenpide.

Embargo

Embargo on järjestely, jota käytetään, kun tiedotteen lähettäjä haluaa antaa median edustajille aikaa tutustua tiedotettavaan aiheeseen. Tiedotteen lähettäjä kertoo julkaisuajankohdan, jota ennen tiedotetta ei saa julkaista medioissa. 

Ajan saatossa kehittynyt epämuodollinen sopimus palvelee molempia osapuolia: Toimittajat saavat lisäaikaa perehtymiseen, jolloin sisältö on yleensä kattavampaa, mikä puolestaan lisää tiedotettavan aiheen kiinnostavuutta ja siten tavoiteltua näkyvyyttä.

Mediaosuma

Mediaosuma on yksittäinen uutinen, jonka media on julkaissut lähetetyn tiedotteen pohjalta. Se on konkreettinen mittari, jonka avulla arvioidaan tiedotteen läpimenoa eri medioissa. Mediaosuman sävyllä, laadulla ja vaikuttavuudella on kuitenkin hyvän medianäkyvyyden kannalta suurempi merkitys kuin mediaosumien määrällä. 

Monista uutismedioista voi myös ostaa juttutilaa artikkelille. Tällöin puhutaan natiivista.

Natiivi

Natiivi on artikkeli tai muu teksti, jonka tilasta on maksettu sopivalle medialle. Vaikka sisällöllä on kaupallinen tarkoitus, tulee sen palvella lukijaa myös muulla ajankohtaisella ja mielenkiintoisella sisällöllä. 

Tekstille sopiva media-alusta valitaan mainostettavan tuotteen tai palvelun kohdeyleisön mukaan. Artikkelin sisältö kirjoitetaan siten, että se noudattaa valitun median muun sisällön tyyliä, mutta tekstistä tulee silti käydä ilmi, että sen tilasta on maksettu. Natiiviartikkelista puhutaankin usein myös sisältömarkkinointiartikkelina. Natiivin avulla organisaatio voi saavuttaa näkyvyyttä ja tehostaa asiantuntijuuttaan.

Engagement rate

Sosiaalisessa mediassa sisällön saavuttamaa huomiota mitataan engagement raten avulla. Engagementilla tarkoitetaan lukua, joka ilmoittaa reaktioiden määrän tiettyyn sisältöön. Sosiaalisen median orgaanisen tai mainospostauksen yhteydessä tämä viittaa esimerkiksi tykkäysten, kommenttien, jakojen ja klikkausten määrään. 

Engagement rate, eli sitoutuneisuusaste, saadaan jakamalla julkaisuun sitoutuneiden (engagement) käyttäjätilien määrä kaikkien julkaisun nähneiden tilien määrällä. Luvun avulla voi seurata sitä, minkälaiset julkaisut sitouttavat eniten tilisi seuraajia.

Mediaviestinnän ja sosiaalisen median sisällöillä on yhteinen tavoite: saavuttaa näkyvyyttä, joka lopulta johtaa määriteltyihin tuloksiin tai tavoitteisiin. Tavoitteilla voidaan viitata esimerkiksi uusiin potentiaalisiin asiakkuuksiin, liideihin.

Liidi

Liidi on käytännössä potentiaalinen asiakas, joka osoittaa kiinnostusta organisaatiota kohtaan ja välittää yhteystietonsa. Liidi on samalla mittari sille, mitä kautta organisaatio tavoittaa tehokkaimmin asiakaskuntansa. 

Hyvin kohdennettu Google- ja somemainonta sekä huomiota herättävä mediaviestintä ovat keinoja tavoittaa potentiaalista asiakaskuntaa. Toisaalta myös laadukkaasti tuotetut ja hakukoneoptimoidut orgaaniset sisällöt auttavat kasvattamaan näkyvyyttä ja siten liidien määrää. 

Orgaaninen sisältö

Orgaanisesta puhutaan usein sisältöjen ja näkyvyyden yhteydessä. Orgaaninen sisältö viittaa niihin sisältöihin, joista ei ole tehty maksettua mainontaa. Esimerkiksi hakukoneoptimoitu blogiteksti on orgaanista sisältöä. Hyvä orgaaninen näkyvyys on sitä, kun esimerkiksi hakukoneoptimoitu teksti näkyy Googlen hakusivulla heti maksettujen osumien jälkeen.

Verkkosivujen hakukoneoptimoitu teksti ei koostu ainoastaan otsikkoon ja leipätekstiin upotetuista hakusanoista. Hakukonenäkyvyyteen ja saavutettavuuteen vaikuttavat monet pienet päätekstin ulkopuoliset lisäykset, kuten metakuvaus.

Metakuvaus

Metakuvaus on verkkosivustoa yksittäistä sivua tai esimerkiksi sivun artikkelia kuvaava muutaman lauseen kappale, jonka tarkoitus on hakukonenäkyvyyden lisäksi houkutella lukija varsinaisen tekstin pariin. Se näkyy hakutuloksissa otsikon alapuolella. Hyvä metateksti parantaa tekstin ja koko sivun orgaanista näkyvyyttä sekä edesauttaa kasvattamaan liidien määrää.

Ansaittu näkyvyys

Ansaittu näkyvyys on positiivista huomiota, joka ei ole itse tuotettua tai maksettua. Tällä tarkoitetaan median tekemiä uutisjuttuja, mutta myös esimerkiksi kuluttajien julkaisemia blogi- ja somemainintoja tai näkyvyyttä arviointisivustoilla. 

Organisaatio voi edesauttaa ansaitun näkyvyyden saavuttamista. Terävät haastattelut, innovatiiviset pitchit tai ajankohtainen ja aktiivinen somekeskustelu voi herättää median huomion toivotulla tavalla. Myös hyvistä mediasuhteista voi olla merkittävää hyötyä. Lue tarkemmin medianäkyvyydestä.

Yllä oleva listaus on vain raapaisu viestinnän työtehtävissä käytetyn termistön kirjoon. Toivottavasti siitä sai kuitenkin potkua viestinnän termistön omaksumiselle.

Saana Helmi

Saana Helmi

Viestintäharjoittelija
saana@korner.fi

Tiedote 2.0 – näin rakennat viestisi ympärille uutisen

Hyvän tiedotteen ja tiedotusprosessin perusasiat lienevät useimmalle viestintää tekevälle selviä: kiinnostava asia on kerrottava heti tiedotteen alussa, pelkkä mainosteksti ei palvele median tarpeita, jakelun oikea-aikaisuus voi edesauttaa läpimenoa ja pitkäjänteinen mediatyö jättää muistijäljen. Näitä kikkoja tärkeämpää on kuitenkin itse tiedotteen asia.

Ansaitun medianäkyvyyden saaminen on kiinnostavuusbisnestä, jossa on ymmärrettävä sekä median toiminta- ja ansaintalogiikka että ajateltava oman organisaation ydinviestiä laajemmin. Mutta miten se tehdään?

1. Tarjoa vahva näkemys

Turvallinen asian ympärillä kaartelu ei yleensä riko uutiskynnystä. Rohkaistu tekemään kunnon linjauksia tiedotetekstissä ja tuomaan esiin mielipiteitä. Kiinnostava asiantuntija-arvio saa ehkä toimittajan kysymään aiheesta lisää ja parhaassa tapauksessa näkökulman tarjoaja jää mieleen alan puheäänenä, jonka mielipidettä kysytään jatkossakin.

2. Tartu ilmiöön ja yhdistele

Mikä on ajankohtaista juuri nyt? Vaikka kertoisit kiinnostavaa asiaa, voi juttuidea mennä ajankohtaisuuden puutteen vuoksi toimittajan pöytälaatikkoon odottamaan parempaa julkaisuajankohtaa tai jäädä kokonaan huomiotta. Kannattaa siis puntaroida, voisitko liittää asiasi osaksi joulusesonkia, koronan aiheuttamia olosuhteita tai tarjota lisätietoa ja jatkonäkökulmaa toimittajalle, jonka huomaat perehtyneen tiedotteesi aihepiiriin hiljattain. Tässä olisi jatkojutun paikka!

3. Käytä organisaation omaa dataa ja hyödynnä heikot signaalit

Jaa tiedotteessa lukuja ja havaintoja, joita liiketoimintasi on onnistunut kerryttämään. Paljastaako nettisivujesi analytiikka jotain ihmisten toiminnasta tai signaaleja tulevista trendeistä? Ehkä olet huomannut tietyn tuotteen kysynnässä selvän piikin tai poikkeusaika on nostanut jonkin palvelun ennennäkemättömäksi hitiksi.

4. Teetä tutkimus

Tutkimustuloksilla on mahdollista tuoda lisää uskottavuutta ja perusteluja aiheen ympärille, etenkin jos yrityksellä ei ole omasta takaa dataa, jota hyödyntää viestinnässä. Tuloksia hyödyntämällä voit kertoa esimerkiksi suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä tai nuorten suhtautumisesta tiettyyn aihepiiriin.

Useiden eri tutkimusfirmojen kautta datankeruu on helppo toteuttaa. Tutkimuspatteriston rakentaminen vaatii kuitenkin ajatusta – visioi jo suunnitteluvaiheessa, millaisia medialähtöjä havittelet ja hahmottele potentiaalisia otsikoita tuloksistasi. Oikeiden asioiden kysyminen on välttämätöntä, jotta tutkimus lopulta palvelee mediatyötäsi.

5. Hyödynnä henkilöitä

Yrityksille on tuttua hyödyntää oman organisaationsa puhehenkilöitä tiedotteessa ja jakaa lisänäkemystä sitaattien muodossa. Kommentoijien ei kuitenkaan tarvitse olla vain omasta organisaatiosta: voit kysyä kommenttia aiheeseen perehtyneeltä tutkijalta, lisätä tarinallisuutta pyytämällä omakohtaista näkemystä julkisuudesta tutulta henkilöltä tai yhdistää voimat tärkeän sidosryhmän kanssa ja antaa kommentteja kahdesta suusta. Jos kohdennat viestisi jonkin tietyn alueen medioille, voisitko saada lokaalia näkökulmaa vaikkapa paikalliselta yrittäjältä?

Me Kornerilla pohdimme kiinnostavuutta päivittäin ja etsimme aina vain uusia tapoja ajatella isommin. Jos haluat luoda uutisia yhdessä, älä epäröi ottaa yhteyttä.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Case Hintaopas: Mediaviestinnällä Black Fridayn asiantuntijaksi

Hintaoppaan data paljastaa ympäri vuoden mielenkiintoista tietoa verkkokauppojen hinnoista ja suomalaisten ostokäyttäytymisestä. Kriittisen hintavertailun rooli korostuu suurina ostospäivinä, kuten Black Fridayna. Mutta miten saada hintavertailupalvelulle medianäkyvyyttä, kun vuoden tärkein ostospäivä on kaikkialla erittäin kilpailtu?

Lähtötilanne

Kahdeksassa maassa toimiva Hintaopas on riippumaton tuotteiden vertailupalvelu, joka listaa lähes 800 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot opastaakseen kuluttajia järkeviin ostoratkaisuihin. Hintaoppaan kattava hintadata, puolueettomuus ja ajantasaisuus tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella verkkokauppatuotteiden hintakehitystä ja suomalaiskuluttajien ostokäyttäytymistä. Yhtiön toiminta-ajatuksena on olla aina kuluttajan puolella, ja säännöllisen mediaviestinnän tavoitteena on vahvistaa Hintaoppaan asemaa kaupan alan asiantuntijaäänenä eri kanavissa.

Black Friday on viime vuosina kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti, ja ostospäivä onkin vuoden tärkeimpiä myös Hintaoppaalle. Medianäkyvyys on koko Black Weekin aikana erittäin kilpailtua; uutisissa ja artikkeleissa loistavat myyntiennätykset sekä yksittäiset havainnot ostosviikosta. Kuinka puolueeton hintavertailupalvelu varmistaa, että se saa äänensä kuuluviin myös yhtenä vuoden tärkeimpänä viikkona?

Ratkaisu

Perehdyimme yhdessä Hintaoppaan kanssa edellisvuosien dataan ja huomasimme yhtenä trendinä, että merkittävällä osalla tuotteista hinnat nousevat Black Fridayn aikana. Hintaopas kannustaa kuluttajia tekemään viisaita ostopäätöksiä, ja päätimmekin keskittyä Black Fridayn kriittiseen tarkasteluun. Tämän lisäksi suunnittelimme asiakkaan kanssa kuluttajatutkimuksen, josta saisimme arvokasta lisätietoa suomalaisten ostokäyttäytymisestä Black Fridayna.

Medianäkyvyyttä pohjustettiin kolmella tiedotteella Black Weekin aikana, ja tarjosimme aihetta erikseen valituille toimittajille. Medianäkyvyyden lisäksi huolehdimme kattavasta näkyvyydestä monissa eri kanavissa: Black Weekin aikana julkaistiin muun muassa viisi Hintaoppaan natiiviartikkelia, yhteistyövideoita tekniikan alan tubettajien kanssa sekä mainostettuja päivityksiä ja kilpailuja Hintaoppaan omassa Instagram-profiilissa. Kaiken tekemisen tavoitteena oli varmistaa Hintaoppaan näkyvyys Black Weekin aikana, ja vahvistaa yhtiön asemaa puolueettomana ja kattavimpana hintavertailupalveluna Suomessa.

Tulokset

Hintaopas näkyi viikon aikana vahvasti Black Fridayn asiantuntijana. Hyvin suunniteltu ja taitavasti toteutettu mediaviestintä siivitti lähes 50 julkaistuun juttuun viikon aikana.

Hintaoppaan maajohtajaa haastateltiin muun muassa MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Yhtiön data ja tutkimustulokset näkyivät myös Helsingin Sanomissa, Ylellä, tärkeimmissä maakunta- ja paikallislehdissä, tekniikan alan verkkojulkaisuissa sekä suurimmissa talouden uutismedioissa, kuten Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Lukijoille välittyi Hintaoppaan asiakaslähtöinen näkökulma: hintavertailupalvelu on kuluttajien puolella ja auttaa tekemään viisaita ostopäätöksiä ympäri vuoden. 

Hintaoppaan sivuston liikenne kasvoi viikon aikana merkittävästi medianäkyvyyden, onnistuneiden vaikuttajayhteistöiden sekä sosiaalisen median sisältöjen avulla. Kaiken kaikkiaan Black Friday oli Hintaoppaalle menestys: hintavertailupalvelu erottautui hälyn keskeltä ja vahvisti asemaansa puolueettomana asiantuntijana Suomessa. Työ jatkuu entistä aktiivisempana vuonna 2019.