Puhutko jo viestinnän kieltä? – Hallitse pitch, natiivi, engagement ja muut alan termit

Jatkuvasti kehittyvä ja moninainen viestinnän ala tarvitsee avukseen tehokasta termistöä. Työnteossa käytetty kieli on nippu markkinoinnin, viestinnän ja sosiaalisen median kentiltä omaksuttua termistöä. Tiedätkö sinä, mitä esimerkiksi pitch, natiivi tai engagement tarkoittavat?

Jokaisella alalla käytetään sille muodostunutta erikoiskieltä. Erikoiskieli koostuu termistöstä, joka tekee viestinnästä ja toiminnasta tehokasta. Termit eivät kuitenkaan aina yksiselitteisesti kuvaa niiden takana piilevää käsitettä, mikä tekee niiden tulkitsemisesta ajoittain haastavaa. 

Alati muuttuvan viestinnän alan kieleen ilmestyy ja vakiintuu jatkuvasti uusia termejä. Alan sanastoa pääsee tulkitsemaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tulee alalle joko uutena tulokkaana, konsultointia tarvitsevana asiakkaana tai työnkuvan laajentuessa viestinnän tehtäviin.

Kun tiedät, mitä työtehtävien yhteydessä usein mainitut termit tarkoittavat, helpotat ja tehostat omaa työskentelyäsi sekä annat itsestäsi osaavan kuvan heti urasi alkutaipaleella tai yhteistyön aloituspalaverissa. 

Pitch

Pitch tarkoittaa lyhyttä esitystä, jossa oma idea esitetään vastapuolelle tiiviisti ja vakuuttavasti. Viestinnän alalla pitchillä viitataan usein media pitchiin, joka tarkoittaa valitulle medialle lähetettävää tiivistä, mutta kattavaa juttuehdotusta. 

Englannin kielestä sellaisenaan vakiintuneeseen pitchin käsitteeseen liittyy ajatus tavoitteellisesta ja myyvästä kokonaisuudesta. Suomen kielestä puuttuu vastaavanlainen termi, juttuehdotuksen ollessa paljon säyseämpi käsite. Lue Vellun blogikirjoituksesta, milloin mediapitch voi olla tiedotetta parempi mediatoimenpide.

Embargo

Embargo on järjestely, jota käytetään, kun tiedotteen lähettäjä haluaa antaa median edustajille aikaa tutustua tiedotettavaan aiheeseen. Tiedotteen lähettäjä kertoo julkaisuajankohdan, jota ennen tiedotetta ei saa julkaista medioissa. 

Ajan saatossa kehittynyt epämuodollinen sopimus palvelee molempia osapuolia: Toimittajat saavat lisäaikaa perehtymiseen, jolloin sisältö on yleensä kattavampaa, mikä puolestaan lisää tiedotettavan aiheen kiinnostavuutta ja siten tavoiteltua näkyvyyttä.

Mediaosuma

Mediaosuma on yksittäinen uutinen, jonka media on julkaissut lähetetyn tiedotteen pohjalta. Se on konkreettinen mittari, jonka avulla arvioidaan tiedotteen läpimenoa eri medioissa. Mediaosuman sävyllä, laadulla ja vaikuttavuudella on kuitenkin hyvän medianäkyvyyden kannalta suurempi merkitys kuin mediaosumien määrällä. 

Monista uutismedioista voi myös ostaa juttutilaa artikkelille. Tällöin puhutaan natiivista.

Natiivi

Natiivi on artikkeli tai muu teksti, jonka tilasta on maksettu sopivalle medialle. Vaikka sisällöllä on kaupallinen tarkoitus, tulee sen palvella lukijaa myös muulla ajankohtaisella ja mielenkiintoisella sisällöllä. 

Tekstille sopiva media-alusta valitaan mainostettavan tuotteen tai palvelun kohdeyleisön mukaan. Artikkelin sisältö kirjoitetaan siten, että se noudattaa valitun median muun sisällön tyyliä, mutta tekstistä tulee silti käydä ilmi, että sen tilasta on maksettu. Natiiviartikkelista puhutaankin usein myös sisältömarkkinointiartikkelina. Natiivin avulla organisaatio voi saavuttaa näkyvyyttä ja tehostaa asiantuntijuuttaan.

Engagement rate

Sosiaalisessa mediassa sisällön saavuttamaa huomiota mitataan engagement raten avulla. Engagementilla tarkoitetaan lukua, joka ilmoittaa reaktioiden määrän tiettyyn sisältöön. Sosiaalisen median orgaanisen tai mainospostauksen yhteydessä tämä viittaa esimerkiksi tykkäysten, kommenttien, jakojen ja klikkausten määrään. 

Engagement rate, eli sitoutuneisuusaste, saadaan jakamalla julkaisuun sitoutuneiden (engagement) käyttäjätilien määrä kaikkien julkaisun nähneiden tilien määrällä. Luvun avulla voi seurata sitä, minkälaiset julkaisut sitouttavat eniten tilisi seuraajia.

Mediaviestinnän ja sosiaalisen median sisällöillä on yhteinen tavoite: saavuttaa näkyvyyttä, joka lopulta johtaa määriteltyihin tuloksiin tai tavoitteisiin. Tavoitteilla voidaan viitata esimerkiksi uusiin potentiaalisiin asiakkuuksiin, liideihin.

Liidi

Liidi on käytännössä potentiaalinen asiakas, joka osoittaa kiinnostusta organisaatiota kohtaan ja välittää yhteystietonsa. Liidi on samalla mittari sille, mitä kautta organisaatio tavoittaa tehokkaimmin asiakaskuntansa. 

Hyvin kohdennettu Google- ja somemainonta sekä huomiota herättävä mediaviestintä ovat keinoja tavoittaa potentiaalista asiakaskuntaa. Toisaalta myös laadukkaasti tuotetut ja hakukoneoptimoidut orgaaniset sisällöt auttavat kasvattamaan näkyvyyttä ja siten liidien määrää. 

Orgaaninen sisältö

Orgaanisesta puhutaan usein sisältöjen ja näkyvyyden yhteydessä. Orgaaninen sisältö viittaa niihin sisältöihin, joista ei ole tehty maksettua mainontaa. Esimerkiksi hakukoneoptimoitu blogiteksti on orgaanista sisältöä. Hyvä orgaaninen näkyvyys on sitä, kun esimerkiksi hakukoneoptimoitu teksti näkyy Googlen hakusivulla heti maksettujen osumien jälkeen.

Verkkosivujen hakukoneoptimoitu teksti ei koostu ainoastaan otsikkoon ja leipätekstiin upotetuista hakusanoista. Hakukonenäkyvyyteen ja saavutettavuuteen vaikuttavat monet pienet päätekstin ulkopuoliset lisäykset, kuten metakuvaus.

Metakuvaus

Metakuvaus on verkkosivustoa yksittäistä sivua tai esimerkiksi sivun artikkelia kuvaava muutaman lauseen kappale, jonka tarkoitus on hakukonenäkyvyyden lisäksi houkutella lukija varsinaisen tekstin pariin. Se näkyy hakutuloksissa otsikon alapuolella. Hyvä metateksti parantaa tekstin ja koko sivun orgaanista näkyvyyttä sekä edesauttaa kasvattamaan liidien määrää.

Ansaittu näkyvyys

Ansaittu näkyvyys on positiivista huomiota, joka ei ole itse tuotettua tai maksettua. Tällä tarkoitetaan median tekemiä uutisjuttuja, mutta myös esimerkiksi kuluttajien julkaisemia blogi- ja somemainintoja tai näkyvyyttä arviointisivustoilla. 

Organisaatio voi edesauttaa ansaitun näkyvyyden saavuttamista. Terävät haastattelut, innovatiiviset pitchit tai ajankohtainen ja aktiivinen somekeskustelu voi herättää median huomion toivotulla tavalla. Myös hyvistä mediasuhteista voi olla merkittävää hyötyä. Lue tarkemmin medianäkyvyydestä.

Yllä oleva listaus on vain raapaisu viestinnän työtehtävissä käytetyn termistön kirjoon. Toivottavasti siitä sai kuitenkin potkua viestinnän termistön omaksumiselle.

Saana Helmi

Saana Helmi

Viestintäharjoittelija
saana@korner.fi

Kymmenen vinkkiä: Näin kokoat organisaation sisältökalenterin

Sisältökalenteri on yrityksen tai yhteisön sisällöntuottajan työkalu, joka johdetaan organisaation markkinointistrategiasta. Sisältökalenteriin suunnitellaan etukäteen mitä, missä ja milloin julkaistaan. 

Kalenterin avulla varmistat sisällöntuotannon säännöllisyyden ja laadun sekä jaat sisällöntuotantovastuuta tiimiin kuuluvien kesken. Lisäksi sisältökalenteri auttaa hahmottamaan, millaisia visuaalisia tarpeita yrityksellä on lähitulevaisuudessa, ja vaaditaanko sisältöjen toteuttamiseen panosta myös muilta työntekijöiltä.

Alkuun ajatus sisältökalenterista voi tuntua raskaalta. Tarvitsenko tätä todella ja eikö sisällöntuotanto onnistu kätevästi muun työn lomassa? Kuvaanhan omat Instagram-stoorini ja luontokuvanikin silloin kun inspiraatio iskee ja elämässä tapahtuu jotain mielenkiintoista.

Viestintäkonsulttina erilaisia sisältöjä täytyy suunnitella oman organisaation lisäksi myös asiakkaille. Tällöin on varmaa, että postauksia ei voi jättää muistin varaan tai keksiä lennossa, vaan tarvitaan työkalu kokonaisuuden hallintaan. Tavoitteellinen, jatkuva, SEO-ystävällinen, visuaalinen ja sitouttava sisällöntuontanto vie aikaa ja ajatustyötä, eikä pelkkä reagoiva toiminta useinkaan täytä tavoitteita.

Jatka siis lukemista.

1. Valitse sopiva formaatti

Sisältökalenterin voi luoda monenlaiselle eri pohjalle. Tärkeintä on, että kalenteri on selkeä ja luettava sekä ilmentää sisältöjä fiksussa järjestyksessä. Hyviä vaihtoehtoja ovat erilaiset kalenteripohjat, projektinhallintatyökalut tai taulukot.

2. Hyödynnä vuosikelloajattelua ja teemoittele

Mitä organisaation kannalta tärkeitä tapahtumia vuoden varrelle osuu? Iske kiinteät tapahtumat kalenteriin valmiiksi. Näin joulutervehdyksen tekeminen ei unohdu tai äitienpäivä yllätä. Tämä ei tarkoita sitä, että yrityksen on väkisin tartuttava jokaiseen juhlapyhään – valitse mukaan vain relevantit tapahtumat, sido ne luontevaksi osaksi toimintaanne ja kerro viesti yrityksenne omalla äänellä.

Kun kalenteriin on sijoiteltu vuodenkierron kannalta tärkeimmät tapahtumat, voidaan siirtyä teemoittelun pariin. Luo erilaisia sisältöteemoja esimerkiksi postausten yleisöjä ja tavoitteita eritellen. Onko tämän sisällön tarkoitus sivistää, naurattaa, viestiä yrityskulttuuria, houkutella työnhakijoita vai ottaa kantaa?

Teemojen kautta sisällöntuottaja etenee sujuvammin ja suunnitelmallisemmin kohti itse postauksia, eli kuvia, videoita ja niihin sopivia tekstejä.

3. Taklaa huonot päivät ja kadonnut inspiraatio

Sisältökalenteri pelastaa sisällöntuottajan myös huonoina päivinä. Aina ideat eivät lennä spontaanisti ja kiireisenä päivänä sisältöjen ideoinnille ei ole aikaa. Näinä päivinä sisältökalenteri pelastaa ja voit napata kalenterista valmiin idean. Jos sisältöideoita ei ole varastossa, postaaminen jää kiireisinä päivinä helposti kokonaan tekemättä.

4. Reagoi ja muista ajankohtaisuus

Sisältökalenteria ei kannata eikä usein edes voi noudattaa orjallisesti. On tärkeää myös reagoida ajankohtaisiin ilmiöihin, ympärillä käytävään keskusteluun ja sisällyttää mukaan uudet, matkan varrella syntyvät ideat.

5. Aktivoi ja avaa keskustelu

Lähes poikkeuksetta erilaisilla postauksilla pyritään osallistamaan myös organisaation yleisöä. Jos sisältökalenterin haluaa viedä mahdollisimman pitkälle, voi mukaan lisätä oman kohdan aktivoinneille. Sisällytetäänkö tähän postaukseen esimerkiksi kysymys, kysely, äänestys, kilpailu tai haaste?

6. Ota ajastustyökalu apuun

Ajastustyökalut vievät ennakoinnin vielä askelta pidemmälle. Erilaisten maksuttomien tai maksullisten työkalujen avulla voit ajastaa ja automatisoida sekä blogipostaukset että somesisällöt. Esimerkiksi Facebookin tarjoamalla Creator Studiolla onnistuu Facebook- ja Instagram-postausten ajastus. Toinen kätevä palvelu Instagram-sisältöjen ajastukseen ja analysointiin on Later, josta on saatavilla sekä ilmainen versio että eri laajuisia maksullisia versioita.

7. Huomioi yleisösi aktiivisuus

Hyödynnä analytiikkaa ja katso, mihin aikaan vuorokaudesta yleisösi on aktiivisimmillaan. Näin voit optimoida sisältökalenteriin parhaiten toimivat postauspäivät ja kellonajat.

8. Pysy kärryillä budjetista

Jos suunnitelmissa on mainostaa sisältöjä, on sisältökalenteri myös oivallinen budjetoinnin työkalu. Lisää oma sarake mainostussummalle ja jaottele näin mainonnan kokonaisbudjetti järkevästi esimerkiksi puolen vuoden ajalle.

9. Kierrätä sisältöä

Kannattaa muistaa, että monet sisällöistä ovat ajattomia ja hyödynnettävissä myöhemminkin. Esimerkiksi blogikirjoitusta voi nostaa hyvin myöhemmin uudelleen, ei vain sen julkaisuhetkellä.

10. Panosta laatuun

Suunnittele sisältötykityksen sijaan rajattu määrä laadukasta sisältöä, joka sitouttaa käyttäjän. Jos postauksia tulee liian usein, saattaa se ärsyttää yrityksen seuraajia. Määrä ei siis korvaa laatua.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

 

Tarvitsetko apua sisällön suunnitteluun tai tuottamiseen?

Kuusi helppoa askelta podcastin tekemiseen

Podcastien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Moni yritys tekee nyt matalalla kynnyksellä omia podcast-sarjojaan, joissa pureudutaan yrityksen toimialaan ja luodaan brändimielikuvaa. Hyvä podcast-sarja ei kuitenkaan synny pelkästään hyvän idean ja aiheen ympärille. Nämä seuraavat kuusi askelta kannattaa huomioida oman puheohjelman perustamisessa.

1. Mikä on podcastisi tarkoitus?

Mieti ensin kaksi kertaa, miksi haluat tehdä podcastin. Ketä ja ennen kaikkea mitä tavoittelet podcastillasi?

Onko päällimmäinen tavoitteesi saada ihmiset kiinnostumaan tuotteestasi tai siihen liittyvästä toimialasta? Haluatko rakentaa itsestäsi oman alasi asiantuntijaa tai kohottaa yrityksesi brändiä? Vai haluatko yksinkertaisesti antaa äänen jollekin, joka sitä ei normaalisti saa: esimerkiksi visionääriselle, mutta julkisia puheita kammoksuvalle työntekijällesi?

Podcastien onnistumista mitataan helposti pelkkien kuuntelijamäärien perusteella. Mutta mieti, onko sinulle tärkeämpää massojen vai oikean kohderyhmän tavoittaminen? Kolmekymmentä kuuntelukertaa voi näyttää häpeälliseltä, mutta jos niistä viidestä tulee sinulle tärkeä asiakas tai yhteistyökumppani, on podcast todennäköisesti täyttänyt tarkoituksensa.

Muista myös, että podcastin ei tarvitse olla pelkkää markkinointia tai ulkoista viestintää. Podcast voi nimittäin olla erinomainen tapa myös sisäiseen viestintään. Ehkäpä työntekijät osaavat mukautua paremmin yritystäsi kohtaavaan suureen muutokseen, jos he saavat kuunnella ensin itsekseen rauhassa toimitusjohtajalle tehdyn haastattelun, jossa toimitusjohtaja vastaa alaistensa esittämiin kysymyksiin?

2. Hyödynnä podcastin erityispiirteitä

Mieti myös ensin aina, onko podcast paras mahdollinen media tarkoitukseesi? Kaipaako asiasi sittenkin myös selkeyttäviä kuvia tai grafiikoita? Ja ennen kaikkea, ovatko ihmiset valmiita uhraamaan elämästään 45 minuuttia saadakseen kuulla asian, jonka he voisivat lukea blogista kymmenessä minuutissa?

Podcasteja kulutetaan monia muita mediakanavia huomattavasti sitoutuneemmin. Samalla kun kuluttajien keskittymiskyky somevideoihin lasketaan minuuttien sijaan sekunneissa, on yhä useampi suomalainen valmis uhraamaan viikoittaisesta huomiostaan jopa tunteja suosikkipodcastiensa kuuntelemiseen. Tämä johtuu pitkälti siitä, että podcast ei vaadi katsekontaktia. Sitä on mahdollista ja vieläpä helppoa kuluttaa jonkin muun toiminnan, kuten siivoamisen tai liikkumisen ohessa.

Mutta käytettävien – ja ennen kaikkea käyttämättömien – aistien lisäksi suosittujen podcastien suuri sitoutumiskerroin selittyy sillä, että niiden sisältö todella kiinnostaa ihmisiä. Jos sisältö ei kiinnosta, vaihtuu podcast helposti toiseen. Mieti siis vielä kerran tarkasti, kiinnostaako podcastisi varmasti myös muitakin kuin sinua. 

3. Käsikirjoitus on kaikki kaikessa

Kun podcastin tarkoitus on perusteltu, on aika ruveta miettimään sen tarkempaa sisältöä. Loppujen lopuksi on aivan se ja sama kuinka loistavat vieraat, äänimaailmat tai studiot sinulla on: jos podcastin sisältö on paskaa, ei sitä kukaan enää toista kertaa kuuntele.

Siksi tie hyvään sisältöön käy aina hyvän käsikirjoituksen kautta: mitä tarkempi, yksityiskohtaisempi sekä loppuun asti mietitympi käsikirjoitus, sitä parempi on myös lopputulos.

Kokemattomampi puheohjelman tekijä saattaa tosin harhaisesti kuvitella, että podcast on parhaimmillaan silloin, kun puiseva käsikirjoitus lentää roskakoriin ja ihmiset juttelevat luonnollisesti – aivan kuten vaikkapa radion aamuohjelmissa. Jokaisen leppoisan läpändeeroksen heittelyn taustalla on kuitenkin 99 prosenttisesti käsikirjoitus, joka asettelee raamit keskustelulle ja sen nokkelille punch lineille.

Hyvä podcastaaja osaa tietenkin soveltaa ja reagoida. Mutta juuri huolellinen käsikirjoitus ja puheenaiheeseen perehtyminen luovat keskustelulle pohjan, josta on helppo poiketa ja vielä helpompaa palata.

Eikä käsikirjoitusta pidä niin orjallisesti tehdä, että puhe muuttuu paperista lukemiseksi. Mutta etenkin aloittelevan podcastaajan kohdalla käsikirjoittamiseen soveltuu vanha sekakäyttäjän sananlasku: mieluummin överit kuin vajarit.

4. Mieti enempi missä kuin millä nauhoitat

Podcastin nauhoituskalustoon voi laittaa kiinni paljon rahaa, mutta suurikaan sijoitus ei takaa vielä kelvollista ääntä. Nyrkkisääntönä onkin miettiä mikrofonien tai äänikorttien sijaan paikkaa, jossa podcast nauhoitetaan.

Jo alle satasen pallomikrofonilla saa varsin hyvälaatuista audiota, mikäli äänityspaikassa ei kuulu ärsyttäviä, mutta usein myös nauhoitettaessa helposti unohtuvia häiriöääniä, kuten ilmanvaihto. Hiljaisuuden ohella huomiota kannattaa kiinnittää nauhoitustilan kokoon ja pintamateriaaleihin, jotta puhe kaikuisi mahdollisimman vähän. Mitään Finnvox-tason studiota ei silti tarvitse vuokrata tai rakentaa: usein nauhoitustilan akustiikassa saa ihmeitä aikaan jo parilla oikein sijoitetulla sohvatyynyllä.

Jos podcastin keskustelu käydään etänä esimerkiksi Skypen välityksellä, nousee nauhoituksen vaikeuskerroin heti useamman pykälän. Sillä tuolloin nauhoituskalusto ja -olosuhteet täytyy rakentaa useampaan paikkaan, minkä lisäksi haasteita syntyy paitsi tasaisen äänenlaadun, myös yhteyksien ja viiveen kanssa. Lisäksi etänä käydystä keskustelusta katoaa helposti se tietty vaivattomuus, joka on huomattavasti helpompaa saada aikaan kasvotusten juteltaessa.

Vaan eihän se aina sen nauhoituksen kanssa ole niin justiinsa. Sillä voihan niitä äänenlaadullisia ja käsikirjoituksellisia seikkoja katsoa sitten tarkemmin vielä siellä editissä. Paitsi että…

5. Editoitaessa ei tehdä enää ihmeitä

Podcastia editoitaessa voi tehdä paljon, muttei ihmeitä. Laajasta materiaalista on helppo tiivistää löysät pois, mutta jos haastateltavan avauspuheenvuoron aikana unohtui painaa recciä, on tilanne jo mutkikkaampi. Ja keskinkertaisesta äänenlaadusta on helpompi tehdä hyvää, kuin karmeasta välttävää.

Osaavissa käsissä ja hyvillä ohjelmilla editissä saa kuitenkin yllättävän paljon aikaan. Tekoäly osaa vähentää automaattisesti taustahälyä, kokemattomampikin editoija pystyy turvautumaan valmiiksi tehtyihin presetteihin ja pienellä kompressoinnilla typerältä kuulostava oma puhe muuttuu jo lähes Avaran luonnon kertojaääneksi.

Hyvällä editillä ja harkitulla äänimaisemalla on helppoa rakentaa podcastille laadukas vaikutelma, mikä on tärkeää etenkin mielikuvamarkkinoinnissa. Mutta silti samalla moni supersuosittukin podcast kuulostaa vähänkään hifistin vikaa omaavan korvaan aivan kauhealta. Tässäkin tapauksessa palataan askeleisiin 1 ja 2: jos sisältö on kunnossa, riittää että äänenlaatu on siedettävää.

6. Valitse oikea julkaisualusta

Kun podcast on valmis, tulee se vielä julkaista. Netistä löytyy monia ilmaisia tai puoli-ilmaisia alustoja, joihin voit ladata podcastisi. Näiden alustojen RSS-syötteitä hyödyntämällä pystyt kohtalaisen helposti lataamaan podcastisi myös esim. Spotifyhin tai iTunesiin, kunhan podcastisi täyttää tietyt kriteerit esimerkiksi jaksojen lukumäärän suhteen.

RadioPlay ja muut kaupalliset toimijat tarjoavat julkaisuun myös omia alustoja sekä etenkin niiden mahdollistamaa maksettua näkyvyyttä. Kannattaa kuitenkin harkita, tarjoavatko kyseiset alustat lopulta yhtä paljon mahdollisuutta yleisön löytämiseen kuin vaikkapa ilmainen ja laajasti käytetty Spotify?

Musiikin tavoin uusien ja pienten podcastien on kuitenkin todella haastavaa päästä Spotifyn top-listoille tai Discovery-osioon. Siksi pelkän julkaisun lisäksi tuleekin miettiä tarkoin, miten saat tavoittelemasi kohderyhmän löytämään podcastisi. Tämä korostuu entisestään, jos päätät tarjota podcastisi esimerkiksi vain yrityksesi verkkosivujen kautta.

———

Siinäpä se. Helppoa, eikö?

Lue myös Jussin toinen blogikirjoitus Älä-tee-se-itse: yrityspodcast.

Korner tarjoaa yrityspodcasteihin liittyvää konsultointia ja sisällöntuotantoa.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

Kirjoittaja on entinen radiojuontaja, joka nykyään konseptoi ja tuottaa useita Kornerin asiakkaiden podcasteja.

Älä-tee-se-itse: yrityspodcast

“Jos kymmenen vuotta sitten ihminen luuli olevansa viihdyttävä, ryhtyi hän stand up -koomikoksi. Jos tänä päivänä kaksi ihmistä luulevat olevansa viihdyttäviä, ryhtyvät he tekemään podcastia.”

Osapuilleen edellä mainittuun kommenttiin törmäsin pari vuotta sitten internetin ihmeellisessä maailmassa. Ja vaikka minä tai Google emme enää kuollaksemmekaan muista, kuka noin kommentoi ja missä, jäi itse vitsi mieleen. Se kuvasi nimittäin oivaltavasti käynnissä ollutta podcast-trendiä, jossa jokaisella joka oli jotain, piti olla oma podcast. Ja yleensä konseptina oli kahden kaveruksen kepeä, strukturoimaton jutustelu lähes aiheesta kuin aiheesta.

Vaikka vitsi edelleenkin naurattaa, on moni pari vuotta sitten syntyneistä jutusteluista nykyään Suomen suosituimpia podcasteja. Näiden nonsense-podcastien jokainen jakso kerää noin 20 000 – 50 000 toistoa, mikä voittaa jo monien valtakunnallistenkin radiokanavien prime timen ulkopuolisten ohjelmien kuuntelukerrat.

Podcastien kirjo kasvaa

Viimeisen parin vuoden aikana suomalaisten podcastien kirjo on kuitenkin kasvanut myös aihepiirien osalta. Jos ennen podcastin reseptiin kuului kaksi bloggaria, yksi pallomikrofoni ja miljoona rönsyilevää puheenaihetta – tuntuu nykyinen podcast-trendi painottuvan enempi yhteen intohimoiseen harrastajaan, joka puhuu paatoksella ja kymmeniä tunteja jostain mahdollisimman nichestä aiheesta.

Esimerkiksi yksi tämän kevään ilmiö on ollut Wind of Change -podcast-sarja. Siinä pohditaan reilun 350 minuutin verran sitä, onko podcastin kanssa samanniminen the Scorpionsin kappale alunperin sittenkin CIA:n kirjoittama kylmän sodan propaganda-ase?

Vielä kohtalaisen tuore ilmiö suomalaisella podcast-kentällä on myös yritysten sekä muiden kaupallisten, ei radio-alan toimijoiden mukaantulo puheohjelmamarkkinoille. Osittain se on tapahtunut erilaisten podcast-yhteistöiden tai – tätä nykyä jo varsin katoavaa kansanperinnettä olevan vanhan kunnon – rehellisen mainostamisen kautta. Mutta kun huomioi podcastien suosion ja usein yllättävänkin hyvin segmentoitavan kuuntelijakunnan, on podcast-mainonta vielä yllättävänkin maltillista.

Kenties yksi selittävä tekijä podcast-mainonnan vähäisyydelle on kaupallisten toimijoiden rajusti kasvanut halu tarttua itse mikkiin: eli siis laittaa pystyyn kokonaan oma podcast.

Yritykselle oma podcast?

Tietyissä yhteyksissä yrityksen tai organisaation oma podcast on varsin luonnollinen konsepti puhuttelemaan kohderyhmää: osake- ja rahastovälittäjälle on luonnollista tehdä podcast sijoittamisesta, tietoturvapalveluita tarjoavan yrityksen on luonnollista tehdä podcast hakkeroinnista.

Usein toimialasta ei kuitenkaan saa luontaista – tai ainakaan asiakkaita kiinnostavaa – puheenaihetta podcastin pitämiseksi. Serlan Vessapaperitalk tai Kiinteistöviemäröinticast by Uponor olisivat tuskin suuria hittejä, vaikka jokainen meistä päivittäin saniteettitiloissa käykin. Siksi esimerkiksi Bauer Media sanoo suoraan, että: Mainostaja, älä tee podcastia.”

Tosin 17 radiokanavaa sekä omaa RadioPlay -podcastalustaa pyörittävän Bauer Median kainalosta saattaa löytyä ketun häntä, kun se neuvoo muita yrityksiä mieluummin ostamaan heiltä mainostilaa kuin kilpailemaan heitä vastaan sisällöntuottajana. Mutta suin päin podcast-viidakkoon ei ole syytä syöksyä. Joten jos haluat edelleen aloittaa oman podcastin, niin lue seuraavaksi kuusi helppoa askelta podcastin tekemiseen.

Jussi Kotila

Jussi Kotila

Viestintäkonsultti
jussi@korner.fi
044 090 1408

Vuokrattua tilaa mediasta – Mikä on natiiviartikkeli ja milloin sitä kannattaa käyttää?

Natiiviartikkeli on normaalia mediajuttua muistuttava teksti, jolle on ostettu tai ”vuokrattu” paikka sopivasta mediasta. Vaikka natiivisisällöillä on kaupallinen päämäärä, on välttämätöntä että tekstissä on mediaa kiinnostava kulma, joka palvelee lukijoita. 

Natiiviartikkelin sisältö ja kulmat ovat pitkälti ostajan valikoitavissa, jolloin oma viesti on mahdollista kertoa ulos päin haluamallaan tavalla. On silti tärkeää muistaa, että natiiviartikkeli ei ole sama kuin mainos, jollaisena se kääntyy itseään vastaan ja saattaa ärsyttää lukijaa. Natiiviartikkeli markkinointikeinona herättää epäluuloja, jos pelkona on, että maksettu sisältö on vaikea erottaa puhtaasti journalistisesta sisällöstä.

Julkaiseva media merkitsee ja erottaa artikkelin muusta sisällöstä selkeästi esimerkiksi kaupallinen yhteistyö -merkinnällä sekä yrityksen logolla ja erottuvalla värimaailmalla. Kun maksettu sisältö merkitään selkeästi, ei lukija koe itseään huijatuksi ja toisaalta artikkelin herättämä positiivinen vaikutus osataan yhdistää oikeaan kohteeseen.

Natiiviartikkelin on muun mediasisällön tapaan ansaittava lukijoiden kiinnostus, sillä vaikkapa suositun aikakauslehden verkkosivuilla se kilpailee huomiosta kaikkien muiden artikkeleiden kanssa. Artikkelia kirjoittaessa kannattaa siis pitää huolta siitä, että teksti informoi, viihdyttää tai tarttuu ajankohtaisuuteen.

Millaisia natiiviartikkelit voivat olla ja miten oikea media valitaan?

Natiiviartikkeleissa voi jakaa vinkkejä, opastaa lukijaa tuotteen tai palvelun käytössä, tarjota apua yleisiin ongelmiin, kertoa haluttu viesti henkilötarinan kautta, blogata tai liittää oma viesti osaksi ajankohtaista ilmiötä.

Kun puhutaan tuotteesta tai palvelusta, jolla on laaja kohderyhmä tai tavoitteena on ennen kaikkea tietoisuuden kasvattaminen, on kannattavaa valita alustaksi tunnettu yleismedia. Jos taas aihe on paikallinen, voi tutkia alueellisten medioiden mahdollisuuksia.

Jos organisaation toimiala ja artikkelin aihe ovat hyvin spesifejä, voi olla hyödyllistä sijoittaa se kyseisen alan mediaan, jolloin se tavoittaa ja palvelee aiheesta kiinnostuneita lukijoita ja sisällössä on mahdollista sukeltaa syvälle. Organisaation asiantuntijuutta, palveluita ja henkilöitä voi tuoda esiin esimerkiksi talous- tai bisnesmedian sivuilla julkaistavassa kumppaniblogissa, jossa näkökulma kerrotaan yksittäisen henkilön suulla.

Miksi natiiviartikkeli kannattaa?

Sen lisäksi että natiiviartikkelin kautta voi kohdentaa yleisölle yrityksen itse määrittelemää viestiä mediaympäristössä, pääsevät ne parhaimmillaan hyvin suuriin lukijamääriin ja ovat keino tuoda esiin yrityksen asiantuntijuutta aiheen ympäriltä.

Natiivisisällöt auttavat myös yrityksen löydettävyydessä. Kun natiiviartikkeli käsittelee ajankohtaista ja kiinnostavaa aihetta, lukijat löytävät sen hakukoneiden kautta, eivät pelkästään lukiessaan kyseistä mediaa.

Natiivit ovat apuna myös hakukoneoptimoinnissa. Natiivisisältöihin upotetaan usein linkkejä yrityksen sivuille. Kun markkinoiva yritys jättää näin jälkiä omasta sivustostaan toisille luetuille ja luotettaville sivustoille, se kasvattaa sekä liikennettä omille sivuille että sivujen löydettävyyttä hauissa.

Jos haluaisit kokeilla natiivisisältöjen tehoa, voimme hioa kanssasi oikeat kulmat, kirjoittaa tekstit ja valita sopivat foorumit. Lue lisää sisällöntuotannon paveluistamme.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Viestintäkonsultti
veera@korner.fi
044 342 1629

Miten 280 merkkiin mahtuu bisnestä? – Näin viestit terävästi Twitterissä

Twitter jakaa mielipiteitä. Toisille se on valaiseva kohtauspaikka, jossa näkökohtia ajankohtaiseen keskusteluun on kuin kulmia Ronn Mossin leuassa. Toisille se taas on propaganda-alusta, jossa älyllinen keskustelu peittyy kilpahuudon alle. Erilaisista mielipiteistä huolimatta väitän, että organisaatiosi paikka on Twitterissä, ja Twitterillä on paikka organisaatiosi viestinnässä.

Twitterissä on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti noin 330 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Vaikka määrä jääkin Facebookin tai Instagramin vastaavista kilometritolkulla, on Twitter silti kokoaan paljon suurempi ja merkityksellisempi sosiaalisen median alusta sen erityisluonteen takia.

Twitter on asiantuntijoiden viestintäkanava, jonne mahtuu myös paljon aikaansa seuraavia kuluttajia. Organisaation, jolla on vähääkään sanottavana liittyen oman bisneksen ympärillä käytävään keskusteluun, on hyvä osata hyödyntää Twitterin suomat mahdollisuudet.

Mitä sitten ottaa huomioon, kun haluat lisätä organisaatiosi tunnettuutta, sekä tavoittaa ja sitouttaa sidosryhmiäsi tehokkaasti Twitterin avulla?

Kehitä oma ääni

Kuten kaikessa viestinnässä ja markkinoinnissa, oman äänen löytäminen Twitterissä on tärkeää. Helppo ratkaisu olisi käskeä olemaan oma itsensä, mutta koska firmallesi ei PRH:lle perustamispapereita lähetettäessä ääntä synny, on sellainen kehitettävä. Twitterissä äänen tulee olla asiantunteva perussävyltään, mutta bisneksestä ja organisaatiosta riippuen myös korkeita ääniä kaivataan, jotta voidaan erottua massasta.

Esimerkiksi päivänpolttavista urheiluaiheista puhuttaessa asiantuntijuuden lisäksi oikeanlaisella huumorilla voi olla merkitystä viestiin reagoinnissa. Paljon keskustelua herättäneestä aiheesta uuden humoristisen kulman löytäminen voi nostaa viestisi huomioarvoa enemmän kuin jo tiedetyn monotoninen toistaminen.

Mutta kuten kaikialla sosiaalisessa mediassa, myös Twitterissä huumorissa piilee aina myös vaaransa. Tärkeää onkin tuntea yleisö ja tunnistaa tilanteeseen sopiva äänensävy – aivan kuin kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Tunnista tilanteet ja reagoi nopeasti

Twitterin nopea rytmi ja keskusteluiden monipuolisuus tekevät alustan oivaksi mahdollisuusviestinnän kanavaksi. Tämä pätee kuitenkin ainoastaan, jos organisaatio on määrittänyt itsellensä raamit, joiden sisällä toimia.

Loistava esimerkki mahdollisuuden hyödyntämisestä löytyy tämän vuoden jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuista. Kanadalaispelaajan maila katkesi ratkaisupaikassa Suomea vastaan turnauksen neljännesfinaalissa, ja Suomi vei ottelun ja lopulta koko turnauksen voiton. 

Mitä teki suomalainen mailanvalmistaja ottelun jälkeen? Lähetti mailan kanadalaispelaajalla saatekirjeen kera, ja lisäsi tästä kuvan Twitteriin. Tuloksena yli 800 jakoa, yli 3 000 tykkäystä ja useita mainintoja suurissa perinteisissä medioissa.

Organisaation näkökulmasta on siis ensiarvoisen tärkeää, että sillä on kirkkaasti mielessä strategisesti merkittävät puheenaiheet ja keskustelut, joihin se on valmis ottamaan osaa, ja joissa on riittävästi relevanssia organisaation bisnekselle. Näin voidaan saavuttaa tunnettuutta, mutta samalla ehkäistään lillukanvarsiin takertumista, jota Twitterissä näkee valitettavan paljon. Tästä seurauksena on ainoastaan myötähäpeää ja mainetappiota.

Ole kärsivällinen

Edellä on mainittu muutamia seikkoja, joilla organisaatio voi kasvattaa tunnettuutta, sekä tavoittaa ja sitouttaa sidosryhmiä (lue: kääriä tuohta).

Kaikkea edellä mainittua tärkeämpi ja yksinkertaisempi asia on kuitenkin mainitsematta: pitkäjänteisyys. Vaikka Twitterin hektisessä rytmissä saattaa joskus saavuttaa pikavoittoja, ovat ne pääsääntöisesti harvassa. Pitkäjänteisyydellä ja toistoilla luodaan pohja on menestykselle.

Sinun kannattaakin miettiä, ovatko organisaatiosi resurssit riittävät ydinviestien selkeyttämiseen, oman äänen kirkastamiseen, keskustelun aktiiviseen monitorointiin ja siihen osaa ottamiseen, mainitsematta vakuuttavuuteen vaikuttavia käytännön tekijöiden opettelua? Vai olisiko kenties tehokkaampaa hankkia tähän kaikkeen avuksi kumppani, jolta löytyy näkemystä ja kokemusta tämänkaltaisen viestinnän tuloksellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta? 

Tavataan kulmalla.

Saku Uotila

Saku Uotila

Viestintäkonsultti
saku@korner.fi
040 064 4928