Case Primehotels: Hotel Mestarille vauhtia lanseeraukseen somestrategialla ja sisältömarkkinoinnilla

Lähtötilanne

Suomalainen hotellioperaattori Primehotels avaa helmikuussa 2022 uuden lifestyle-hotellin Helsingin keskustaan vanhaan Rakennusmestareiden taloon. Uuden hotellin konseptissa Primehotels halusi kunnioittaa talon alkuperäistä tarkoitusta, joten hotelli sai nimekseen Hotel Mestari.

Mestariuteen nojaavalla rouhean modernilla hotellikonseptilla halutaan erottua joukosta ja herättää huomiota jopa kansainvälisellä tasolla. Samaan aikaan Hotel Mestari avaa eri näkökulmista sitä, miten mestarius rakentuu ja mitä kaikkea se voi tarkoittaa. Tavoitteenamme on lisätä Hotel Mestarin tunnettuutta ja rakentaa hotellin brändimielikuvaa, sitouttaa potentiaalista asiakaskuntaa hotellibrändiin jo ennen avaamista sekä tukea myyntiä ja onnistuneita rekrytointeja. 

Hotel Mestarin somekuva | Anni Korhonen

Ratkaisu

Laadimme Hotel Mestarille sosiaalisen median strategian ja eri kanavat kattavan sisältösuunnitelman, jotta tavoitamme kohderyhmät ja herätämme heissä kiinnostuksen seurata hotellin matkaa jo ennen sen avaamista. Loimme Hotel Mestarille somekanavat sekä suunnittelimme yhtenäisen someilmeen, josta välittyy hotellin henki, arvomaailma ja vaikuttava visuaalisuus.

Sisältömarkkinoinnin ytimessä on ideoimamme pääsisältötyyppi Mestaritarina. Mestaritarinoiden tavoitteena on maalata hotellin konseptin mukaista maailmaa sekä houkutella ja sitouttaa saman arvopohjan omaavia asiakkaita. Erilaisiin oman alansa mestareihin aina valaistussuunnittelijasta sirkustaiteilijaan on pureuduttu sekä hotellin verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa teksti,- kuva- ja videosisällöin. 

Mestaritarinoita on hyödynnetty lisäksi osana Hotel Mestarin rekrytointimarkkinointia kesällä ja syksyllä 2021.

Mestarien kortteli | Line Wester

Tulokset

Mestarin somekanavat ovat kasvaneet tasaisesti jo ennen hotellin avaamista. Esimerkiksi marraskuussa 2021 julkaisut tavoittivat Instagramissa yli 15 600 uniikkia käyttäjää ja Facebookissa lähes 25 000 uniikkia käyttäjää. Kiinnostavat sisällöt ovat myös sitouttaneet aktiivisesti hotellin kohderyhmää. Marraskuussa sisältöjen vuorovaikutus kasvoi Instagramissa yli 270 prosenttia lokakuuhun verrattuna ja seuraajamäärä nousi yli 500:lla.

Mestaritarinat ovatkin keränneet kehuja niin somekanavissa kuin verkkosivuilla. Tarinat ovat sivuston suosituimpia sisältöjä, sillä kävijöistä jopa 53 prosenttia on pysähtynyt lukemaan haastatteluja oman alansa mestareista. Sisällöt ovat onnistuneet tukemaan kiitettävästi myös Hotel Mestarin rekrytointeja, sillä kaikkiin haettuihin positioihin on löydetty erinomaisten kandidaattien joukosta omien alojensa mestareita.

Lanseerausvaiheessa Mestarin markkinointiin on suunnitelmissa muun muassa tuoda uusia sisältötyyppejä, panostaa entisestään somemainontaan ja hyödyntää vaikuttajamarkkinointia kohderyhmien tavoittamiseksi.

Mestaritarinan kuvitus | Anni Korhonen

”Korner on rohkeasti hypännyt Mestarin saloihin ja tuonut tuoreita innovatiivisia ideoita hotellimme lanseerausviestintään. Saumaton yhteistyö, ketterä toiminta ja oikeasti rohkeat lähestymiskulmat ovat luoneet pohjan luottamukselle ja toimivalle kumppanuudelle, josta on hyvä ponnistaa yhdessä myös tuleviin hotelliprojekteihin."

Elina Kontola, Director of Marketing and Communications, Primehotels

Kasvata näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, äläkä unohda mitata tuloksia

Sosiaalisen median suosion alkuvaiheessa kuvien loppuun lisättiin lista hashtageja, joista yksi oli usein #likeforlike. Hashtag kiteyttää somen luonteen, jossa toisinaan vieläkin keskitytään suureen tykkäysten virtaan – usein kuitenkin turhaan. Organisaatioille tavoiteltavampaa on luoda vuorovaikutusta kohderyhmän kanssa, herättää keskustelua ja sitä kautta kasvattaa tunnettuutta. Näiden saavuttamiseksi sosiaalinen media tarvitsee selkeät tavoitteet ja oikeat mittarit.

Sosiaalinen media on muuttunut tykkäysten havittelusta vuorovaikutteisempaan muotoon. Eikä muutoksen tahti ole laantumassa. Käyttäjät kommentoivat julkaisuihin herkemmin ja kierrättävät muiden sisältöjä omissa kanavissaan. 

Olet varmasti huomannut, että Instagram storyssa nostetaan yhä enemmän muiden julkaisuja erilaisista keskustelun aloituksista, kannanotoista ja hauskoista reelseistä. Seuraajilta kysytään mielipiteitä kysymysboksien avulla ja kehotetaan reagoimaan julkaisuihin. Sosiaalinen media kannustaa yhä vahvemmin vuorovaikutukseen, mutta miten se vaikuttaa somen tavoitteisiin ja mittareihin?

Pohdi sosiaalisen median tavoitteitasi kriittisesti

Sosiaalisen median kehityksen ja käyttäjien tarpeiden vauhdissa pysyminen edellyttää oman sometekemisen kriittistä tarkkailua ja kehittämistä. Nyt viimeistään on paikallaan pohtia, mitä organisaatiosi haluaa saavuttaa sosiaalisen median avulla vuonna 2022. Onko tavoitteenanne kasvattaa palvelun, tuotteen tai brändin tunnettuutta, laajentaa kohderyhmää tai tehostaa myyntiä? 

Sosiaalisen median päätavoite on helpommin hahmotettavissa, jos sen pilkkoo pienemmiksi osiksi. Määritä sometekemiselle siis myös muutama lyhyen ja pitkän aikavälin tavoite, jotka ovat selkeitä ja realistisia suhteessa päätavoitteeseen. Hahmottele tavoitteita konkreettisin luvuin, jotka haluat saavuttaa.

Kun olet kerännyt dataa tarkoituksenmukaisilla mittareilla pitkäjänteisesti, voit vertailla lukuja keskenään. Vertailu tekee saavutetut muutokset ja kehityksen näkyväksi. 

Miten mitata sosiaalista mediaa? – Huomioi myös vaikuttavuus

Pitkäjänteisellä somen mittaamisella ja tulosten analysoinnilla saat selville, mitkä sisällöt toimivat ja mitkä eivät. Keskity etenkin siihen, miten seuraajasi sitoutuvat julkaisuihin, ja millaisia tunteita sisältösi herättävät. Mittaaminen kannattaa aina, koska vasta silloin oman toiminnan kehittäminen perustuu dataan.

Kuten aikaisemmin todettua, puhutteleviin julkaisuihin sitoudutaan entistä herkemmin. Julkaisujen sitoutumisen laadusta kertoo vaikuttavuus (influence). Vaikuttavuuden analysointi tarjoaakin arvokasta tietoa, miten kiinnostavana viestisi koetaan, ja mihin suuntaan kohderyhmä tai sen ulkopuoliset sitä vievät. Tarkastele siis, kuka puhuu yrityksestäsi ja mihin sävyyn. Millainen vaikutus heillä on organisaatiosi toimintaan? 

Vaikuttavuuden tarkasteluun ei ole yhtä oikeaa mittaria. Vaikutusta voi mitata esimerkiksi tutkimalla tulleiden tägäysten ja kommenttien laatua. 

On myös hyvä muistaa, että somessa oman viestin alkuperäinen merkitys on herkkä muuttumaan. Julkaisusi voi levitä laajasti oman kohderyhmäsi ulkopuolelle, jolloin myös sitoutumisen laadun tarkastelu nousee merkittävään rooliin. Jos viestisi on lähtenyt väärään suuntaan, voit tarvittaessa oikaista muuttuneet merkitykset.

Vaikuttavuuden lisäksi sosiaalisessa mediassa kannattaa huomioida myös seuraavat perinteisemmät mittarit.

Sitoutuneisuus / sitoutumisaste (engagement / engagement rate)

Useimmat somekanavat perustuvat erilaisiin reagointeihin, joita ovat sisällön jakaminen, kommentointi, linkin klikkaukset ja tykkäykset. Sitoutuneisuus (engagement) kertoo, kuinka käyttäjät reagoivat sisältöihin. Sitoutuneisuus ei kuitenkaan erottele reagoinnin laatua.

Sitoutumisasteella (engagement rate) arvioidaan sosiaalisen median sisällön keskimääräinen vuorovaikutus suhteessa seuraajiin, tavoittavuuteen tai muuhun profiilin tavoitteille merkittävään yleisöön. Ennen sitoutumisasteen mittaamista varmista, mikä yleisö on tavoitteidesi kannalta tärkein ja laske sitoutumisaste sen mukaan. Sitoutuneisuusasteen kaava suhteessa seuraajiin menee näin:

Julkaisun vuorovaikutusten kokonaismäärä / kokonaisseuraajamäärä X 100 %

Sitoutumisaste kannattaa laskea ensin erikseen jokaiselle julkaisuille, jolloin näet yksittäisten julkaisujen eroavaisuudet. Keskiarvon saa laskemalla julkaisujen sitoutumisasteet yhteen ja jakamalla ne julkaisujen kokonaismäärällä. 

Tavoittavuus / näyttökerrat (reach / impressions)

Tavoittavuus kertoo, kuinka monta yksittäistä käyttäjää julkaisu tai profiili on tavoittanut, eli toisin sanoen luku kertoo yleisön todellisen koon. Näyttökerta taas kertoo, kuinka monta kertaa julkaisua on katsottu yhteensä. Luku on siis suurempi kuin tavoittavuus, koska näyttökertaan lasketaan mukaan jokainen yksittäinen näyttö.

Tavoittavuuden ja näyttökerran rinnalla kannattaa myös pitää kirjaa seuraajamääristä eri somekanavissa. Seuraajat vaikuttavat positiivisesti tavoittavuuteen ja näyttökertoihin. Seuraajamäärä antaa myös hyvin osviittaa sisällöistä kiinnostuneesta kohderyhmästä.

Orgaanisen somen analysointi kannattaa aloittaa tavoitteiden määrittelyllä. Kun tavoitteet ovat kirkkaat, voit valita tarkoitukseen sopivat mittarit. Lue lisää 
sosiaalisesta mediasta.

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Nuorempi viestintäkonsultti
sonja@korner.fi

“Hei nuoriso! Ime mukaan svengiin.” – Näiden vinkkien avulla tavoitat nuoret sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median käyttäjille on kehittynyt heikko keskittymiskyky, kun uusia sisältöjä on jatkuvasti tarjolla. Erityisesti nuoremmat sukupolvet kohtaavat päivänsä aikana suuria sisältömääriä eri kanavissa. YouTuben puolella mainokset ohitetaan herkästi ja TikTokissa tai Instagramissa skrollataan sekunnissa mainostettujen sisältöjen tai yritystilien ohi.  Someviidakon siimeksestä nuorten tavoittaminen voi olla haastavaa. Sisällöntuottajien tuleekin pysyä entistä enemmän perillä muuttuvista median käyttötavoista.

Sosiaalisessa mediassa eletään kohdentamisen kulta-aikaa. Kohdentaminen edellyttää kohderyhmien tarkkaa määrittelyä. Jos kohderyhmäsi koostuu nuorista, kannattaa pysähtyä miettimään, millaisella sisällöllä heidän huomionsa saadaan kiinnitettyä. Nuorten tavoittaminen kannattaa, sillä vakuuttamalla heidät nyt, voi rakentaa pitkäkestoisia kuluttajasuhteita moneksi vuodeksi eteenpäin. Esimerkiksi juuri 1996 ja 2015 välillä syntynyt Z-sukupolvi on vakuuttamisen arvoinen kohderyhmä, sillä he ovat tiedonjanoisia ja avoimia uudistuksille.

Herää kuitenkin kysymys, miten nuoret vakuutetaan ja tavoitetaan. Tämän jutun lopussa kerron neljä vinkkiä sisällöntuotannon avuksi.

Uusia trendejä syntyy kuin sieniä sateella 

Kuten varmaan jokainen Z-sukupolven edustaja, latasin vuonna 2019 TikTok-sovelluksen puhelimeeni. Sen verran vanhaa verta minussa sentään on, että kuulin sovelluksen olemassaolosta Yleltä. Alkoi iänikuinen skrollaus, jota kiihdytti entisestään maailmanlaajuinen pandemia ja yhtäkkinen kotona pysyttely. TikTok on lyhyiden videoiden jakamiseen tarkoitettu sovellus, jonka algoritmi oppii tuntemaan käyttäjänsä päivässä ja osaa tuoda esiin juuri oikeat ja koukuttavat videot.

TikTok on hyvä esimerkki sosiaalisesta mediasta, joka koukuttaa käyttäjän ja tarjoaa viikottain uusia sometrendejä, joihin tarttua. TikTokin trendit ammentavat yleisesti sosiaalisen median trendejä, joilla nuoriin vaikutetaan. Muita suosittuja ja nopeatempoisia somekanavia ovat esimerkiksi Snapchat ja Instagram, jossa on erilliset Story- ja Reels-osiot. Kussakin kanavassa on erilaisia sisällöntuotannon trendejä, jotka muotoutuvat omaan muotoonsa toisten kanavien suosituista trendeistä. Trendien perässä voi olla vaikea pysyä, koska ne muuttuvat hyvinkin nopeasti.

Nopeatempoisista ja nuoret tavoittavista sosiaalisen median kanavista hyötyvät myös yritykset. Esimerkiksi juuri TikTokkiin alkoi nopeasti tulvia eri yrityksien mainoksia ja sisältöjä. Yrityksien milleniaalit somemanagerit tanssivat ja näyttelivät kilpaa, yrittäen seuraavaa viraalia trendiä, joka kuin taikaiskusta kiihdyttäisi heidän mainostamiensa tuotteiden menekkiä. TikTokin nuoremmat käyttäjät naurahtivat ja skrollasivat eteenpäin. 

Sukupolvierot jakavat somekansaa 

Kömpelöjä esimerkkejä nuorille suunnatusta mainonnasta ja sisällöistä löytyy lukuisia, eikä sukupolvien väliset erot ole uusi ilmiö. Sosiaalisen median myötä tämä sukupolvien välinen railo on kuitenkin syventynyt entisestään. Milleniaalit nauravat baby boomereiden huonoille somen käsittelytaidoille ja gen-z:n edustajat taas nauravat milleniaalien tiukoille farkuille, sivujakauksille ja geneerisille sisällöille. 

Sukupolvierot vaikuttavat sosiaalisen median käyttötapoihin. Sisällöntuottajalle voi helposti tulla tunne, ettei voi ikinä pysyä nuorten trendien aallonharjalla. Uusien sovelluksien ja muuttuvien trendien hallitseminen voi myös tuntua vieraalta, jos ei itse kuluta kyseistä sosiaalisen median kanavaa tai kuulu tavoiteltuun kohderyhmään. Seuraavat neljä vinkkiä auttavat sisällöntuotannossa, joka on suunnattu nuorille ja harjaantuneille somekäyttäjille.

Näin kiinnität nuorempien somekäyttäjien huomion, tulematta meemiksi

1. Paneudu trendeihin ja hyödynnä niitä harkiten. Skrollaa valitsemaasi kanavaa esimerkiksi kahden viikon ajan ennen kuin alat tuottamaan kanavaan tuutin täydeltä TikTok-tansseja. Eräs eurooppalainen halpalentoyhtiö on lyhyessä ajassa kasvattanut suuren seuraajamäärän TikTokissa. Tili tarttuu jokaiseen ajankohtaiseen trendiin ja suorittaa sen oikeaoppisesti. Tämä onnistuu vain aktiivisella sisältöjen seuraamisella ja taustatyöllä. 

2. Valitse alustasi ja optimoi sisältösi sopimaan alustan henkeen. Älä siis tee sisältöä, joka menee sellaisenaan jokaiseen kanavaan. Selvitä, miten eri kanavia kulutetaan ja mikä on kanavan suurin käyttäjäryhmä. Esimerkiksi TikTok-sovelluksen käyttäjät ovat keskimäärin huomattavasti nuorempia kuin Instagram Reelsien käyttäjät. Vaikka molemmat kanavat ovat päällepäin saman oloisia, ei sama video välttämättä toimi molemmissa kanavissa yhtä hyvin.

 3. Jos et itse osaa, löydä joku joka osaa. On täysin hyväksyttävää tunnustaa, ettei nuorten sosiaalisen median trendit kiinnosta. Anna asia hoitoon jollekin, joka on ajan hermoilla. Tämä on aina parempi vaihtoehto kuin se, että tarttuu kuukauden vanhaan trendiin puolivillaisesti. TikTokissa on esimerkiksi alettu tehdä vaikuttajayhteistöitä suosittujen TikTok-käyttäjien kanssa.  

 4. Joskus paras vaihtoehto voi kaikesta huolimatta olla trendeistä luopuminen. Panosta tässä tapauksessa ajattomaan markkinointiin, joka vahvistaa sanomaasi ja tavoitteitasi. Eikä tämä tarkoita, että irrotteluun ei olisi varaa. Pidä kuitenkin huoli, että tunnet kohderyhmäsi ja uskot voivasi saavuttaa heidän huomionsa paremmin muilla keinoilla.

Nämä vinkit ovat vain pintaraapaisu ajankohtaisten trendien ja suosittujen sosiaalisen median kanavien hyödyntämisestä. Vinkit osoittavat, ettei ajankohtaisuudesta kannata ottaa paineita. Hyvällä suunnittelulla ja eri kanavien seuraamisella pääsee jo pitkälle kaikenlaisessa sisällöntuotannossa. 

Loppuun on hyvä myös muistuttaa, ettei huonoa julkisuutta ole, kun tuotetaan sisältöä nuorille. Voi hyvin olla, että Z-sukupolvi hihittää heidän mielestään noloille TikTok-videoillesi, jotka silti keräävät näkyvyyttä ja näyttökertoja. Sukella siis rohkeasti trendien maailmaan!

Line Wester

Line Wester

Junior Consultant

Astu somekuplasi ulkopuolelle ja mieti, millaisessa kuplassa sinä tai organisaatiosi elätte

Sosiaalisessa mediassa korostuu käyttäjien lokeroituminen, kun samanmieliset kokoontuvat huomaamattaan samojen teemojen ympärille ja välttyvät uusilta näkökulmilta. Myös mainonnan personoinnissa hyödynnetään kohderyhmien vahvaa lokeroitumista. 

Samanmielisyyttä ja lokeroitumista selittää käsite somekupla. Somekupla muodostuu, kun alustojen algoritmit analysoivat käyttäjän toimintaa ja tarjoavat tälle samankaltaista sisältöä.

Kuplat sosiaalisen median portinvartijana

Some-, filtteri-, informaatio- tai tietokupla – periaate jokaisen käsitteen takana on sama: algoritmit oppivat käyttäjien toiminnasta ja toistuvista mieltymyksistä, joiden pohjalta käyttäjille ohjataan samankaltaista sisältöä. Algoritmit luovat käyttäjistä kuvitteellisia käyttäjäpersoonia, joille tietoa suunnataan opittujen mieltymysten mukaisesti. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että jokaisen käyttäjän Instagram-feed on omanlainen. Teoriassa tämä kuulostaa varsin positiiviselta.

Kaikella on kuitenkin puolensa. Somekuplia on kritisoitu muun muassa demokratian heikentäjänä ja maailmankuvan supistajana. On tärkeää nostaa aihe ihmisten tietoisuuteen, jotta algoritmit eivät ohjaisi toimintaamme liikaa. Netflix julkaisi vuonna 2020 yleissivistävän dokumentin Valvontakapitalismin vaarat, joka valoitti teknologiakehityksen todellisuutta rehellisen karulla tyylillä. Dokumentti sai osakseen paljon huomiota, ja pysähdyin itsekin pohtimaan omaa suhdettani sosiaaliseen mediaan. Dokumentin syvin oppi on, että teknologia ei ole enää työkalu, vaan jatkuvasti kehittyvä alusta, jolle käyttäjät ovat työkaluja. Väite allekirjoitti itsensä hyvinkin nopeasti. Käyttäjänä nimittäin jatkoin tiedostamatta ja kritisoimatta oman teknologisen minäni vahvistamista antamalla algoritmeille tietoa itsestäni. Dokumentin käsittelemä teema katosi muun sisällön sekaan yhtä nopeasti kuin se tuli pinnallekin, mikä osoittaa tämän päivän sosiaalisen median luonteen.

Sosiaalisessa mediassa algoritmit voidaan määritellä niin sanotuiksi portinvartijoiksi, jotka valikoivat suunnattua sisältöä käyttäjilleen ja päättävät uuden tiedon määrän. Ongelmallista tästä tekee nopea tietosykli, jolloin tieto (myös vääristetty tieto) leviää hallitsemattoman nopeasti samanmielisille. Näin käyttäjille ei välttämättä tarjota uusia näkökulmia, jotka haastaisivat ajattelemaan ja kritisoimaan. Pitkällä aikavälillä muu yhtä oikea tieto ajautuu kaukaisemmaksi ja lopulta se voi unohtua oman ajattelun uumeniin.

Tiedosta somekupla, jossa elät

Tosiasia on, että ihmiset elävät aina jonkunlaisessa kuplassa, joka väistämättä eroaa naapurin kuplasta. Kohdennettu sisältö on yksinkertaisesti viihdyttävämpää, sillä yksinkertaisella selityksellä, että sisältö on tarkasti personoitua.

Somekuplien olemassa olo ja vaikutus tulisi kuitenkin tiedostaa. Usein käyttäjät huomaamattaan turvautuvat sosiaalisen median syöttämiin ajatuksiin ja sen herättämiin tunteisiin. Koettuja totuuksia myös ruokitaan kohdennetun sisällön avulla. Avainasemassa on kuplien tiedostamisen lisäksi kyky asettua pois omasta kuplasta ja hallita sitä.

Käyttäjillä on mahdollisuus asentaa verkkoselaimeen erilaisia lisäosia, jotka tarjoavat sisältöä myös somekuplan ympäriltä. Tällaisia alustoja on muun maussa Balancer ja  ManyAngels. Omien alustojen algoritmejä voi myös ohjata manuaalisesti esimerkiksi Instagramin feedistä, josta voit lokeroida sinulle suositeltuja kuvia en ole kiinnostunut -toiminnolla. Näin Instagram tarjoaa vähemmän samankaltaista sisältöä.

Mainostaja, hyödy somekuplista

Somekuplien tiedostaminen ja ajatusmaailman kehittäminen pätee myös organisaatioihin, jotka omalla toiminnallaan luovat somekuplia. Sisällön toimivalla kohdentamisella organisaatiot voivat tarjota kohderyhmilleen tunteita ja ajatuksia herättävää sisältöä. Monipuolisella ja avarakatseisella sisällöllä voidaan muovata supistuneita somekuplia. Tällöin niin organisaatio kuin kuluttajakin hyötyy ja molemminpuolinen sitoutumisaste vahvistuu.

Vie siis organisaatiosi kohderyhmäajattelu pidemmälle ja mieti persoonien lisäksi, miltä kohderyhmäsi somekupla näyttää. Millaista sisältöä tavoittelemasi kohderyhmä haluaa nähdä? Entä löydätkö sopivan sisältöaukon, johon tarttua ennen muita samanmielisiä? Lähesty aihetta leikittelemällä yritystilin algoritmeillä.

Muovaa yritystilin somekupla sen mukaan, millaisesta sisällöstä yrityksenä hyödytte ja mikä on toimintanne päätavoite. Seuraa samanmielisiä käyttäjiä, tykkää yrityksesi arvoihin vetoavista päivityksistä ja sulje pois julkaisut, jotka sotivat tavoitteitasi vastaan. Näin pystyt havainnoimaan ajankohtaisia aiheita teille tärkeiden teemojen ympäriltä, jotka jäävät luultavasti henkilökohtaisessa somekuplassasi huomioimatta.

Kun olet onnistunut arvioimaan tavoitettasi suhteessa somekuplaasi, muista myös astua luomasi somekuplan ulkopuolelle. Tarkastele uusia ja häilyviä kohderyhmiä, joita jakamasi sisältö voisi jollain tapaa kiinnostaa. Vai vastaako tarjoamasi sisältö jo heidän tarpeitaan? Jos ei, voitko mahdollisesti laajentaa somekonseptiasi?

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Junior Consultant
sonja@korner.fi
+358 44 280 8148

Kymmenen vinkkiä: Näin kokoat organisaation sisältökalenterin

Sisältökalenteri on yrityksen tai yhteisön sisällöntuottajan työkalu, joka johdetaan organisaation markkinointistrategiasta. Sisältökalenteriin suunnitellaan etukäteen mitä, missä ja milloin julkaistaan. 

Kalenterin avulla varmistat sisällöntuotannon säännöllisyyden ja laadun sekä jaat sisällöntuotantovastuuta tiimiin kuuluvien kesken. Lisäksi sisältökalenteri auttaa hahmottamaan, millaisia visuaalisia tarpeita yrityksellä on lähitulevaisuudessa, ja vaaditaanko sisältöjen toteuttamiseen panosta myös muilta työntekijöiltä.

Alkuun ajatus sisältökalenterista voi tuntua raskaalta. Tarvitsenko tätä todella ja eikö sisällöntuotanto onnistu kätevästi muun työn lomassa? Kuvaanhan omat Instagram-stoorini ja luontokuvanikin silloin kun inspiraatio iskee ja elämässä tapahtuu jotain mielenkiintoista.

Viestintäkonsulttina erilaisia sisältöjä täytyy suunnitella oman organisaation lisäksi myös asiakkaille. Tällöin on varmaa, että postauksia ei voi jättää muistin varaan tai keksiä lennossa, vaan tarvitaan työkalu kokonaisuuden hallintaan. Tavoitteellinen, jatkuva, SEO-ystävällinen, visuaalinen ja sitouttava sisällöntuontanto vie aikaa ja ajatustyötä, eikä pelkkä reagoiva toiminta useinkaan täytä tavoitteita.

Jatka siis lukemista.

1. Valitse sopiva formaatti

Sisältökalenterin voi luoda monenlaiselle eri pohjalle. Tärkeintä on, että kalenteri on selkeä ja luettava sekä ilmentää sisältöjä fiksussa järjestyksessä. Hyviä vaihtoehtoja ovat erilaiset kalenteripohjat, projektinhallintatyökalut tai taulukot.

2. Hyödynnä vuosikelloajattelua ja teemoittele

Mitä organisaation kannalta tärkeitä tapahtumia vuoden varrelle osuu? Iske kiinteät tapahtumat kalenteriin valmiiksi. Näin joulutervehdyksen tekeminen ei unohdu tai äitienpäivä yllätä. Tämä ei tarkoita sitä, että yrityksen on väkisin tartuttava jokaiseen juhlapyhään – valitse mukaan vain relevantit tapahtumat, sido ne luontevaksi osaksi toimintaanne ja kerro viesti yrityksenne omalla äänellä.

Kun kalenteriin on sijoiteltu vuodenkierron kannalta tärkeimmät tapahtumat, voidaan siirtyä teemoittelun pariin. Luo erilaisia sisältöteemoja esimerkiksi postausten yleisöjä ja tavoitteita eritellen. Onko tämän sisällön tarkoitus sivistää, naurattaa, viestiä yrityskulttuuria, houkutella työnhakijoita vai ottaa kantaa?

Teemojen kautta sisällöntuottaja etenee sujuvammin ja suunnitelmallisemmin kohti itse postauksia, eli kuvia, videoita ja niihin sopivia tekstejä.

3. Taklaa huonot päivät ja kadonnut inspiraatio

Sisältökalenteri pelastaa sisällöntuottajan myös huonoina päivinä. Aina ideat eivät lennä spontaanisti ja kiireisenä päivänä sisältöjen ideoinnille ei ole aikaa. Näinä päivinä sisältökalenteri pelastaa ja voit napata kalenterista valmiin idean. Jos sisältöideoita ei ole varastossa, postaaminen jää kiireisinä päivinä helposti kokonaan tekemättä.

4. Reagoi ja muista ajankohtaisuus

Sisältökalenteria ei kannata eikä usein edes voi noudattaa orjallisesti. On tärkeää myös reagoida ajankohtaisiin ilmiöihin, ympärillä käytävään keskusteluun ja sisällyttää mukaan uudet, matkan varrella syntyvät ideat.

5. Aktivoi ja avaa keskustelu

Lähes poikkeuksetta erilaisilla postauksilla pyritään osallistamaan myös organisaation yleisöä. Jos sisältökalenterin haluaa viedä mahdollisimman pitkälle, voi mukaan lisätä oman kohdan aktivoinneille. Sisällytetäänkö tähän postaukseen esimerkiksi kysymys, kysely, äänestys, kilpailu tai haaste?

6. Ota ajastustyökalu apuun

Ajastustyökalut vievät ennakoinnin vielä askelta pidemmälle. Erilaisten maksuttomien tai maksullisten työkalujen avulla voit ajastaa ja automatisoida sekä blogipostaukset että somesisällöt. Esimerkiksi Facebookin tarjoamalla Creator Studiolla onnistuu Facebook- ja Instagram-postausten ajastus. Toinen kätevä palvelu Instagram-sisältöjen ajastukseen ja analysointiin on Later, josta on saatavilla sekä ilmainen versio että eri laajuisia maksullisia versioita.

7. Huomioi yleisösi aktiivisuus

Hyödynnä analytiikkaa ja katso, mihin aikaan vuorokaudesta yleisösi on aktiivisimmillaan. Näin voit optimoida sisältökalenteriin parhaiten toimivat postauspäivät ja kellonajat.

8. Pysy kärryillä budjetista

Jos suunnitelmissa on mainostaa sisältöjä, on sisältökalenteri myös oivallinen budjetoinnin työkalu. Lisää oma sarake mainostussummalle ja jaottele näin mainonnan kokonaisbudjetti järkevästi esimerkiksi puolen vuoden ajalle.

9. Kierrätä sisältöä

Kannattaa muistaa, että monet sisällöistä ovat ajattomia ja hyödynnettävissä myöhemminkin. Esimerkiksi blogikirjoitusta voi nostaa hyvin myöhemmin uudelleen, ei vain sen julkaisuhetkellä.

10. Panosta laatuun

Suunnittele sisältötykityksen sijaan rajattu määrä laadukasta sisältöä, joka sitouttaa käyttäjän. Jos postauksia tulee liian usein, saattaa se ärsyttää yrityksen seuraajia. Määrä ei siis korvaa laatua.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Consultant
veera@korner.fi
+358 44 342 1629

 

Tarvitsetko apua sisällön suunnitteluun tai tuottamiseen?

Case Hintaopas: Strateginen suunnittelu ja lokaalit sosiaalisen median sisällöt kasvun tukena

Lähtökohta

Hintaopas on seitsemässä maassa toimiva puolueeton hintavertailupalvelu, jonka tavoitteena on auttaa kuluttajia tekemään viisaampia ostopäätöksiä. Hintaopas listaa yli 1 000 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot. Eri maiden sosiaalisen median viestintä tehtiin keskitetysti Ruotsista käsin.

Vuonna 2019 hintavertailupalvelu Hintaoppaan ja Kornerin yhteistyötä laajennettiin sosiaalisen median kehittämisen pariin. Yhteistyön tavoitteina oli liittää sosiaalisen median kanavissa tapahtuva viestintä kiinteäksi osaksi hintavertailupalvelun muuta viestintää, lisätä palvelun tunnettuutta ja käyttöä, kasvattaa sosiaalisen median kanavia ja viestiä suomalaiselle kohderyhmälle lokaalilla kulmalla ja äänensävyllä.

Ratkaisu 

Sosiaalisen median kumppanuus aloitettiin selkeyttämällä eri kanavien roolit, kohderyhmät, tavoitteet, viestinnän mittarit, visuaaliset linjat ja mainonnan linjaukset yhdessä Hintaoppaan kansainvälisen tiimin kanssa. Tämän pohjalta luotiin viisi erilaista sisältötyyppiä ja kattava, kanavakohtainen sisältösuunnitelma. Säännöllistä tekemistä tuetaan sopivilla vaikuttajayhteistyön muodoilla sekä sesonki- ja kampanjakohtaisilla konsepteilla.

Lopputulos

Instagramin seuraajamäärä kasvoi vuodessa 1415 prosenttia ja Facebookin seuraajamäärä 27 prosenttia. Sosiaalisen median kanavien sisällöntuotanto on paikallista, jatkuvaa, strategista ja systemaattista. Sisällöt tukevat brändin tunnettuuden kasvua ja ohjaavat ihmisiä palvelun pariin. Sosiaalisen median kanavien ympärille on muodostunut uskollinen seuraajakunta, joka myös kommunikoi aktiivisesti brändin kanssa.

Case: Somesuunnitelmasta apua asiantuntijapresenssin rakentamiseen

Lähtökohta


Liike-elämän ja urheilun vaikuttajana meritoitunut yksityishenkilö halusi tehostaa omaa sosiaalisen median käyttöään. Asiakas halusi tietää, voisiko päämäärättömästä sekä paljon aikaa vievästä someselailusta tehdä määrätietoisempaa toimintaa. Hän halusi myös ymmärtää syvällisemmin, kuinka eri somekanavissa kannattaa esiintyä ja millaisia vaikutuksia somekäyttäytymisellä voi uran kannalta olla.

Ratkaisu


Kirkastimme asiakkaalle kaksi päätavoitetta: halun tulla valituksi tavoiteltuun luottamustehtävään ja ammatillisen profiloitumisen alansa erityisasiantuntijaksi. Tämän pohjalta loimme hänelle henkilökohtaisen somesuunnitelman ja -ohjeistuksen.

Valitsimme eri tavoitteille sopivimmat somekanavat ja opastimme esimerkkien kautta, kuinka niissä tulee olla aktiivinen. Lisäksi hioimme henkilön someprofiilit ja teimme ajankäyttösuunnitelman, jonka avulla viikottainen someen käytettävä aika väheni uusista tavoitteista huolimatta. Taustalla pysyi koko ajan ajatus, että somen käytön tulee olla miellyttävää.

Lopputulos


Asiakas ymmärtää nyt paremmin sosiaalista mediaa, ja osaa nähdä sen käytön hyödyt sekä vaikutukset ammatillisten tavoitteidensa kannalta. Hän myös ymmärtää, että tavoitteellisen somettamisen ja asiantuntijapresenssin voi rakentaa omalla ja itselle luontevalla tyylillä ilman päälle liimattua LinkedIn-aktiivisuutta. Näin somen käyttäminen on säilynyt edelleen mieluisana ajanvietteenä, mutta se on nykyään myös tavoitteita tukevaa.

Muutos sivustajaseuraajasta aktiiviseksi toimijaksi on tapahtunut lyhyessä ajassa. Pelkkien seuraajamäärien lisäksi henkilö on kasvattanut asemaansa erikoisosaamisalueidensa asiantuntijana. Suunnitelman mukaisesti asiakas on ollut somessa aktiivisesti ja positiivisesti esillä etenkin tiettyjen ryhmittymien edustajille, joiden äänien uskotaan olevan vaa’ankieliasemassa tulevassa luottamustehtävävaalissa.