Aika rientää, mutta niin riennämme mekin – Kornerin viisi vuotta omin sanoin

Kesäkuun puolivälissä vuonna 2016 tehtiin Kornerin ensimmäinen työpäivä. Aamu aloitettiin edellisen työnantajan puhelimilla, kunnes Jätkäsaaren Verkkokauppa aukesi, ja pääsimme hakemaan uudet laitteet. Tyhjä Liisankadun ateljee-toimisto odotti kalusteita, mutta se ei duunareita haitannut. Kesäisen hellepäivän aiheuttaman myskihärkähien lisäksi ilmassa tuoksuivat nimittäin vapaus, veljeys ja (tasa-arvon sijaan) yrittäjyys.

Aika moni firman pyörittämiseen liittyvä juttu opittiin kantapään kautta, ja taisi siinä olla itse kullakin isoja muutoksia myös yksityiselämän puolella. Timolla tulee varmasti päällimmäisenä mieleen pitkät puhelut tilitoimiston kanssa. Siinä sai selitellä ja opetella. Kädet savessa, sydämet hihoissa. Baby steps.

Vaikka ensimmäiset kuukaudet olivat täynnä tulostimen asennusta, kalusteiden kokoamista, kukkien kastelua ja Vellun soittolistan taivastelua, meillä oli helvetin hauskaa. Rätkätystä riitti varsinkin silloin, kun Timon auto oli kadonnut Liisankadulta työpäivän aikana omille teilleen ja hän oli soittamassa asiasta poliisille. Timo ei kai ollut ehtinyt laittaa yrittämisen lomassa parkkilupiaan kuntoon ja auto oli hinattu parempaan talteen.

Antti Koirikivi, Kornerin ensimmäinen työntekijä
Kornerin ensimmäinen työntekijä Antti sekä perustajat Joel, Vellu ja Timo ensimmäisellä toimistolla.

Toinen vuosi startattiin haikein mielin, kun nuori padawan Antti ”Koiris” Koirikivi kertoi muuttavansa rakkauden perässä maakuntiin. Tuntitöitä tehneet Peetu ja Kaarle paikkasivat parhaansa mukaan, mutta jätkillä oli omat päiväduunit, eikä meillä ollut tarjota pojille kuin mielipuolien puolivillaista. Laitettiin siis rekryä käyntiin, ja sieltä meille tarttui nykyisin jo vanhempana valtionaisena sisäisesti tunnettu Veera. 

Pian Veeran saapumisen jälkeen meillä aloitti harjoittelussa Jussi ja kesäpojaksi palkattiin Myllykosken Pallon kasvatti Saku, suoraan Prahasta vaihdosta. Aloimme myös huomata, että kaikki hiljainen tieto pelkästään meidän kolmen Jedi-mestarin päissä ei ehkä ihan aina välity pelkän voiman välityksellä.

Kakkosvuonna asiakkaita alkoi riittää jo yhden käden sormille ja työyhteisökin muotoutui kovaa vauhtia. Ensimmäinen kehityskeskustelu pidettiin ateljeetoimistomme alakerran terassilla ja jokapäiväisessä työssä otettiin käyttöön monia mullistavia toimistomaailman keksintöjä, kuten viikkopalaveri ja hartaasti toivomani yhteinen kalenteri

Veera Tuhkala, Kornerin pitkäaikaisin työntekijä ja sisäisten prosessien kehityksen edellyttäjä
Kornerin partnerit Vellu, Timo ja Joel sekä viestintäkonsultit Veera ja Jussi poseeraavat kameralle rivissä.

Kolmantena vuonna käynnistettiin Kornerin ensimmäinen yleinen rekry. Sitä varten piti laittaa jo verkkosivutkin kuntoon. Olihan se kiva, että nettisivuille saatiin muutakin kuin Joelin puhelinnumero. Meille haki niin monta tyyppiä, ettei oikein tiedetty, miten edetä. Lopulta löysimme hakijoiden joukosta viisi kandidaattia, jotka halusimme haastatella huolella. Ja taidettiin teettää ennakkotehtävätkin. Hakijoista valittiin jo ensimmäisenä Laura, mutta viimeisenä haastateltavana saapui Janette klo 17.00. Pitkän päivän aikana oli ollut jo niin monta haastattelua, että suut alkoivat kuivaa. Päätettiin kolmestaan, että otetaan haastattelussa bisset ja tarjotaan Janetellekin. Mikäli maistuu, otetaan sekin meille töihin. Yhtäkkiä meitä olikin jo kahdeksan. Asiakkaitakin taisi olla about sama määrä. Tai siis varmasti enemmänkin?

Kornerista välittyi heti aito, sopivan suora ja hyvällä tavalla erityinen tunnelma. Tämä sai vahvistuksen, kun nähtiin vielä koko porukalla illallisella ennen työsopimukseni alkamista. Ilta päättyi kornerlaisille tuttuun tapaan karaokeen ja heräsin seuraavana aamuna miettien: apua, olinkohan ihan surkea? Vaikka olisinkin ollut, niin senkin jälkeen karaokessa on onneksi tarjottu mikki käteen. Samat bravuurit soi muuten edelleen.

Janette Litmanen, Kornerin karaoke-tähti ja paras työhaastateltu
Kornerin vanha toimisto, jonka seinällä K-logo.

Seuraavaksi oli edessä jotain väistämätöntä. Nimittäin toimiston muutto. Upea ateljeemme oli palvellut meitä hyvin, mutta viides kerros, jyrkät rappuset ja vain kesäisin toimiva hissi – sekä vain yksi wc – pistivät meidät liikkeelle. 

Uusi koti löytyi Rikhardinkadulta. Tila sisustettiin todella kivasti, sillä näyttävän Liisankadun vaihtaminen toimistomaisempaan tilaan edellytti tiettyjä tasaustoimenpiteitä viihtyvyyden ylläpitämisen nimissä. Oliko se sitten kasvanut henkilömäärä, kehittyneet asiakassuhteet vai sähköpöydät, mutta homma alkoi tuntua oikeasti vakavasti otettavalta. 

Muistan kun astuin ekan kerran Rikhardinkadun toimistoon. Liisankadulla oli eittämättä oma tunnelmansa, mutta uudessa toimistossa oli yhtäkkiä jotain je ne sais quoi -tyyppistä karismaa. Muistan jykevät nahkasohvat, tummanpuhuvat seinät, neonvalokyltin, pesäpallomailan sekä lauseen kehyksissä: "We're going to skate to one song and one song only". Voi olla että ne olivat olleet jo edellisellä toimistolla, mutta nyt vasta näin ne. Voisi sanoa, että Simba ei todellakaan ollut enää pelkkä leijonanpentu.

Nina Jakonen, tähän aikaan vielä "kilpailijalla", nykyisin ihan johtajana meillä
Kornerin työntekijät nauramassa yhdessä sohvalla.

Viides vuosi – lunnin vuosi? Ai mikä lunni? Lunni on uskomattoman sympaattisen näköinen lintu, joka pesii Islannissa. Se on meidän maskotti. Ekasta päivästä lähtien. Nimeksikin piti tulla Lunni Oy, mutta se oli varattu. Ja hyvä niin. Kornerissa on nimenäkin särmää. 

Nimi tulee muuten siitä, että meitä kolmea kutsuttiin vanhassa työpaikassamme sporttikorneriksi. Istuttiin kaikki samassa nurkassa, pidettiin meteliä, ja urheilu määritti sekä työ- että vapaa-aikaa. 

Takana on kaikille erikoinen vuosi, mutta särmä Korner oli laittanut vastuullisena liiketoiminnan harjoittajana sukan varteen pahan päivän varalle. Napattiin meille maailman paras etäharjoittelija Sonja, vaikka alalla yleisesti peruttiin kaikki harkat. Tehtiin kova hyppy älämölötoimistosta etätyöskentelyyn ja pärjättiin siinä helvetin hyvin. Kiitos kuuluu kaikille, mutta on mainittava erikseen Saku, joka teki meillä ison työn sisäisen viestinnän eteen. 

Sopeutustoimia tehtiin koronan aikana vain sen verran, että kiellettiin Jussilta ylityöt. Se jätkä painaa niitä muuten paljon. Ja kaikki asiakkaalle. Kovaa jälkeä ja vahvaa sitoutumista. 

Syksyllä iskettiin taas harkkahaku päälle. Joko me louhitaan timantteja tai ollaan liian huonoja valitsemaan, mutta yhden lisäpään sijasta päätettiin, että meillä aloittaa alkuvuodesta 2021 kolme uutta työntekijää. Kaksi harjoittelijaa Saana ja Line, eli Liine ja Sane, sekä heidän lisäkseen Anni. Uudet tyypit tuovat omat harjoitteensa, ja moni joutui opettelemaan uusia rooleja. Siitä selvittiin yllättävän hienosti. Väliportaita! 

Eikä se siihen jäänyt. Ollaan suunniteltu noin vuosi kokeneemman osaajan palkkaamista. Lopulta palaset napsahtivat kohdilleen, ja Nina aloitti toukokuussa Kornerin asiakkuusjohtajana. Sitä särmäähän meiltä on löytynyt, mutta nyt saatiin mojova annos ryhtiä! 

Pari viikkoa sitten vietettiin omalla porukalla Kornerin synttäreitä. Käytiin syömässä kimpassa niin, etteivät kaikki 12 olleet koskaan tavanneet toisiaan. Se oli ilta se. 

Ollaan aivan älyttömän ylpeitä tästä meidän firmasta, jengistä, töistä, asiakkaista ja nyt myös uudesta toimistosta Korkeavuodenkadulla. Moni on jo sanonut sitä Suomen hienoimmaksi. No, ainakin siellä on Suomen paras viestintätoimisto töissä.

-Timo, Vellu & Joel

Kornerin toimiston kokoushuone.

Myytinmurtaja: Neljä oletusta viestinnästä ja tulkinnat niiden takana

Viestintä on montaa muuta ammattia abstraktimpi ala, joka kuitenkin koskettaa arkipäiväisellä tasolla jokaista ihmistä. Monelle viestinnän alan ammatillinen tekeminen on täysi mysteeri, jota olen pyrkinyt osaltani avaamaan niin perheillallisella kuin kaverin tupareissa.

Tästä innostuneena ja positiivisesti suivaantuneena tartuin neljään tavalla tai toisella kuulemaani viestintämyyttiin ja omaan kokemukseeni niiden taustalla.

Väite 1: Viestinnän ammattilaiset lähettelevät tiedotteita – koko ajan

Totta ja tarua

Viestinnän alaa leimaa usein mielikuva pölyttyneestä tiedotussihteeristä, joka kirjoittaa asiallisen ja kuivakan tekstin (koska niin on käsketty tehdä), painaa lähetä-nappia ja viivaa kohdan yli asialistalta. Ajatus juontaa juurensa ajoilta, jolloin tiedottaminen oli yksisuuntaista informaation jakamista ja onnistumista mitattiin pääasiassa tiedotteiden määrällä.

Laatu on kuitenkin tiedotteissa määrää tärkeämpää. Kaiken takana on ajatteluprosessi, joka kulkee asiakkaan tavoitteiden ja maailman jäsentämisen lähtöruudusta kohti ajankohtaisten ja ihmisiä (ja siksi mediaa) puhuttelevien asioiden tunnistamista sekä viestin muotoilemista kiinnostavaan muotoon. Organisaatiosta riippuen määrätyt asiat on pakko tiedottaa, mutta muussa tapauksessa tiedote lähetetään yleensä vain vankoin kiinnostavuusperustein, ei lähettämisen ilosta.

Väite 2: Somettelu on helppoa, minäkin teen sitä ja hauskaa on ollut

Lähes tarua

Jos edellisessä väitteessä viestintää katsotaan seepiansävyisen retrofiltterin läpi, tässä myytissä päästään pöhinäosastolle. Ja somettelun terminä olisin valmis poistamaan viestintätoimistojen sanastosta kokonaan. Sosiaalisen median tekeminen pienoiskoossa on osa monen arkipäivää, mutta kun organisaatio hakee toiminnallaan selkeitä tuloksia, sisällöksi ei riitä arkikuvahaaste tai lemmikkiselfie. Tai sitten lemmikkiselfie voi olla juuri oikea valinta. Tähän ei kuitenkaan päädytä arvalla, joten samoin kuin tiedotetapauksessa, taustalta löytyvät paljon pohditut tavoitteet, haluttu tunnelma, seuranta ja mittarit, eli ihan kylmästi myös luvut. Kaikesta huolimatta tämä on usein myös hauskaa!

Väite 3: Te teette niitä mainoksia, luovuus on sama asia kuin visuaalisuus

Tarua

Viestintä on ennen kaikkea luova ala, mutta luovuutta kaivataan kuvien, bannereiden ja videoiden lisäksi muissakin asioissa. Viestintätoimistossa luovuus on lisäksi kiinnostavien aiheiden tunnistamista, muiden ihmisten asemaan asettumista, ulkopuolelta katsomista, ongelmanratkaisua, hyvää sanojen käyttöä, merkitysten jakamista ja niiden eroja, samaistumista ja tunteisiin vetoamista sekä jäsentämistä ja yksinkertaistamista. Viestijä on parhaassa tapauksessa ajatuksissaan aina askeleen edellä.

Väite 4: Hyväksi viestijäksi synnytään

Tarua

Olisi liikaa vaadittu, että edellisessä kappaleessa mainittu luovuuden lista olisi hallussa ennen kuin asiat ovat asettuneet kontekstiin pikkuhiljaa. Eivätkä tietynlaiset persoonallisuuden piirteet korreloi viestintätaitojen kanssa. Kullanarvoista osaamista alalla voi olla uusi ja ajankohtainen tieto ja taito ajatella kuin nuori ihminen – olemalla nuori ihminen. Toisaalta työvuodet, vastaantulevat haasteet ja toimialat, sekä tunnit taloyhtiön kokouksessa ja vanhempainilloissa tuovat perspektiiviä ja samaistumispintaa moneen tilanteeseen. 

Hyvä uutinen on siis se, että viestintätyössä taitoja voi kerätä mistä tahansa: koulusta, terapiasta, kirjoista, harrastuksista, keskusteluista, lööpeistä ja somesta, sillä viestintäalan luovuudessa ykkösjuttu on tarkastella maailmaa uteliain silmin.

Veera Tuhkala

Veera Tuhkala

Consultant
veera@korner.fi
+358 44 342 1629

Sopivasti erilaiset: Kornerin uudet viestintäharjoittelijat ovat monella tapaa toistensa vastakohtia

Tammikuussa Kornerilla aloitti kaksi uutta työntekijää. Molemmat kantavat viestintäharjoittelijan titteliä, mutta osaavat eri asioita ja tulevat eri taustoista. Line on kiinnostunut visuaalisuudesta ja markkinointiviestinnästä. Saana puolestaan haluaa keskittyä mediaviestintään ja tarttua ajankohtaisiin aiheisiin tuloksellisesti. Selvää kuitenkin on, että uudet viestintäharjoittelijat täydentävät hyvin Kornerin kasvavaa tiimiä. Harjoittelunsa aluksi Line ja Saana pääsivät vastaamaan Kornerin ystäväkirjaan.

Ystäväsi kuvailevat sinua näin 

Line: Olen positiivinen ja sosiaalinen, ihan hauska ja välillä vähän itsepäinen. Viimeiseksi mainittua en itse myönnä. 

Saana: Toteutin nopean kyselytutkimuksen ystävilleni ja vaivaannuin salaa vastauksista. Ystäväni kuvailivat minua maanläheiseksi, avarakatseiseksi ja harkitsevaiseksi. Osuvin oli kuitenkin seuraava: ”Kotihiiri, eikä häpeä sitä.”

Ura ennen Korneria

Line: Opiskelen kauppatieteitä ja työskentelin aiemmin sijoitusalalla ja pankissa, josta kerrytin hyvää analyyttistä osaamista. Opiskelin aluksi kirjanpitoa, joka oli päähänpistos ja ei herättänyt intohimoa. Sain siitä kuitenkin osaamista, jota voin hyödyntää muillakin aloilla. Ystävät kannustivat aina tavoittelemaan luovempaa uraa, joten vaihdoin lopulta pääaineeni ja urahaaveeni kertaremontilla markkinointiin.

Saana: Opiskelin ensin kolme vuotta mediatutkimusta, ja nyt suoritan viestinnän maisteritutkintoa. Olen tehnyt viestintäalan harjoittelun julkisella puolella sekä tapahtuma-alalla. Ennen kuin päädyin viestintäalalle, työskentelin kahviloissa, baarissa, urheilukaupassa ja alakoulussa. Erilaisten työympäristöjen, kulttuurien ja kohderyhmien näkeminen on opettavaista. 

Menneistä työrooleista mieleenpainuvin on mustikanpoimija intialaisella mustikkafarmilla Australian erämaassa. Kahden kuukauden aikana ehdin muodostaa läheisen ystävyyssuhteen poimijapariini, vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä. Hän teki minulle välillä lounaaksi Aloo gobia, jota sitten söimme hiljaa mustikkapensaiden välissä, välillä toisillemme hymyillen ja nyökkäillen.

Ässät Kornerin työhaastattelussa

Saana: Valmistauduin työhaastatteluun hyvin perusteellisesti. Selailin Kornerin nettisivuja ja kävin läpi yleisimpiä kysymyksiä. Heti haastattelun alussa Joel kysyi kaksi täysin epäolennaista kysymystä: Mistä kirjoitat kandia ja tykkäätkö kokata. Ensimmäiseen sain hädin tuskin muotoiltua vastauksen ja jälkimmäiseen vastasin napakasti ja perustelematta: en

Haastattelun jälkeen kyseenalaistin koko ulosantini, loppusuoralla olevan kandini ja kokkaamattomuuteni. Millainen ihminen ei muka tee ruokaa?  

Takerteluista huolimatta olin luonteva ja helposti lähestyttävä. Hymyilin paljon, esitin kysymyksiä ja osoitin kuuntelevani. Kiinnitin myös huomiota siihen, että en yritä liikaa. 

Line: Olin myös valmistautunut hyvin. Kun kamera aukesi, tunsin itseni kuitenkin kankeammaksi kuin viidesluokkalainen koulun diskon hitaissa. Hyvä konsultti osaa keskustella sulavasti mistä tahansa ja sitä testattiin myös haastattelussa. Tunnin aikana annoin hotellisuosituksia, keskustelin menneistä harrastuksista ja julistin rakkauteni koiria kohtaan. Kun jännitys pikkuhiljaa helpotti, oikea persoonani tuli enemmän esiin, mikä varmasti edesauttoi mahdollisuuksiani tulla valituksi. Etähaastattelu oli hankala myös siksi, että en pystynyt naamoilta täysin lukemaan, upposiko huonot huulenheittoni. Ilmeisesti upposivat. 

Luonnehdinta kotikonttoristasi

Saana: Kotitoimistoni sijaitsee Turun Vasaramäessä. Puolueeton mielipiteeni on, että Vasaramäki on Turun Lauttasaari. Ostin uuden työtuolin tori.fi:stä ja lainasin pappani ylimääräistä hiirimattoa. Saman rakennuksen alakerrassa on ruokakauppa, josta haen usein lounaaksi Thai-Cuben. Olosuhteet ovat siis kunnossa.

Line: Työskentelen erittäin huonossa asennossa keittiöpöydän äärellä Punavuoren opiskelijaboksissani. Jos selkää alkaa jomottaa, siirryn lapsuudenkotini toimistohuoneeseen. Ikävöin paluuta toimistoympäristöön, kollegojen keskuuteen.

Harjoittelussa jännittää

Saana: Jännitän, miten tavalliseen arkeen tottuu, kun palaamme toimistolle. Olen työskennellyt ja opiskellut pian vuoden kotitoimistolta. Vuoteen on sisältynyt aika monta makoiltua kahvitaukoa ja Netflixin siivittämää ruokatuntia. Ihanaa päästä tutustumaan kaikkiin kasvotusten, mutta jatkuva läsnäolo varmasti myös väsyttää.

Line: Jännitän myös etäilyn jälkeistä aikaa. Etäyhteydellä ihmisten persoonat eivät täysin pääse oikeuksiinsa. Saa nähdä, ovatko kollegat kasvotusten samanlaisia kuin ruudun takaa. Vielä jännittävämpää on miettiä, olenko antanut itsestäni täysin vääristyneen kuvan etäyhteyksillä. Toivonkin paluuta toimistolle, jotta kaikkiin pääsisi kasvotusten tutustumaan. 

Tämän haluat oppia harjoittelusi aikana

Line: Toivon läpileikkausta viestinnän alalta monipuolisten tehtävien kautta. On jännittävää päästä seuraamaan ja vaikuttamaan projektien toteuttamiseen, ihan alkupalavereista aina valmiiseen strategiaan tai sisältöön. Haluan myös kehittää teknisiä taitojani ja esimerkiksi opetella jokaisen Photoshopin pikanäppäimen. Toivon myös paljon uusia näkökulmia omaan luovaan tekemiseeni. Saamme taatusti sopivasti vastuuta harjoittelumme aikana, ja luulen, että meillä on harjoittelun lopussa rutkasti enemmän kokemusta ja luottoa omaan tekemiseen. 

Saana: Haluan oppia itsenäisesti ratkomaan viestinnällisiä ongelmia sekä kirjoittamaan tehokkaasti ja sujuvasti mediapitchejä, tiedotteita ja natiiviartikkeleita. Olen kiinnostunut myös siitä, miten  viestinnän työtä hinnoitellaan ja tuloksia mitataan. Olen myös huomannut, että on erityisen tärkeää osata hahmottaa erilaisten toimialojen haasteita, tulevaisuudennäkymiä ja roolia yhteiskunnassa. 

Tämä työkavereiden tulisi tietää sinusta

Saana: Kahvitauolla keskustelen mielelläni Lapin parhaista pikkukunnista, hyvistä reissutarinoista, välineurheilusta, oudoista mieltymyksistä ja haaveista, retkivinkeistä ja kirppislöydöistä. Musiikista, tv-sarjoista, ravintoloista tai elokuvista en niinkään tiedä. 

Line: Minä taas tiedän kaikesta turhasta kaiken. Minut pitää kahvitauolla keskeyttää, kun avaudun Kim Kardashianin viimeisimmistä lomakohteista tai Zedu De Lucan nimenvaihdosta. Populaarikulttuuri kiinnostaa varsinkin nyt pandemian aikana. Oman elämän käänteet eivät ole aivan yhtä vauhdikkaita kuin Hollywoodin karanteeneissa.

Oppimani elämänviisaus, jota noudatan myös harjoittelussa

Line: Suunta on vauhtia tärkeämpää. Jotkut menevät älytöntä vauhtia ei minnekään.

Saana: Aamu on iltaa viisaampi.

2021 – Sinusta tulee upea vuosi

Niputetaanpa yhteen vuosi 2020. Tai mitäpä jos ei? Eiköhän jokainen ole nähnyt riittävästi vuoden yhteen summaavia LinkedIn-pätkiä tai blogeja. Me katsomme Kornerilla eteenpäin. Peräpeilit eivät kuuluneet autojemme vakiovarusteisiin.

Siispä heitetään tässä ennusteita ja tavoitteita Kornerin vuodelle 2021:

Tammikuussa meillä aloittaa kaksi harjoittelijaa, Saana ja Line. Molemmat pistäytyivät tutustumassa porukkaan etäpikkujouluissamme. Tammikuussa järjestellään myös tiimejä vähän uusiksi. Vaihtelu virkistää aina paitsi työntekijöitä, myös asiakkaita. 

Lopputalvesta tai alkukeväästä tiedetään paljon enemmän, missä koronan kanssa mennään. Monella meistä on jo kova halu työskennellä toimistolla, mutta ei auta kuin odottaa. Peukut pystyssä rokotteiden pikaiselle saatavuudelle.

Toimistosta puheen ollen: muutamme pari taloa vasemmalle osoitteeseen Korkeavuorenkatu 30. Alakerran Pub Ludvig onkin tullut jo tutuksi. Josko sinne saisi nimikkojuoman? Vähintään ostamme firmalle viskipullon Ludvigin hienoon viskihyllyyn.

Kesäkuussa juhlitaan Kornerin 5-vuotistaivalta. Juhlimistavasta päättää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Jossain kohtaa synttäreitä kuitenkin juhlitaan ihan oikeasti. 

Kesästä tulee pitkä ja kuuma. Juhannuksena kukaan ei huku ja kaikkien yllätykseksi Kotkan Työväen Palloilijat johtaa Veikkausliigaa. Huuhkajat voittaa Venäjän 3–0 Kotkan pojan hattutempulla.

Lomilta palattaessa syksy käynnistyy vauhdilla, ja kaikki halukkaat ovat saaneet kaksi rokotetta koko Euroopan laajuisesti. Korner viettää syyspäiviä Janeten kotikaupungissa Manchesterissa.

Asiakasmäärämme jatkaa kasvuaan, ja vuoden aikana tulleet useat uudet asiakkuudet sekä tapahtumien jatkuminen palauttavat Kornerin liikevaihdon kehityksen koronaa edeltäneeseen aikaan. Korner on vuoden 2021 lopussa jo perinteiseen tapaan yksi Suomen kannattavimmista viestintätoimistoista, ellei jopa se kannattavin.

Kiitokset erityisesti kaikille asiakkaillemme vuodesta 2020. Ilman teitä meillä ei olisi näin optimistiset ajatukset tulevasta vuodesta.

Joel Häkämies

Joel Häkämies

Partner
joel@korner.fi
+358 45 1032 833

It’s never too late to be what you might have been – Viestintäharjoittelu meillä voi olla elämäsi mahdollisuus

Korner etsii viestintäharjoittelijaa aloittamaan tammikuussa 2021. Valmiin paketin sijaan etsimme jälleen joukkoomme sopivaa persoonaa, jonka kiinnostus ympäröivään maailmaan on korkealla tasolla. Yksittäisistä taidoista arvostamme ongelmanratkaisukykyä.

Valmista ei tule koskaan, mutta aloittamalla pääsee pitkälle

 

Työelämää ei voi suunnitella alusta loppuun etukäteen, ellet ole lääkäri tai lakimies, jos silloinkaan. Viestintä on ala, joka muuttuu jatkuvasti. Erilaisia spesifejä taitoja ei tiedetä edes tarvittavan, ennen kuin kyseinen tarve tulee eteen. Ja se henkilö, joka pystyy hyödyntämään nuo mahdollisuudet pääsee pitkälle.

Oma matkani tähän pisteeseen on ollut monen sattuman, mahdollisuuksien, sellaisiin tarttumisten ja jopa väärinymmärysten viitoittama. En edes 22-vuotiaana oikeastaan tiennyt, mitä haluaisin opiskella saati sitten ”tehdä isona”. Monen erottavan taidon hankkiminen; itseopettelu, paneutuminen ja jatkuva kehittäminen ovat tarjonneet tilaisuuksia, jotka rohkeasti hyödyntämällä olen nyt yrittäjänä kirjoittamassa tällaista saatekirjettä Kornerin neljännelle harjoittelijalle. Nuo kolme aiempaa ovat muuten meillä töissä.

Tärkein viestini on, ettei valmiita paketteja ole. Tilaisuus tekee varkaan ja mahdollisuus menestyjän. Painotamme tällä kertaa harjoittelijan valinnassa visuaalisuutta, mutta se ei tarkoita, että sinun tulisi olla esimerkiksi valmis graafinen suunnittelija. Visuaalisuus on tänä päivänä paljon enemmän saavutettavissa ja sovellettavissa kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin itse opettelin päivätyöni joutoajalla Photoshopin käyttöä.

Voit olla äärimmäisen visuaalinen ihminen, vaikket olisi koskaan käyttänyt piirtopöytää tai suunnittellut logoa lyijykynällä ruutuvihkoon. Me haluammekin tarjota mahdollisuuden oivaltaa, oppia, omaksua ja hyödyntää omia kiinnostuksen kohteita tekemällä niistä taidon, joka määrittää mahdollisesti sinunkin työurasi.

Victoria Concordia Crescit

 

Meillä porukka on tärkein. Henkilöstöetumme ovat Suomen parhaita. Huolehdimme kaikesta alkaen liukastumisista tammikuisessa kotipihan roskakatoksessa aina työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Meillä myös panostetaan porukan urasuunnitteluun: taitoihin, oivalluksiin ja erottautumistekijöihin. Hyödymme siitä toivottavasti itse, mutta tärkeintä on tehdä Kornerista Suomen halutuin ”kasvattajaseura”. Ei suurin, mutta merkittävin.

Kehitymme Timon ja Vellun kanssa esimiehinä muulta porukalta saadun palautteen perusteella. Meillä on joka kuukausi keskustelut työntekijöidemme kanssa, jolloin käymme läpi työhön liittyviä asioita, onnistumisia ja kehityskohteita niin henkilökohtaisella kuin koko porukan tasolla.

Jaettua johtajuutta edellytetään myös meidän muulta porukalta. Esimerkillä johtaminen on kaikkien vastuulla. Harjoittelijakin voi omalla toiminnallaan johtaa.

Miksi jaksaisit tehdä taas yhden videohakemuksen?

 

Koska harkka Kornerilla voi olla paras mahdollisuus urasi alussa. Älä jätä sitä käyttämättä. It’s never too late to be what you might have been.

Lue lisää viestintäharjoittelusta ja lähetä videohakemuksesi 23.11. mennessä.

Joel Häkämies

Joel Häkämies

Partner
joel@korner.fi
+358 45 1032 833

Asennetta ei voi oppia, asioita voi – Rehellisiä ajatuksia viestintäharjoittelusta

Joel: ”Mielikuva on bännätty sana.”

Sonja: ”Miksi?”

Joel: ”Koska ei ole mielikuvia, vaan asioita, jotka ovat mitä ne myös todellisuudessa ovat.”

On totta, että mielikuvien tulisi tukea todellisuutta ja kestää totuuksia. En kuitenkaan poissulkisi sitä näkemystä, että meillä jokaisella on erilaisia mielikuvia asioista. Tulkitsemme ympäröivää maailmaa omien kokemuksiemme ja mielipiteidemme kautta, eikä siinä ole oikeaa tai väärää. 

Esimerkiksi harjoitteluni on vahvistanut mielikuviani viestintätoimistoista, viestinnästä ja alalla työskentelevistä ihmisistä. Enempää kyseenalaistamatta käyn viestintäharjoitteluni fiilikset läpi aidosti, kuten asiat mielestäni ovat. Käytän apunani neljää löytämääni lausahdusta.

“My watch is ended”

Toimistomme kahvimukissa lukee Jon Snown lausuma: ”My watch is ended.” Myös harjoitteluni päättyy tällä viikolla. Tunnelma ei ole kuitenkaan totinen ja ankea, pikemminkin onnekas ja ehkä hieman haikea. 

Harjoitteluni aikana olen saanut osallistua monipuolisesti Kornerin asiakkuuksien kautta erilaisiin toimialoihin ja viestinnällisiin mahdollisuuksiin. Olen löytänyt uusia kiinnostuksen kohteita ja lisännyt yleissivistystä aiheista, joista en ennen harjoittelua tiennyt, kuten eSports-joukkueista ja tuulivoimahankkeista. Lisäksi olen saanut vastuuta – se jos jokin motivoi ja osoittaa, että Kornerilla harkkari on mukana tekemisessä siinä missä muutkin.

Harjoitteluni alussa odotin pääseväni oppimaan viestinnästä käytännön kautta, sillä yliopiston opinnot ovat hyvin teoriapainotteisia. Olen asiasta edelleen samaa mieltä, mutta opin samalla arvostamaan yliopiston tarjoamia oppeja. Kriittisyys ja tiedonhankintataidot pääsivät harjoittelussa omaan arvoonsa. Viestinnässä on hyvin tyypillistä, että asioita voi tehdä monella tavalla, jolloin myös oman näkemyksen perustelu on paikallaan. Kornerin avoin ilmapiiri antoi mahdollisuuden kriittiseen ajatteluun ja vapaaseen ajatusten vaihtoon.

Viestintäharjoittelu on vaatinut oma-aloitteellisuutta ja itseohjautuvuutta. Työ ei ole rutiininomaista,vaan työpäivän kulun saa kutakuinkin päättää itselleen sopivaksi. Tällainen työn luonne vaatii jämäkkyyttä ja suunnitelmallisuutta – sekä etätyöskentelyssä myös työmoraalia. 

Oman työrytmin löytäminen luovassa työssä on toisinaan haasteellista. Opin kuitenkin  jatkuvasti lisää itsestäni ja tavastani toimia eri tilanteissa: miten siedän stressiä, kuinka käyttäydyn kiireessä tai miten herättelen luovuuttani. Oman käyttäytymisen tarkkailu on ollut valaisevaa ja auttanut oman työn organisoinnissa.

”It does not matter how slowly you go as long as you do not stop”

Oppimisessa on tärkeää kokeilla avoimesti uusia asioita, uskaltaa epäonnistua ja iloita onnistumisista. Olen päässyt oivaltamaan itsenäisesti asioita, vaikka vastausten löytämiseen menisi hieman enemmän aikaa. Uskallan väittää, että etätyöskentely valmensi entisestään itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun.

Adobe-ohjelmat tulivat tutuiksi erilaisten YouTuben tutoriaalien avulla ja käyttämällä control + z -toimintoa (eli palaa takaisin toiminto). Uusien ohjelmien käyttö aiheutti kuitenkin jonkin verran hankaluuksia ja toisinaan myös turhautumista. Välillä olisi ollut helpompi kysyä yksinkertainen kysymys toimiston pöydän yli kuin selittää asia viestillä tai puhelimessa.

Viestintäharjoitteluni aikana opin olemaan armollisempi itselleni, kysymään apua ja seisomaan omien mielipiteideni takana. Alkuun tuntui hassulta sanoa omia näkemyksiä esimerkiksi sosiaalisen median strategioihin, saati kertoa asiakkaalle, miten heidän sosiaalisen median näkyvyyttä voisi parantaa – minähän olen vain harjoittelija. 

Oma kehittymisen kohtani on rohkaistua esittämään mielipiteitäni ja ideoitani. Huomaan usein ajattelevani paljon ja pyöritteleväni asioita omassa päässäni, mutta rohkeus sanoa asioita ääneen vaatii minulta enemmän ponnistelua. Tässä asiassa haluan kehittyä ja uskon, että itsevarmuus tulee ajan kanssa.

”People rarely succeed unless they have fun in what they are doing

Naurusta ja hyvästä tekemisen meiningistä ei ole ollut hetkeäkään pulaa. Kesän ja syksyn kiireistä huolimatta yhteisöllisyydestä ei ole tingitty. Kornerilla ollaan kiinnostuneita toisten kuulumista myös työasioiden ulkopuolelta. Ilmapiiri on alusta asti ollut avoin, läpinäkyvä ja rehellinen. Erilaiset persoonat täydentävät joukkoa. Jokainen kornerlainen on tehnyt harjoittelustani entistäkin paremman, lämmin kiitos siitä jokaiselle!

”Open different doors. You may find a you there that you never knew was yours”

Kiinnostuin entistä enemmän markkinointiviestinnästä, sillä siinä moni viestinnän palikka yhdistyy. Markkinointiviestintä ei esimerkiksi toimi ilman strategista sisällöntuotantoa, jossa kohderyhmä, ydinviesti ja viestintäkanavat on huomioitu.

Mielestäni viestinnässä parasta on lopputulosten näkeminen, esimerkiksi valmiina tiedotteena, mediaosumana tai podcast-jaksona. On myös kiinnostavaa analysoida tuloksia ja miettiä, missä onnistuttiin ja mitä voidaan kehittää.

Tärkein oppi, jonka harjoittelustani olen saanut, on oman alan valinnan arvostaminen. Ilman toimivaa viestintää ei ole toimivaa ja tuloksellista liiketoimintaa. Se mikä ulkopuolisille välittyy viestinnästä, on yleensä vain lopputulos, mutta ei prosessi ja strategiat tulosten takana. Viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa täytyy ottaa huomioon erilaiset yhteiskunnalliset käänteet ja mahdolliset skenaariot. 

Harjoitteluni Kornerilla on tuonut lisää näkemyksiä viestinnästä ja motivoinut minua eteenpäin. Näiden eväiden avulla on hyvä jatkaa viestinnän opintoja Vaasan yliopistossa. Oppiminen ei koskaan pääty, vaikka harjoittelu päättyisi.

Sonja Karosvuo

Sonja Karosvuo

Junior Consultant
sonja@korner.fi
+358 44 280 8148

 

Sonja Karosvuo jatkaa Kornerilla nuorempana viestintäkonsulttina

“Hyvin nopeasti Sonjan aloitettua oli selvää, ettei matka Kornerilla jäisi vain etä-harjoitteluun,  ainakaan meidän puolesta. Sekä työkavereiden että asiakkaidemme iloksi sovimmekin jo ajat sitten, että Sonja jatkaa nuorempana viesintäkonsulttina maisteriopintojensa ohessa”, kertoo Kornerin partneri Joel Häkämies.

Sonja tuo Kornerin porukkaan valtavasti lisää persoonana (joka tiiviissä porukassa korostuu merkittävästi) ja monipuolisena viestinnän tekijänä, jonka ongelmanratkaisukyky on korkeinta A-luokkaa. 

Korona toi työmarkkinoille uuden työsuhde-edun – Työnantajat, valmistautukaa etätyöskentelyn pysyvään mahdollistamiseen

Valkokaulusväki on tehnyt töitä pian puoli vuotta etänä. Monessa paikkaa jatketaan ”poikkeusoloja” pidempäänkin. Korner ”palaa toimistolle” elokuun puolivälistä, mutta meille se tarkoittaa montaa uutta käytäntöä. Nämä käytännöt saanevat kysyntää muuallakin. Kannustammekin paitsi muita viestintätoimistoja, myös asiakkaitamme ja heidän kilpailijoitaan miettimään työskentelykäytäntöjään niin pitkällä aikavälillä, että puhutaan pysyvyydestä. 

Meillä palataan Rikhardinkadulle viikolla 34. Olemme kesäkuusta alkaen sallineet työskentelyn toimistolla puolelle porukkaa kerrallaan siten, että toimistolle pitää ilmoittautua edellisenä päivänä. Nyt käännämme tämän käytännön vain toisinpäin. Oletus on, että työskennellään toimistolla, mutta kotiin (tai mihin tahansa muualle) saa jäädä töihin ilmoittamalla. Lisäksi keskiviikosta tulee pysyvästi etäpäivä kaikille.

Moni muukin on varmasti huomannut kevään aikana, että tietyt hommat hoituvat tehokkaammin ja paremmin omassa rauhassa. Lisäksi päivästä on jäänyt työmatkojen aiheuttamat vartit tai jopa tunnit pois. Tämä tuo lisää pelivaraa yksittäisen arkipäivän käytettävissä oleviin 16:een tuntiin. Samalla moni on kaivannut työyhteisön sosiaalista ulottuvuutta sekä asioiden nopeaa hoitumista ja uusien avausten kimpassa ideointia.

Molemmissa on kyse ennen kaikkea käytettävissä olevien resurssien maksimoinnista – siis työnantajankin kannalta parhaan mahdollisen työpanoksen antamisesta. Työnantaja voi huonossa tilanteessa pakottaa työntekijänsä toimistolle. Tämä lisää tässä tilanteessa huolta, pelkoakin, turhautuneisuutta ja tyytymättömyyttä eikä työnantajakaan sitä kautta saa työntekijöidensä parasta työpanosta.

Etätyö on ollut monessa paikkaa mahdollista ja kannustettavaakin jo pitkään. Liian usein on kuitenkin tilanne, että työnantaja näkee perjantaisen etäpäivän tilanteena, jossa työntekijän jalka on jo puoliksi viikonloppu-nimisen oven välissä. Samalla taas työntekijä ottaessaan perjantain etäpäiväksi saattaa tuntea, että ”näinhän se käytännössä on” tai epäilee työnantajansa tai työkaveriensa ajattelevan näin. Näistä luuloista pitää päästä lopullisesti eroon.

Meillä on käytössä liukuva (tai miksi sitä ikinä haluaakaan kutsua) työaika. Jos työntekijä tekee perjantaina kello 13 matkaa mökilleen, niin hän on hoitanut perjantain työt jo tai hoitaa ne ensi viikolla. Lisäksi meillä on tiedossa, että kello 13–15 välillä on turha odottaa videon editointia auton ratin takaa tai ettei videopuhelu onnistu Kustavin laiturin nokasta.

Tästä päästään tärkeimpään asiaan, mitä koronan jälkeiseen työskentelyyn tulee, nimittäin viestintä. Mihin tahansa organisaationne sitten päätyy toimistolle pakottamisen tai etätyöskentelyn jatkamisen suhteen, on tiedon kulkemisen, tiedonhallinnan sekä avoimen ja osallistavan viestinnän oltava kunnossa. Nimittäin jos yksikin näistä on vajaa tai ylimielisesti sivuutettu, on varmaa, että työntekijät lähtevät etsimään näitä toimia hyvin toteutettuina jostain toisesta työpaikasta. Etätyön, tai siis paikkaan sitomattoman työn, mahdollistaminen ja ennen kaikkea onnistunut johtaminen tulee olemaan seuraavien vuosien ykköstrendi työmarkkinoilla. Palkan ja työsuhde-etujen lisäksi työntekijät haluavat joustoa ja luottamusta työn tekemiselleen. Jotkut ovat varmasti valmiita jopa tulemaan palkkapyynnössään alaspäin, jos työskentely on paikasta riippumatonta ja hyvin organisoitua.

Ja me täällä työsopimusten toisella puolella voidaan joko hyväksyä tämä tai ajaa päin seinää. Jos organisaationne tarvitsee apua tämän asian miettimisessä, toteuttamisessa tai kehittämisessä, niin luet oikean yrityksen blogia. Tulemme syksyllä starttaamaan palveluita organisaatioiden parhaan mahdollisen työskentelyn tueksi. Olemme rakentaneet ja hioneet palveluita jo kauan ennen koronaa. Mikäli kiinnostuit, voit olla yhteydessä suoraan allekirjoittaneeseen.

Mukavaa loppukesää kaikille – työn kuvasta, paikasta tai kauluksen väristä riippumatta.

Joel Häkämies

Joel Häkämies

Partner
joel@korner.fi
+358 45 1032 833

WhatsApp on ylivoimainen sosiaalinen media, nyt kerron miksi

”Sosiaalisen median kanavien, kuten Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin, käyttö on lisääntynyt.” Olenko ainoa, joka on ihmetellyt tämänkaltaisia listauksia jo pitkään? WhatsApphan on viestisovellus. Se korvasi tekstiviestit, ei statuspäivityksiä. 

Yhtäkkiä se valkeni, aamuyöstä. Osin koronakriisin ansiosta. WhatsApphan on mitä suurimmissa määrin sosiaalinen media. Ja itse asiassa täysin ylivoimainen sellainen.

Siinä missä Facebook, Instagram ja Twitter perustuvat pohjimmiltaan seuraaja- ja tykkäysmäärien kasvattamiseen ja kausaalisesti vähentävät avoimuutta, aitoutta ja spontaaniutta, WhatsAppiini on muodostunut lähivuosina juuri sen kokoisia ryhmiä kuin haluan. Ihmisistä, joiden kanssa haluan olla päivittäin tekemisissä. Tällä hetkellä minulla on kahdeksan aktiivista WhatsApp-ryhmää. Kullakin omat aihealueensa, huumorirajansa ja keskustelurytminsä. Jokainen ehtymätön asian ja kevennyksen lähde. 

WhatsAppissa jokainen ”päivitys” on riittävän hyvä. Facebookiin tai Instagramiin postaaminen tuntuu usein hetken pohdinnan jälkeen asiattomalta, nololta, rumalta, tai olisi muuten vain ”vähän liikaa”. WhatsAppissa itsesensuurin voi unohtaa. Vaikka Facebookin nostamat, 9 vuotta sitten tehdyt päivitykset vähän hävettävät, samalla niitä on vähän ikävä. 

WhatsAppissa mitään ei glorifioida. Päinvastoin, enemmän nauretaan välillä sille, kuinka surkeasti menee. Ja tykkäyksistä ei tarvitse välittää, nämä ihmiset kyllä pitävät minusta.

Meemit. Ah, meemit. WhatsApp tarjoilee minulle joka päivä valtavan määrän kuratoitua huumoria sen täydellisimmässä muodossa. Ihmisiltä, joiden kanssa huumorini osuu todistetusti yhteen. 

Ei kaupallisia yhteistöitä. Ei heikosti käsikirjoitettuja aasinsiltoja arjen tarinoista uutuustuotteisiin. Vain pyyteettömiä kaverin suosituksia. Ja parhaat Wishin tarjoukset. 

Ei haasteita. Jopa ne ainoat kiinnostavat eli musiikkiaiheiset haasteet on saatu pilattua Facebookissa ja Instagramissa. Vai innostutko sinä levynkansikuvista, joita tietää näkevänsä seuraavat 10 päivää, vailla tarinoita, joihin samaistua? Tai 30 biisinpätkästä kanavassa, jota selataan mutella? 

Kukaan ei puhu tai jaa kuvia säätilasta. Tai ruoki turhaa keskustelua paheksumalla sitä, kuinka kaikki jakavat kuvia säätilasta.

WhatsAppiin ei tunkeudu työasioita, ainakaan meillä. Etkä tahraa mainettasi aamuyön päivityksillä. 

Pointtini ei ole listata huonoja puolia ”perinteisistä” somekanavista. Olen itse niiden airut ja vanki siinä missä muutkin. Mutta nyt vasta ymmärrän, että WhatsAppista on vaivihkaa tullut se somekanava, jota olen pitkään kaivannut. Ja varsinkin näinä aikoina todellinen lifesaver.

Vellu Peltola

Vellu Peltola

Partner
vellu@korner.fi
+358 50 551 9199

Tarvitseeko tähän jotain toimistoa? Vinkit viestinnän ensiostajalle

Suomalaisyrityksissä työskentelee iso joukko viestinnän ammattilaisia ja kokeneita markkinointiviestintäpalveluiden ostajia. Tämä teksti ei ole heille. 

Tekstin on tarkoitus auttaa heitä, joiden pöydälle firman viestintäasiat ovat tippuneet. Heitä, jotka pohtivat ehkä vasta ensimmäistä kertaa mahdollisuutta ulkopuolisen kumppanin käyttöön. 

Olen saanut työskennellä monen viestinnän ensiostajan kanssa urani aikana. Lähtötilanne on usein sama: ei tiedetä tarkasti mitä haetaan, paljonko kumppanin käyttö maksaisi ja mitä miltäkin toimistolta voi edes saada. Tai mitä hyötyä siitä olisi. Myös budjetin kanssa voi olla tiukkaa, eikä omassa kalenterissakaan ole varsinaisesti tilaa lisähommille. 

Parempaa viestintää pitäisi kuitenkin tehdä – joko siksi, että se on tuloskortissa tai siksi, että sen hyötyihin on jossain firman kulmapöydässä herätty. Tässä kohtaa moni googlaa ”viestintätoimisto” tai kysyy kavereilta, ketä te käytätte. Jos oikein hyvin käy, tekeillä voi olla hienon yhteistyön alku.  

Käyn nyt läpi muutamia käytännön tilanteita, joissa moni aloittaa kumppanuuden markkinointiviestinnän ammattilaisten kanssa. 

”Toimari nyt sinne talousmediaan”

Ehkä se yleisin tapaus on medianäkyvyyden hankkiminen. Onko yrityksesi esimerkiksi kovassa kasvuvauhdissa ja koette, että teistä pitäisi puhua jo mediassakin siinä missä markkinajohtajasta? Oletteko lanseeraamassa jotain uutta, jonka markkinaläpäisyyn ei riitä pelkkä mainonta, tai haluatte huomiota kovalle nimitysuutiselle? Pitäisi kirjoittaa tiedote, mutta kukaan ei ehdi. Tai jos tiedotteet eivät mene läpi missään, aiheet saattavat olla vääriä, tai tiedote kokonaan väärä työkalu näkyvyyden hankkimiseen. 

Viestintätoimisto rakentaa tarttuvat mediakulmat, hyödyntää suhteitaan medioiden kontaktoinnissa ja tuottaa myös sisällöt, jolla tuetaan muuta mediatyötä. Ansaittu näkyvyys oikeassa mediassa voi tuoda yrityksellesi merkittävän läpimurron jopa heti ensimmäisellä kerralla, ja sillä tuetaan myös erinomaisesti maksettua mainontaa. Viestintätoimisto voi esimerkiksi järjestää toimialansa haastajan lehden kanteen, ja sillä saadaan paitsi keskustelu käyntiin, usein myös myynnin puhelin soimaan. Jos budjettisi on rajallinen, mediapitchin kaltainen kertahanke voi olla yrityksellesi paras tapa aloittaa. 

Somea, jolla on merkitystä

Parin vuoden takainen sosiaalisen median mellakka on ehkä jo hieman laantunut, mutta painetta sinne menemiseen on edelleen. ”Pitäisi avata meidän firmalle Facebook, LinkedIn ja Twitter”, on muutama sanonut, ja siitä se keskustelu on lähtenyt. Viestintätoimistosta saat avun oikeiden kanavien valintaan, roolin määrittämiseen ja sisältökonsepteihin – ja tarvittaessa myös julkaise-napin painamiseen. 

Jotta sosiaalisesta mediasta saadaan myös mahdollisimman tehokkaasti tuloksia pelkän läsnäolon sijaan, kumppani voi auttaa vaikuttajayhteistöiden rakentamisessa ja mainonnassa.

Kalliolle, ei hiekalle

Varsinkin uudemmissa yrityksissä on usein tilanne, että suunnitelmallista viestintää ei tehdä ollenkaan. Mainontaan saatetaan jo panostaa, mutta viestinnän teemoja ja työkaluja ei ole ehditty miettiä. Jos olet saanut vastuullesi startata firmasi viestinnän, kumppani voi auttaa rakentamaan käytännönläheisen viestintäsuunnitelman, joka ohjaa tuloksekasta tekemistä ja brändin rakentamista esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin. 

Ulkopuolinen näkökulma voi olla arvokas kun kaivetaan esiin, mikä yrityksessäsi on lopulta kiinnostavinta. Puhuttelevalla viestinnällä luodaan tunnettuutta, erotutaan kilpailijoista ja houkutellaan alan parhaita tekijöitä. Ja jotta tarina saadaan kerrottua näkyvästi ulospäin, toimisto voi rakentaa luovat konseptit, sisällöt eri kanaviin ja esimerkiksi näyttävät visut.

Toimivat eväät yhteistyöhön

Kuinka sitten valita oikea kumppani lukuisten toimistojen joukosta? Jos kemiat kohtaavat ja puhe on suoraa heti alusta, se lupaa usein hyvää myös yhteistyön kannalta. Hyvä viestintätoimisto auttaa joustavasti kaikissa tarpeissa ja ottaa tarvittaessa muita kumppaneita mukaan. Ja aina voi vaihtaa, jos yhteistyö ei toimi ja toivottuja tuloksia ei saavuteta.  

Ennen puhelimen nostamista voi olla hyvä miettiä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita: 

1. Tiedätkö mitä viestiä? Eli onko yrityksellesi selvää, mitä viestejä ja millaista brändimielikuvaa halutaan välittää, vai onko syytä sparrailla nämä kuntoon? 

2. Mitä haluat saavuttaa? Nopeaa näkyvyyttä, suoria myyntiliidejä, trafiikkia sivustolle tai ennemminkin luoda pitkäjänteisen perustan viestinnän tekemiselle? 

3. Millainen budjetti viestinnälle on varattu? 1 000 vai 40 000 euroa? Tämä rajaa jo paljon sitä, mitä kannattaa priorisoida ja millaisia projekteja voidaan käynnistää. 

4. Millaiset markkinointiviestinnän resurssit yritykselläsi on käytössä? Eli hoituvatko esimerkiksi tekstit, kuvien muokkaus ja somepostaukset sisäisesti, vai tarvitsetko niihin ulkopuolista apua? Jos tarvitset, huomioi tämä budjetoinnissa. 

5. Löytyykö yrityksestäsi henkilöitä, jotka haluavat olla esillä mediassa tai somessa? Hyvät puhemiehet ja -naiset ovat arvokas, mutta ei kuitenkaan korvaamaton, apu viestinnälle. Muitakin keinoja on. 

Ja näin, olet jo pari askelta lähempänä tuloksellista viestintäyhteistyötä.

Vellu Peltola

Vellu Peltola

Partner
vellu@korner.fi
+358 50 551 9199