Älä-tee-se-itse: yrityspodcast

“Jos kymmenen vuotta sitten ihminen luuli olevansa viihdyttävä, ryhtyi hän stand up -koomikoksi. Jos tänä päivänä kaksi ihmistä luulevat olevansa viihdyttäviä, ryhtyvät he tekemään podcastia.”

Osapuilleen edellä mainittuun kommenttiin törmäsin pari vuotta sitten internetin ihmeellisessä maailmassa. Ja vaikka minä tai Google emme enää kuollaksemmekaan muista, kuka noin kommentoi ja missä, jäi itse vitsi mieleen. Se kuvasi nimittäin oivaltavasti käynnissä ollutta podcast-trendiä, jossa jokaisella joka oli jotain, piti olla oma podcast. Ja yleensä konseptina oli kahden kaveruksen kepeä, strukturoimaton jutustelu lähes aiheesta kuin aiheesta.

Vaikka vitsi edelleenkin naurattaa, on moni pari vuotta sitten syntyneistä jutusteluista nykyään Suomen suosituimpia podcasteja. Näiden nonsense-podcastien jokainen jakso kerää noin 20 000 – 50 000 toistoa, mikä voittaa jo monien valtakunnallistenkin radiokanavien prime timen ulkopuolisten ohjelmien kuuntelukerrat.

Podcastien kirjo kasvaa

Viimeisen parin vuoden aikana suomalaisten podcastien kirjo on kuitenkin kasvanut myös aihepiirien osalta. Jos ennen podcastin reseptiin kuului kaksi bloggaria, yksi pallomikrofoni ja miljoona rönsyilevää puheenaihetta – tuntuu nykyinen podcast-trendi painottuvan enempi yhteen intohimoiseen harrastajaan, joka puhuu paatoksella ja kymmeniä tunteja jostain mahdollisimman nichestä aiheesta.

Esimerkiksi yksi tämän kevään ilmiö on ollut Wind of Change -podcast-sarja. Siinä pohditaan reilun 350 minuutin verran sitä, onko podcastin kanssa samanniminen the Scorpionsin kappale alunperin sittenkin CIA:n kirjoittama kylmän sodan propaganda-ase?

Vielä kohtalaisen tuore ilmiö suomalaisella podcast-kentällä on myös yritysten sekä muiden kaupallisten, ei radio-alan toimijoiden mukaantulo puheohjelmamarkkinoille. Osittain se on tapahtunut erilaisten podcast-yhteistöiden tai – tätä nykyä jo varsin katoavaa kansanperinnettä olevan vanhan kunnon – rehellisen mainostamisen kautta. Mutta kun huomioi podcastien suosion ja usein yllättävänkin hyvin segmentoitavan kuuntelijakunnan, on podcast-mainonta vielä yllättävänkin maltillista.

Kenties yksi selittävä tekijä podcast-mainonnan vähäisyydelle on kaupallisten toimijoiden rajusti kasvanut halu tarttua itse mikkiin: eli siis laittaa pystyyn kokonaan oma podcast.

Yritykselle oma podcast?

Tietyissä yhteyksissä yrityksen tai organisaation oma podcast on varsin luonnollinen konsepti puhuttelemaan kohderyhmää: osake- ja rahastovälittäjälle on luonnollista tehdä podcast sijoittamisesta, tietoturvapalveluita tarjoavan yrityksen on luonnollista tehdä podcast hakkeroinnista.

Usein toimialasta ei kuitenkaan saa luontaista – tai ainakaan asiakkaita kiinnostavaa – puheenaihetta podcastin pitämiseksi. SerlanVessapaperitalk tai Kiinteistöviemäröinticast by Uponor olisivat tuskin suuria hittejä, vaikka jokainen meistä päivittäin saniteettitiloissa käykin. Siksi esimerkiksi Bauer Media sanoo suoraan, että: “Mainostaja, älä tee podcastia.”

Tosin 17 radiokanavaa sekä omaa RadioPlay -podcastalustaa pyörittävän Bauer Median kainalosta saattaa löytyä ketun häntä, kun se neuvoo muita yrityksiä mieluummin ostamaan heiltä mainostilaa kuin kilpailemaan heitä vastaan sisällöntuottajana. Mutta suin päin podcast-viidakkoon ei ole syytä syöksyä. Joten jos haluat edelleen aloittaa oman podcastin, niin lue seuraavaksi kuusi helppoa askelta podcastin tekemiseen.

Jussi Kotila

Communications Consultant

jussi@korner.fi

+358 44 090 1408

Edellinen
Edellinen

Kuusi helppoa askelta podcastin tekemiseen

Seuraava
Seuraava

Vuokrattua tilaa mediasta - Mikä on natiiviartikkeli ja milloin sitä kannattaa käyttää?